Kaikille YKY:n uusille opiskelijoille yhteiset tilaisuudet

Ti 23.8. klo 9-11, Linna ls. Väinö Linna
- historian tutkinto-ohjelma, logopedian tutkinto-ohjelma

Ma 29.8. klo 9-11, päätalo ls. D10a
- yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiaalityön tutkinto-ohjelma, filosofian tutkinto-ohjelma, psykologian tutkinto-ohjelma

Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat

(tilaisuus järjestetään kaksi kertaa samansisältöisenä, uudet opiskelijat osallistuvat tutkinto-ohjelmittain)

Ma 24.10. klo 8.15-10, päätalo ls. D10a

Opintojen suunnittelu, HOPS

Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille sekä ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi hän tekee lähdekriitiikkitehtävän sekä kirjoittaa esseen (Ohjeet annetaan 1. luentokerralla.)

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Huom! Mikäli sinut hyväksytään kurssille, muttet osallistu opetukseen, sinun tulee perua ilmoittautumisesi viimeistään pe 2.9 ilmoittamalla asiasta sähköpostitse kurssin vastuuopettajalle. Mikäli et osallistu opetukseen etkä peru kurssipaikkaasi tai keskeytät kurssin, suorituksesi arvioidaan arvosanalla hylätty.

Luentokurssi on tarkoitettu ensisijaisesti vain tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.

Opintojaksossa perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun. Opintojaksossa tarkastellaan temaattisesti antiikin maailman muotoutumista ja muuntumista sekä keskiaikaisen Euroopan syntyä ja historiallista kehitystä uuden ajan alkuun asti. Opintojakso keskittyy eurooppalaiseen traditioon ja identiteettiin, joka yhdistyy laajempaan maantieteelliseen perspektiiviin.

Kurssilla ”Tampereen teollistumisen paikat ja tarinat” tutkitaan teollisuuskaupungin muuttumista pitkällä aikavälillä kaupungissa sijainneiden suurimpien teollisuuslaitosten näkökulmasta. Syksyllä 2016 keskitytään ajanjaksoon 1820–1917 ja keväällä 2017 vuosiin 1918–2000.

Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat historiantutkimuksen erilaisiin aineistoihin: Tilastoihin, narratiivisiin lähteisiin, karttoihin, kirjallisuuteen, valokuviin ja muistitietoon. Kurssille tulevat opiskelijat perehtyvät jokainen yhden tamperelaisen tehtaan tarinaan, ja laativat siitä esityksen, sekä yhdistävät esitykseen erilaisista lähderyhmistä löydettyjä dokumentteja.

Kurssi ei sisällä tenttiä tai luentopäiväkirjaa vaan sillä pääsee itse tutkimaan ja kirjoittamaan sekä saa palautetta omista teksteistään.

Kurssi sisältää luentoja mm. kaupungin ja kaupunkilaisten historiasta. Arkistovierailujen kautta päästään lähteiden äärelle. Pääpaino on kuitenkin tekemällä ja tutkimalla oppimisessa.

Kurssi tekee yhteistyötä Vapriikin kuva-arkiston ja Tampereen kaupungin arkiston ja Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston kanssa, joiden arkisto- ja kuvamateriaalit ovat kurssilaisten käytössä.

Kurssille otetaan max. 15 opiskelijaa. Yhteiset kokoontumiset 1 periodissa ma klo 12–14 (5.9-17.10.2016), jonka jälkeen harjoitustyön viimeistely ohjatusti 25.11 mennessä. Näin kurssille tulisi 6 kahden tunnin kokoontumista ja yksi pidempi iltapäivän (n. 4 tuntia, alustava päivämäärä 26.9, voi vielä muuttua) ekskursio arkistoihin yhdistettynä historiakävelyyn vanhoilla tehdasalueilla eli yhteensä n. 16 tuntia läsnäoloa.  

Kurssin ilmoittautuminen alkaa ma 15.8 ja päättyy to 1.9.

