Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Älykäs kuivanapitolämmitys pitää kesämökin rakenteet terveinä ja energiankulutuksen kurissa

Julkaistu 21.10.2025
Tampereen yliopisto
Punainen mökki syksyisen järven rannalla.
Kuva: Tapani Hellman / Pixabay
Suomalaisista vapaa-ajanasunnoista suurin osa on käytössä vain kesäaikaan. Moni kesämökki sinnittelee syksystä kevääseen kylmillään, ilmastonmuutoksen myötä yhä kosteammiksi muuttuneiden syys- ja talvisäiden armoilla. Älykäs kuivanapitolämmitys ehkäisee kosteusvaurioita ja kuluttaa peruslämpöön verrattuna vain vähän energiaa.

Suomessa on paljon ajoittain käyttämättömiä tai varastokäytössä olevia tiloja. Kesämökkien lisäksi muun muassa asuntovaunut ja varastot pysyvät kuivina, kun rakennuksia lämmitetään talven yli. Jos esimerkiksi mökillä vieraillaan ainoastaan kesäisin, voivat kylminä vuodenaikoina tyhjillään olevassa tilassa jatkuvasti pohottavat sähköpatterit tai ilmalämpöpumppu tulla kalliiksi nykyisillä vaihtelevilla sähkönhinnoilla. Moni myös pitää rakennuksensa peruslämpöä tarpeettoman korkeana, mikä lisää energiankulutusta.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha kehitti tutkijakollegoidensa kanssa älykkään kuivanapitolämmityssäätimen, jonka avulla tilojen suhteellista kosteutta voidaan vähentää lämmittämällä, mutta käyttämällä vain vähän energiaa. Älykkääksi systeemin tekee se, että lämpöenergian kulutusta voidaan säätää optimoidusti tarpeen mukaan.

Miten kuivanapitolämmitys toimii? 

Kuivanapitolämmitys tarkoittaa sitä, että rakennus pidetään kuivana säätämällä sisälämpötila tarvittaessa muutaman asteen korkeammaksi kuin ulkolämpötila. Suurin säästö saadaan, jos kipakalla pakkaskelillä myös sisätilan lämpötilan voi laskea pakkasen puolelle.

– Talvella lämmitystä ei tarvita yleensä lainkaan, koska homeitiöt eivät kasva pakkasessa.  Keväällä lämpötilojen noustessa plussan puolelle lämmitystä voidaan tarvita taas jonkin verran, Vinha kertoo.

Säädin on vaihtoehto jatkuvalle esimerkiksi +10 °C ylläpitolämmitykselle sähköpatterilla tai ilmalämpöpumpulla. Patentoitu säätötapa ehkäisee usean kosteusvaurion, kuten homeen, mikrobikasvun, kondensoitumisen ja ruosteen, syntymistä samanaikaisesti.

– Kuivanapidon kannalta tärkeintä on lämmittää rakennusta silloin kun olosuhteet sisällä ovat kriittiset kosteusvaurioiden syntymiselle. Näin on juuri loppukesällä ja syksyllä, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on suurimmillaan ja ulkona on vielä lämmintä, Vinha neuvoo.

Kuivanapitolämmitykseen tarvitaan säätimen lisäksi lämpöpuhallin, jonka teho riippuu tilan koosta. Pienessä mökissä riittää teholtaan 2 kW puhallin. 

Juha Vinha esittelee kehittämäänsä kuivanapitolämmityssäädintä.
MoistMaster-säädin mittaa ilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Juha Vinha kertoo, että kun tietty suhteellisen kosteuden raja ylittyy, säätimeen kytketty lämpöpuhallin napsahtaa päälle.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Vähemmän kosteusvaurioita, enemmän säästöjä

Vinha lupaa, että MoistMaster-säädin ehkäisee rakennusten kosteusvaurioita ja pienentää sähkölaskuja, sähkötehoa ja hiilijalanjälkeä. Hänen laskelmiensa mukaan säädin voisi tuoda sähkölaskuun jopa 80–90 prosentin säästön. Se on vähintään yhtä kosteusturvallinen kuin peruslämpö.

