Mika Hannula aloitti rehtorina – kohti entistäkin vaikuttavampaa TAMKia

Rehtori Mika Hannulan ensimmäiset viikot TAMKissa ovat sujuneet hyvällä mielellä. Paluumuuttajalle Tampere on kotoisa paikka, vaikka esimerkiksi raitiovaunujen seassa autoileminen vielä vähän jännittää.

Tampereen seutu toiminta-alueena on Hannulasta dynaaminen ja kiinnostava. 

– TAMK on yksi Suomen parhaista ja suurimmista ammattikorkeakouluista. Minulla on Tampereen ajalta hyvä mielikuva TAMKin toimintatavoista ja tekemisen meiningistä. 

Vaikuttavuutta TKI-toiminnasta ja yliopistoyhteistyöstä

Ammattikorkeakouluilla on Mika Hannulan mukaan hyvin tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä.

– Tehtävämme on tuottaa korkeakoulutettuja osaajia yhteiskunnan palvelukseen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) edistämme niin Tampereen talousalueen kuin koko Suomen yritysten ja muiden organisaatioiden menestystä ja hyvinvointia. 

Hannula haluaa olla tekemässä TAMKista vieläkin parempaa ammattikorkeakoulua. Tämä onnistuu erityisesti vahvistamalla TKI-toimintaa. 

– TKI-toiminta tukee opetustamme ja koulutustoimintaamme. TKI-toiminnassa mukana oleminen vahvistaa opettajien ammattitaitoa, ja sitä kautta opetuksemme työelämärelevanssia. Samalla se kasvattaa osaamispääomaamme, mikä on yksi korkeakoulun tärkeimmistä menestystekijöistä.

TAMKin tämänhetkinen strategia on laadittu vuonna 2022. Nyt strategian painopisteiden ajanmukaisuus on Hannulasta tarpeen tarkistaa.

– TAMKin ja yliopiston välistä yhteistyötä on syytä vahvistaa sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa.

Ammatillisesti Hannulaa kiehtoo TKI-toiminnan kehittäminen siten, että synergiaedut pystytään hyödyntämään.

– Oma taustani on tekniikassa, joka on soveltava tieteenala. Sekin vaikutti päätökseeni, että haluan tänne töihin. 

TAMK hyötyy siitä, että Tampereen talousalue ja Pirkanmaa on Suomen dynaamisin ja nopeimmin kehittyvä alue.

– Meillä on tässä ympäristössä kaikki menestyminen edellytykset, mutta me olemme myös osa kokonaisuutta, ja meillä on oma vastuumme siitä.

Kansainvälisyydellä verkostoja ja monikansallista näkökulmaa

Kansainvälinen opiskeluympäristö rikastuttaa opiskelijoiden kokemuksia ja tuo lisäarvoa heidän opintoihinsa. Hannula haluaa varmistaa, että ryhmätöitä ja harjoituksia tehdään mahdollisuuksien mukaan monikansallisissa ryhmissä. 

TKI-toimintaa tehdään hyvin paljon kansainvälisissä verkostoissa. Hannulan mukaan ammattikorkeakoulut toimivat globaalisti samassa ympäristössä kuin yliopistot. Hannulalla on itsellään myös kokemusta kansainvälisistä verkostoista. Hän toimii esimerkiksi Gdanskin teknillisen yliopiston kansainvälisen ohjausryhmän jäsenenä.

– Kun kansainvälistä rahoitusta haetaan, pitää hankkeessa olla useampi hyvä hakija. Tässä maailmassa Suomenkin ammattikorkeakoulut jo elävät. 

Hannula haluaa kannustaa henkilöstöä luomaan ja ylläpitämään omia kansainvälisiä verkostojaan, sillä ne ovat avainasemassa etenkin TKI-toiminnan vahvistamisessa.

Mahdollistava ja kuunteleva johtaja

Johtajana Hannula kertoo olevansa kuunteleva ja sparraava sekä aktiivinen keskustelija. 

– Johtajan tehtävä on parhaansa mukaan mahdollistaa alaisten onnistuminen omassa työssään. Annan mielelläni vastuuta silloin kun näen, että se kyetään kantamaan. 

– Olen selkänoja ja palautteen antaja myös vaikeissa paikoissa.

Yhteisöllisyys on rehtorille tärkeää.

– Rehtorilla ja johdolla on näkyvä rooli, mutta me kaikki rakennamme tätä yhteisöä. Yhteisö syntyy sen yksittäisistä jäsenistä – siitä, miten itse kukin toimii. 

Alueellisen veto- ja pitovoiman kannalta oman henkilökunnan ja opiskelijoiden kokemukset ovat Hannulan kokemuksen mukaan tärkeitä niin tuleville opiskelijoille kuin rekrytoitavalle henkilöstölle. Etenkin nuorille vertaiskokemuksilla on suuri merkitys.

– Miten opiskelijat kokevat, että heitä kohdellaan, ja millainen paikka tämä on opiskella? Kaikista tärkeintä opiskelijavetovoiman vahvistamisessa on se, että nykyisten opiskelijoidemme kokemukset ovat mahdollisimman hyviä. Kysymys on opetuksen laadusta.

Sama pätee Hannulasta myös henkilöstön rekrytointiin.

– Jos meillä on hyvä maine työyhteisönä, pärjäämme myös rekrytoinneissa.  

Perspektiivi auttaa ymmärtämään, miten hyvin asiat ovat

Maailmantilanteen kriisien keskellä Hannula kehottaa huomaamaan, miten hyvin Suomessa asiat ovat.

– Kun katsoo, millainen matka on kuljettu vaikkapa 1900-luvun alusta, miten suomalainen hyvinvointi ja turvallisuus ovat kehittyneet. Maailma on aivan toisenlainen kuin se, jossa meitä edeltävät sukupolvet ovat eläneet.

Hannula oli törmännyt suomen kielen tutkimuksen haastatteluihin, jotka oli tehty 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa Satakunnassa. Sattumalta myös hänen isovanhempiaan oli haastateltu.

– Se oli minulle hieno aikamatka, jonka taustalla kuului seinäkello ja hiekkatie, jolla meni välillä autoja. Olen ollut itse alle kouluikäinen tuohon aikaan. Eräässä toisessa haastattelussa oli mukana hyvin iäkäs naisihminen, joka muisteli lapsuuttaan 1800-luvun loppupuolella. Leskiäiti ja iso lapsikatras. Hän kertoi arjestaan, miten hänen äitinsä kävi naapuritalossa perkaamassa kaloja ja sai palkaksi särkien päät ja ruodot, jotka säilöttiin suolaan tynnyriin. Niillä perhe eli talvet. Kun sitä kuuntelin, mietin, minkälaisen taipaleen me olemmekaan kulkeneet. 

– Kaikki subjektiivinen kokemus on yksilölle totta, mutta siitä huolimatta on hyvä välillä pysähtyä katsomaan kokonaisuutta. Miten hyvin meillä on asiat, kun vain ymmärtäisimme sen. Suomi on hyvä maa. 

Haastattelun lopuksi Hannula katsahtaa vielä ikkunasta ulos, kun pyydän häntä kertomaan terveiset yhteisön jäsenille. 

– Päivä pitenee ja aurinko paistaa. Katso nyt! Kohti kevättä.