Kurssilla Suomalainen, kansainvälinen kaupunki – matkalla Virtuaali-Viipurissa perehdytään kaupunkihistoriallisen tutkimuksen lähestymistapoihin, kaupungistumiseen, kaupungin arkeen ja juhlaan, elinkeinoihin, kulttuuriin ja kaupungin asukkaisiin, kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen käyttämällä esimerkkiaineistona Viipurin kaupunkia 1800-luvun lopulta nykypäivään, ja erityisesti 1920- ja 1930-luvulla.

Voit määritellä itse, mihin osa-alueeseen Viipurissa haluat omassa kurssityössäsi keskittyä. Kurssi ei sisällä tenttiä eikä luentopäiväkirjaa, sen sijaan kurssilla tuotetaan sisältöjä Tampereen Ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan osaston VirtuaaliViipuri 1939 hankkeeseen, joka on Viipurin kaupungin pienoismallin pohjalta toteutettu 3D-mallinnus internetissä.

Sisältö ja suoritustapa

Kurssi on kahden periodin mittainen. Ensimmäinen periodi sisältää 3–4 luentoa, joilla perehdytään VirtuaaliViipurin ideaan ja rakenteeseen, kaupunkihistorialliseen tutkimukseen ja Viipurin erityiseen menneisyyteen suomalaisena ja kansainvälisenä kaupunkina. Kurssityöt käsitellään toisen periodin aikana. Kurssityönä voi laatia joko yksin tai parin kanssa yhden laajemman tai 2–3 suppeampaa Viipuri-tekstiä.  Opiskelijoita ohjataan lähdeaineiston, Viipuri-kirjallisuuden ja kuva-aineiston käytössä.

Kurssilla perehdytään historiantutkimuksen menetelmiin keskustellen ja kirjoittaen. Kokoontumiset
rakentuvat vierailevan tutkijan valitseman teoreettisen tai metodologisen artikkelin ympärille.
Opiskelijat lukevat artikkelin ennen kokoontumista ja kaksi heistä pitää siitä 15–20 minuutin
alustuksen teemojen pohjustukseksi. Kurssi etenee keskusteluvetoisesti ja kaikilta opiskelijoilta
edellytetään aktiivista osallistumista. Vastuuopettajan lisäksi vieraileva tutkija osallistuu
pohdintoihin aiheen asiantuntijana. Opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjan, jossa he pohtivat
keskustelun antia ja artikkelin sisältöä linkittäen teemoja mahdollisesti myös omiin
tutkimusaiheisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa.

Kurssi on tarkoitettu opintojaan aktiivisesti edistäville opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään praktikum-kurssin.

Kurssi alkaa 1.9., jolloin sovitaan työnjaosta ja tehtävistä. Pakollinen läsnäolo!

Kurssin ohjelma

1.9. Aloitus: Kokoontuminen, työnjako, taustoittava tehtävä

15.9. Ville Vuolanto: Hermeneutiikka

22.9. Ville Kivimäki: Kokemus

29.9. Stephanie Olsen: History of Emotions

6.10. Pirjo Markkola: Sukupuoli

13.10. Timo Vilén: Verkostot

20.10. Onerva Alanen: Poliittinen retoriikka

10.11. Risto Turunen: Digitaaliset ihmistieteet

17.11. Mikko Kemppainen: Fiktiivisyys

24.11. Johanna Annola: Biografia

HUOM!  8.9., 27.10. ja 3.11. ei luentoa.

Suoritustapa (5 op):
– Pakollinen osallistuminen 20 h
– 8-9 artikkelia, à ~20 liuskaa, yht. ~160 liuskaa
– Lyhyt taustoittava tehtävä
– Pareittain tehtävä alustus
– Oppimispäiväkirja perustuen sekä keskusteluihin että lukemistoihin, 2-3 liuskaa per kerta, yhteensä 15-20 sivua

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Nykyisessä suomalaisessa ja länsimaisessa keskustelussa Venäjä näyttäytyy usein arvoiltaan erilaisena ja uhkaavana ”toisena”. Venäjän koettu ”toiseus” ja Venäjän-pelko, russofobia ja ryssäviha, eivät ole kuitenkaan millään tapaa uusia ilmiöitä eikä edes suomalainen erikoisuus. Tarinoita Venäjän poikkeavuudesta ja vieraudesta on Euroopassa liikkunut jo uuden ajan alussa. Silti Euroopan ja Venäjän suhteiden historiaa ei pidä ymmärtää ainoastaan keskinäisen kyräilyn värittäminä: länsimaissa on ajoittain vallinnut myös todellisen Venäjä-innostuksen, russofilian, kausia.