Kuluttajien lisäksi asiakkaina on yrityksiä ja julkisia toimijoita. Vinha kertoo, että Pyynikin kesäteatteri säästi laitteen ansiosta sähkölaskustaan noin 6000 euroa ensimmäisen talven aikana. Lisäksi Mynämäen seurakunnan leirikeskuksen sähkönkulutus aleni helmikuussa 2025 edellisvuosiin verrattuna 77–89 prosenttia. 

MoistMaster on tarkoitettu erityisesti rakennuksiin ja tiloihin, jotka ovat ajoittain tai kokonaan poissa käytöstä kylminä vuodenaikoina ja joissa ei ole vesijohtoja tai vesiputket tyhjennetään talveksi. Säädin sopii esimerkiksi kesämökkeihin, kokoontumistiloihin, ulkovarastoihin, talousrakennuksiin, kellareihin, ullakoihin, matkailuautoihin, asuntovaunuihin ja asumattomiin taloihin, joissa on sähköliittymä.

Lämmittämättömän tilan, peruslämmityksen ja älykkään kuivanapitolämmityksen väliset erot havainnollistettuna.
Kuva: MoistMaster oy

Taustalla mittava rakennusfysikaalinen tutkimustyö

Rakennusfysiikan tutkimus Tampereen teknillisessä yliopistossa alkoi vuonna 1994 ja opetus vuonna 2005. Nykyään alan tutkimus on Suomessa pitkälti keskittynyt Tampereen yliopistoon.

MoistMasterin taustalla oleva tutkimustyö alkoi vuonna 2007, jolloin Vinha lanseerasi yhdessä rakentamistalouden asiantuntija Juhani Heljon kanssa termin kuivanapitolämmitys. Aluksi kaksikko keskittyi perustutkimukseen. Kun elektroniikka-asiantuntija Juho Kantanen liittyi tiimiin, alkoivat he jalostaa ideastaan kuluttajille suunnattavaa laitetta. 

  • Sai vuosina 2018–20 Business Finlandilta Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusta, jonka turvin tehtiin mm. laskennallisia tarkasteluja, prototyyppien ja säätötavan testausta käytännön kohteissa, markkinaselvityksiä ja yksi diplomityö.
  • Vinha, Heljo ja Kantanen perustivat MoistMaster Oy:n vuonna 2021.
  • Tampereen yliopisto omistaa 5 % spinoffista, joka pohjautuu yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopiston osuutta yrityksestä hallinnoi Tamlink.
  • Ensimmäinen säädin tuli markkinoille maaliskuussa 2022. Bluetooh-yhteydellä varustettua säädintä pystyi ohjaamaan kännykällä.
  • Uusi säädin MoistMaster E 10 LD lanseerattiin lokakuussa 2023. Se on toiminnoiltaan ensimmäistä yksinkertaisempi ja edullisempi. Säätö tapahtuu muuttuvan suhteellisen kosteuden mukaan. Säädin on Suomessa patentoitu (FI 129390).
  • Säätimeen on suunnitteilla etähallintamahdollisuus. Lisäksi on ideoitu säädintä, joka toimisi aurinkopaneelin avulla ja ohjaisi muun polttoaineen avulla toimivaa lämmityslaitetta rakennuksissa, joissa ei ole sähköä.
  • Hakee pääomarahoitusta päästäkseen kansainvälisille markkinoille. 

Tue kestävää rakentamista

Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme, turvallisuuteemme, yhteiskuntamme sosiaaliseen ja taloudelliseen toimivuuteen sekä ilmastoon ja luontoon. Kehitämme ihmisen ja ympäristön kannalta parempia ratkaisuja rakentamiseen. Lahjoittajana olet konkreettisesti mukana rakentamassa kestävämpää maailmaa.

Lahjoita kestävään rakentamiseen yksityishenkilönä

Lahjoita kestävään rakentamiseen organisaation puolesta

Kirjoittaja: Anna Aatinen