Kaupunkialueiden villiinnyttäminen elvyttää elonkirjoa
Kyseessä ei ole mikä tahansa puistikko vaan Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen nurmikentälle varta vasten rakennettu kokeellinen biodiversiteettialue. Monitieteiseen MUST-hankkeeseen kuuluva kampusinterventio käynnistyi viime lokakuussa. Kokeilun tarkoituksena on villiinnyttää ja viherryttää kaupunkiympäristöä ja lisätä sen monilajisuutta - elonkirjoa.
Tampereen yliopiston hankeosuutta vetävän, professori Juho Rajaniemen mukaan kyseessä on uusi, mullistava ajattelutapa kaupunkisuunnittelussa. Kampusinterventiot tehdään ihmisen ja muiden lajien hyvinvoinnin tueksi sekä monilajisuuden tunnistamiseksi ja huomaamiseksi arjessa.
– Tuhansia vuosia kaupunkeja on suunniteltu pääsääntöisesti vain ihmisten tarpeita varten. MUST-projektissa me pohdimme, miten kaupunkisuunnittelussa huomioidaan ihmisten lisäksi myös muiden eliöiden hyvinvointi.
Hankkeeseen kuuluvia kampusinterventioita toteutetaan Hervannan lisäksi Turun yliopiston Yliopistonmäen ja LUT-yliopiston Lappeenrannan Skinnarilan kampuksilla. Tutkijaryhmä selvittää, miten kasvien ja eläinten määrä koealueilla muuttuu ja mitä mieltä ihmiset alueista ovat. Ensimmäinen kysely kampusten käyttäjille on tehty, ja parhaillaan tutkijat analysoivat siitä saatuja yli 300:aa vastausta.
Lisää elonkirjoa kokeillen ja käytännönläheisesti
Tutkijatohtori Laura Uimonen on innoissaan kokeilusta. Hän korostaa, että koealue on vielä kovin nupullaan ja vaatimaton, mutta kasveja on tarkoitus ajan mittaan istuttaa lisää. Vihertämisellä tutkijat pyrkivät parantamaan pölyttäjien elinympäristöjä, lisäämään luonnon monimuotoisuutta sekä herättämään kampuksella liikkuvien ihmisten kiinnostusta eri kasvi- ja eläinlajeihin.
Uimosen mukaan koealuetta ei jatkossa hoideta samaan tapaan kuin muita kampuksen ulkoalueita. Hiekan ja kivien rajaamaa nurmea ei esimerkiksi enää leikata. Hoitamaton ruohikko mahdollistaa nimittäin lajimäärän moninkertaistumisen!
Uimonen toivoo, että alue löytää käyttäjänsä. Hyönteisten lisäksi paikalla on nähty ainakin oravia, jäniksiä – ja piknikiä viettäviä ihmisiä. Onpa vaahteroiden väliin viritetty riippumattokin.
– Alueelle on tuotu puretun Sähkötalon tontilta kaadettujen puiden runkoja. Niiden on tarkoitus antaa lahota rauhassa, sillä lahoavassa puussa ja katteena käytetyssä puuhakkeessa uskotaan olevan erityisen runsaasti ihmistenkin terveydelle hyödyllisiä mikrobeja, Uimonen kertoo.
MUST-projekti pyrkii tekemään ihmisen ja luonnon välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia ymmärrettävämmiksi käytännönläheisen tutkimusotteen avulla. Hankkeen kesto on kolme vuotta. Juho Rajaniemi toivoo hankkeen jatkuvan myös sen jälkeen optiona toiset kolme vuotta, jotta kasvit ehtivät kasvaa ja voimistua sekä alueen eliölajisto runsastua mahdollisimman hyvin.
Kansainväliseen, monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita muun muassa ympäristökasvatuksen, ihmismaantieteen, ympäristötalouden, ekologian sekä kaupunki- ja aluesuunnittelun aloilta. Mukana ovat Tampereen lisäksi Helsingin, Turun ja Oulun yliopistot, Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus sekä Aberystwyth University Iso-Britanniasta ja Monash University Indonesiasta.
Tähtäimessä monimuotoisempi Hervannan kampus
Hervannan kampusta hallinnoi ja sen hoidosta vastaa Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK), joka hoitaa Suomessa 13:a yliopistokampusta kymmenessä kaupungissa. MUST-projektiin liittyvän biodiversiteettialueen rakensi Mansen Ekotarhuri kampuksen maamerkin, taivaita kurottavan obeliskin kainaloon. Kaikilla SYKin hoitamilla yliopistokampuksilla on omat kampuspuutarhurit, Hervannassa puutarhasta huolehtii Maria Sandberg Kotikatu-kiinteistöpalveluyrityksestä.
Kampusareenalla on ollut viherkatto rakennuksen valmistumisesta eli vuodesta 2015 lähtien. Kokemusten mukaan se on houkutellut paikalle ainakin jäniksiä ja kettuja. MUST-hankkeen tieteellisen komitean jäsen ja Strasbourgin yliopiston lehtori Audrey Muratet kuvailee Kampusareenan viherkaton ohutta kasvualustaa sopivaksi kuivassa, hiekkaisessa maassa viihtyville kasveille, kuten erilaisille maksaruoholajikkeille. Omassa tutkimuksessaan hän on tutkinut erilaisia kattokonsepteja Pariisin alueella. Siellä katoilla voi kasvaa jopa puita, mikä vaatii rakennusten katoilta suurta kantavuutta.
Tampereen yliopiston tutkijat osallistuvat myös muihin elonkirjoa elvyttäviin hankkeisiin kuten BIWEen, jossa palautetaan kokeiden avulla mikrobiologista monimuotoisuutta tiheästi asutuille alueille sekä tutkitaan ekologista ja ihmisen hyvinvointia. Hiljan on alkanut myös yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa monilajisuuden tukemiseksi uudenlaisten kaupunkisuunnittelun käytäntöjen avulla.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopistoTervetuloa tutustumaan tulevaisuuden monilajiseen kaupunkiin!
MUST-festivaali Tampereella 21.–22.5.2025 tuo yhteen kaupunkilaiset, tutkijat, luonnonystävät, viranhaltijat ja päättäjät keskustelemaan siitä, kuinka rakentaa kaupunkeja, joissa niin ihmiset kuin muutkin lajit – perhosista puihin – voivat kukoistaa yhdessä.
Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja tilat esteettömiä. Huomaathan että osaan tilaisuuksista on ennakkoilmoittautuminen. Tilaisuudet levittäytyvät ympäri Tamperetta.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Anna Aatinen