Kurssilla tarkastellaan länsimaissa ja erityisesti Suomessa vallinneita mielikuvia Venäjästä eri aikakausina sekä näiden mielikuvien muutosta ja kehitystä. Kurssilla opiskelijat tutustuvat myös toiseuden sekä viholliskuvan käsitteisiin ja pääsevät soveltamaan niitä erilaisten aikalais- ja nykyaikaisten lähteiden tulkinnassa.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2016 klo 12.00 ja päättyy 15.9.2016 klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Kurssilla perehdytään sukupuolen merkityksiin tekniikan historian tutkimustraditiossa. Kurssin tavoitteena on oppia, miten erilaiset teknologiat kantavat ja saavat sukupuolittuneita merkityksiä eri ajassa, paikassa ja kulttuurissa. Sukupuolen ja eri teknologioiden suhdetta problematisoidaan yhteisissä verkkokeskusteluissa ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä. Kurssilla luetaan sekä suomen- että englanninkielisiä artikkeleita. Yhteisen verkkokurssiosion päätteeksi kukin kirjoittaa 2op laajuisen esseen jostain kurssin teemoista.

Kurssi alkaa 3.10.2016 ja yhteinen verkkokurssiosio kestää viisi viikkoa. Opettaja ilmoittaa esseen palautuksen aikataulun kurssilla.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2016 klo 12.00 ja päättyy 15.9.2016 klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Kurssilla perehdytään brittiläistä ja yhdysvaltalaista tuotantoa oleviin elämäkertaelokuviin 1960-luvulta lähtien, jolloin genre alkoi monipuolistua ja kehittyä modernimpaan suuntaan.
http://historia.utu.fi/verkko-opetus/lukukausi.php?kurssi=271&lukukausi=27

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2016 klo 12.00 ja päättyy 15.9.2016 klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja.

Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 16-18 seminaarihuoneessa Pinni B3077. Seuraa tiedotusta lisätietoja saadaksesi  -  ryhmän moodle-alueen tunnuksia saa vetäjiltä (laita sähköpostia).

Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita,  kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.

Kevään 1. tapaaminen torstaina 23.2. klo 14.15: Ghislaine van der Ploeg esittelee piirtokirjoitusten käyttöä erityisesti antiikin sosiaalihistorian, perheen ja sosiaalisten suhteiden tutkimuksen kannalta. Tilaisuus on englanninkielinen. Samalla lyödään lukkoon kevään ohjelma. 

Uuden ajan alun ryhmä on uuden ajan alun (n. 1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.

Ryhmällä on oma Moodle-alue, jonka jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään. Moodlesta selviää myös kokoontumisten tarkempi aikataulu.

Kurssilla suoritetaan useita pienempiä kirjoitustehtäviä joiden deadline on kurssin aikana. Lisäksi kursiin liittyy laajempi lopputyö.

Läsnäolo luennoilla on pakollinen.

Kurssilla tutustutaan keskiaikaiseen kronikkaan tutkimuskohteena. Kronikat ovat tutkijalle kiehtovia ja haasteellisia tekstejä, jotka sisältävät monenlaisia ajallisia ja paikallisia kerrostumia sekä kerronnan lajeja. Faktan ja fiktion välinen raja mielletään eri tavalla kuin myöhemmin, ja genrenä historiankirjoituksen rajat säilyvät väljinä pitkälle 1200-luvun puolelle. Ajallisesti käsitelty aineisto painottuu 1100-1300 -luvuille.

Luentosarjalla tarkastellaan ilmiöitä, jotka leimasivat ensimmäisen maailmansodan poliittista, taloudellista ja kulttuurista ilmapiiriä Euroopassa. Luennoilla valotetaan myös sitä, millä tavalla Suomen suuriruhtinaskunnan meille tutut poliittiset ilmiöt heijastavat laajempaa eurooppalaista todellisuutta. Millä tavalla Suomen suuriruhtinaskunta oli tapahtumiensa valossa poikkeus, millä tavalla ei?

Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuspalvelujen ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Luennot järjestetään Sammon keskuslukion auditoriossa, tiistaisin ja torstaisin (kts. päivämäärät) kello 18-20, Uimalankatu 5, 27.10.–13.12.2016.

1. (to 27.10.) Eurooppalainen sota, Venäjä ja Suomen suuriruhtinaskunta (Tuomas Hoppu)

2. (ti 1.11.) Eurooppalaiset kaupungit ja maailmansota (Samu Nyström)

3. (ti 8.11.) Naisten yhteiskunnallinen asema ja sota; äänioikeus, rauhanliike, naisasia (Tiina Lintunen)

4. (ti 15.11.) Talouskriisi maailmansodan syynä ja seurauksena (PerttiHaapala)

5. (ti 22.11.) Kenelle sortovuodet olivat olemassa? Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjä (Marko Tikka)

6. (ti 29.11.) Siviilit aseissa! Eurooppalainen paramilitarismi 1917-1923 (Aapo Roselius)

7. (to 8.12.) Naiset, työ ja sota: ensimmäisen maailmansodan sosiaaliset vaikutukset (Johanna Annola)

8. (ti 13.12.) Suomen suuriruhtinaskunta ja Tampere vuonna 1917 (Tuomas Hoppu)

Kurssilla tarkastellaan monipuolisesti erilaisia konflikteja ja niiden jälkivaikutuksia sekä historiallisina ilmiöinä – keskiajalta toiseen maailmansotaan – että historiantutkimuksen kohteina. Analysoimme konfliktien syitä ja seurauksia sekä konfliktien mukanaan tuomia poliittisia, sosiaalisia ja kulttuuria murroksia, mutta myös konfliktien yli ulottuvia yhteiskunnallisia jatkuvuuksia. Pohdimme myös, milloin konfliktit oikeastaan ovat ohi – kun konfliktit materiaalisena todellisuutena päättyvät, ne jatkavat olemassaoloaan vielä pitkään niin ihmisten muistoissa ja kokemuksissa kuin valtaapitävien historiapoliittisissa viittauksissakin.

Kurssin ohjelma

25.10. Tanja Vahtikari: Johdatus kurssille & Sigríður Matthíasdóttir: Single women who emigrated from Iceland to North America, 1870–1914. Crisis in the Icelandic Agrarian Society

1.11. Lauri Uusitalo: Alkuperäisväestöjen ja espanjalaisten väliset konfliktit ja siirtomaayhteiskunnan muotoutuminen 1500-luvun Amerikassa

8.11. Ville Kivimäki: Sotasukupolvi muutoksen sukupolvena

15.11. Richard Butterwick-Pawlikowski: Transforming the Polish Nation: Revolution, Insurrection and Partition 1787–1797

22.11. Sini Kangas: Populaarin islam-kuvan synty ja käyttö yhteiskunnallisen konfliktin katalysaattorina sydänkeskiajan lännessä

29.11. Marko Tikka: 1918 ja mitä siitä seurasi?

6.12. Itsenäisyyspäivä, ei opetusta

13.12. Tanja Vahtikari: Konfliktit ja historiapolitiikka

Opintojaksolla tutustutaan tieteen ja teknologian historian ääriviivoihin luentoseminaarin ja kirjallisuuden avulla. Opintojaksoon kuuluvilla luennoilla pohditaan, miten tieteen kehitys on muokannut modernia ajattelua, lähtien liikkeelle 1600-luvun aikana esitetyistä uusista ajatuksista ja päättyen genetiikan, ydinfysiikan ja modernin kosmologian esiinmarssiin. Erityiskysymyksinä käsitellään mm. tieteen suhdetta uskontoon, sukupuoleen, valtaan ja erilaisiin ideologioihin. Luentosarjan yhteydessä tentittävän teoksen avustuksella perehdytään lisäksi tieteen ja teknologian moderniin liittoon sekä tämän liitoon pitkiin, historiallisiin juuriin.

Suoritustapa: a) luennot (16-20h) JA b) luentotentti, jossa tentitään myös McClellan, III, James E. & Dorn, Harold, Science and Technology in World History : An Introduction. Johns Hopkins University Press 2008 JA c) essee (6-8 s.) perustuen em. kirjaan sekä luennoitsijan osoittamaan artikkeliin.

Kollektiivista muistia välittävät ja vaalivat ryhmät. Tutkijoiden päähuomio on pitkään keskittynyt kollektiivisen muistin kansallisiin muotoihin – tämä on ymmärrettävää, sillä ajatus kansallisesta muistista ja kulttuuriperinnöstä on nivoutunut 1800-luvulta lähtien kiinteäksi osaksi kansallisen identiteetin ja kansallisvaltioiden rakentamisen projekteja. Viimeaikaisen transnationaalin tutkimuksen innoittamana myös kollektiivista muistia on alettu tarkastella yhä useammin ylirajaisesta näkökulmasta: valtioiden välisenä ja valtioiden rajoja ylittävänä ilmiönä.

Muistamiseen, historiakulttuuriin ja muistin politiikoihin sekä näiden tutkimiseen liittyvät ylirajaiset kytkennät ovat myös luentokurssimme keskiössä. Kurssilla tarkastellaan ylirajaisen muistin muovautumisen edellytyksiä, sen aloitteentekijöitä ja keskeisiä instituutiota (esim. UNESCO) sekä valtioiden rajat ylittävälle muistamisen kulttuurille otollisia teemoja, kuten traumaa tai Interrail-matkamuistoja. Pohdimme, miten muistot ylittävät valtioiden välisiä rajoja ja kuinka toisaalta rajat estävät yhteisöllistä muistamista. Lisäksi analysoimme, kuinka jaettuja kertomuksia rakennetaan ja minkälaisia ongelmia ja ristiriitaisuuksia ylirajaiseen muistin kulttuureihin liittyy. Toivotan kurssille tervetulleiksi kaikki muistamisesta (ja unohtamisesta) sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä toisen maailmansodan jälkeisellä ajalla kiinnostuneet osallistujat!

Kurssin aikataulu:

28.10. Tanja Vahtikari, TaY: Kollektiivisesta muistamisesta, unohtamisesta ja ylirajaisuudesta

4.11. Tanja Vahtikari, TaY: UNESCO ylirajaisena muistiorganisaationa – yhteisen globaalin historian kertomus vs. kansalliset tulkinnat

11.11. Silja Laine, TY: Sosiaalinen media yhteisöllisen muistamisen välineenä

18.11. Ville Kivimäki, TaY: Väkivallan muistot ja kulttuurinen trauma

25.11. Lukuseminaari kahdessa ryhmässä (aineisto tulee Moodleen kurssin alkaessa 28.10.)

2.12. Eerika Koskinen-Koivisto, HY: Synkkä kulttuuriperintö: toisen maailmansodan ylisukupolviset muistot Suomen Lapissa

9.12. Mikko Manka, Tay: Interrail, matkamuistot ja ylirajaisuus

16.12. Luentotentti tai vaihtoehtoinen suoritustapa

Opintojakso koostuu yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen eri lähestymistapoihin ja tutkimusperinteisiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista. Opiskelija tutustuu monipuolisesti yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen peruskäsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin.

Kurssin alustava ohjelma:

27.10. Pirjo Markkola: Johdatus: Yhteiskuntahistoria – mitä ja miksi?
3.11. Sari Katajala-Peltomaa ja Raisa Maria Toivo: Uskonto ja sukupuoli keskiajalla ja uuden ajan alussa
10.11. Riikka Miettinen: Pitkä uuden ajan alku – yksilö, yhteisö ja valta
17.11. Maija Ojala: Kotitalous ja työ
24.11. Minna Harjula: Terveys ja yhteiskunta
1.12. Mervi Kaarninen ja Pirjo Markkola: Lapsuus ja yhteiskunta
8.12. Katja-Maria Miettunen: Muisti, muistelu ja kollektiivisten identiteettien rakentaminen
15.12. Sami Suodenjoki: Paikallisuus, yhteisö, yhteiskunta – historiaa alhaalta

Kurssi alkaa tiistaina 17. tammikuuta, jolloin kaikki sille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.

Kurssi on tarkoitettu erityisesti valinnaisina opintoina historiaa suorittaville.

Kurssi alkaa tiistaina 17. tammikuuta, jolloin kaikki sille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.

Kurssin ohjelma

12.1. Pertti Haapala: Yhteiskunta ja valtio

19.1. Minna Harjula: Väestö

26.1. Matti Hannikainen: Talous

2.2. Heikki Kokko: Yksilö

9.2. Marko Tikka: Ismien vuosisata

16.2. Tanja Vahtikari: Katseen kulttuuri

23.2. Jussi Jalonen: Sodat ja kriisit

2.3. Luentokertaus

15.3. Rästitentti

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Kursilla tutustutaan Suomessa ja Itämeren alueella (1500-luvulta 1800-luvulle) käytössä olleeseen vanhaan saksalaiseen käsialaan sekä siihen miten se on vaikuttanut 1900-luvun alun käsialaan.

Tunneilla tehdään käsialaharjoituksia, joiden pohjana on aina jokin aikakauden dokumentti. Käsialaa opiskellessa tekstin tulkintaa helpottaa oleellisesti se, että tietää millaisesta asiakirjasta on kyse. Lisäksi kurssilla luodaan katsaus ruotsinkielen kehitykseen ja siihen miten uuden ajan alun lähdesarjat ovat syntyneet ja miten niitä voi hyödyntää tutkimuksessa.

Kurssi suoritetaan olemalla läsnä tunneilla ja tekemällä kotitehtäviä. Tavoite on, että kurssin suorittanut osaa lukea vanhaa käsialaa sekä tuntee uuden ajan alun tärkeimmät asiakirjakokonaisuudet.

Historian esittämisen kaksiosainen luento- ja harjoituskurssi tarkastelee historian esittämisen muotoja, keinoja ja tavoitteita keskustelujen ja harjoitustehtävien avulla. Opetuksessa painottuu kokemuksellisuus sekä aktiivinen ja yhteistoiminnallinen tekeminen.

Kurssin ensimmäisen osan aikana käsitellään näyttelyjä historian esittämisen keinona. Sen pääopettajana on Turun yliopiston arkeologian dosentti ja kulttuurihistorioitsija Liisa Seppänen.

Kurssiaika: 9.–11.2.

To 9.2. klo 17.00–19.00 aloitusluento (AK)

Pe 10.2. klo 17.00–19.00 näyttelyistä, niiden teorioista, keinoista ja tavoitteista (LS)

La 11.2. klo 9.00–11.00 näyttelytekniikoista (LS)

La 11.2. klo 12.00–14.00 työpaja näyttelyn suunnittelusta ja tekemisestä (LS)

La 11.2. klo 15.00–17.00 tutustuminen Vapriikin näyttelyyn.  

Lopputehtävänä on k.o. näyttelyn jonkin yksityiskohdan analyysi.

Kurssin toinen osa keskittyy tutkimuksen esittämiseen lyhyessä muodossa, posterina tms. Sen pääopettaja on Aino Katermaa.  

Kurssiaika: 23.–25.2.

To 23.2. klo 17.00-19.00 posterin ja yleensä kuvallisen ilmaisun teoriaa historian esittämisen kannalta

Pe 24.2. klo 17.00–19.00 työpaja posterien arvioimisesta

La 25.2. klo 9.00–15.00  työpaja posterin tekemisestä

Kurssilla ”Tampereen teollistumisen paikat ja tarinat” tutkitaan teollisuuskaupungin muuttumista pitkällä aikavälillä kaupungissa sijainneiden suurimpien teollisuuslaitosten näkökulmasta. Syksyllä 2016 keskityttiin ajanjaksoon 1820–1917 ja nyt keväällä 2017 vuosiin 1918–2000.

Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat historiantutkimuksen erilaisiin aineistoihin: Tilastoihin, narratiivisiin lähteisiin, karttoihin, kirjallisuuteen, valokuviin ja muistitietoon. Kurssille tulevat opiskelijat perehtyvät jokainen yhden tamperelaisen tehtaan tarinaan, ja laativat siitä esityksen, sekä yhdistävät esitykseen erilaisista lähderyhmistä löydettyjä dokumentteja.

Kurssi ei sisällä tenttiä tai luentopäiväkirjaa vaan sillä pääsee itse tutkimaan ja kirjoittamaan sekä saa palautetta omista teksteistään.

Kurssi sisältää luentoja mm. kaupungin ja kaupunkilaisten historiasta. Arkistovierailujen kautta päästään lähteiden äärelle. Pääpaino on kuitenkin tekemällä ja tutkimalla oppimisessa.

Kurssi tekee yhteistyötä Vapriikin kuva-arkiston ja Tampereen kaupungin arkiston ja Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston kanssa, joiden arkisto- ja kuvamateriaalit ovat kurssilaisten käytössä.

Kurssi sisältää muutamia luentoja Tampereen teollistumisen historiasta ja teollisuushistorian lähteistä sekä niiden käytöstä. Pääpaino on kuitenkin tekemällä ja tutkimalla oppimisessa.  Arkistovierailujen (Vapriikin kuva-arkisto, Tampereen kaupungin arkisto) kautta opiskelijat saatetaan aiheen ja lähteiden äärelle. Osallistuminen luennoille ja vierailuille on osa kurssin suoritusta.

Tämän jälkeen opiskelijat laativat yksin tai parin kanssa käsikirjoituksen. Opiskelijoita pyritään erityisesti ohjaamaan erilaisten lähteiden käyttöön. Kurssin yhteisen osan loputtua kolmannen periodin lopussa, opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ennen harjoitustyön lopullista palautuspäivää.

Kurssille otetaan max. 15 opiskelijaa. Yhteiset kokoontumiset 3 periodissa ma klo 12–14, jonka jälkeen harjoitustyön viimeistely ohjatusti.

Kurssilla tarkastellaan monimuotoisesti erilaisia arjen elämän ja populaarikulttuurin muotoja Rooman valtakunnan piirissä. Kurssi keskittyy eliittien ulkopuolisen kansanosan kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan ajanjaksolla 100 eKr – 500 jKr., tutkimusesimerkkejä otetaan koko Rooman valtakunnan alueelta. Erityisiä kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat seuraavat:

Selviytyminen ja elämänstrategiat lähellä toimeentulominimiä

Sukupuoli, arki ja elämänkaari

Orjuus ja orjan elämä

Ludi – gladiaattorit, hevosajot, ja muut näytännöt

Lasten arki, toimijuus ja kulttuuri

Uskonto kodeissa ja paikallisyhteisöissä

Terveys, sairaus, paha silmä ja tieto tulevaisuudesta

Seksi, pilanteko ja kuolema – populaarikirjallisuuden teemoja

Ostia – elämänmenoa roomalaisessa kaupungissa

Kurssi alkaa luennoilla, joilla on pakollinen läsnäolo; helmi- ja maaliskuussa tehdään itsenäisesti  lähdeanalyysitehtävä, joka palautetaan 6.4. mennessä kurssin moodle-alueelle. Kurssin lopputehtävä on ryhmäesitelmä: 2-4 hengen ryhmissä tehdään jostain kurssin teemasta työpaperi (8-15 sivua + kansilehti + kirjallisuusluettelo; kirjallisen osuuden palautus moodle-alueelle 11.5. mennessä), ja tulokset esitetään muille opiskelijoille luennoilla 20.4. – 4.5 (15 esitelmä + 15 min keskustelu). Kirjallisuusvinkkejä luennolla sekä opettajilta, kurssin keskeinen kirjallisuus on saatavissa ja luettavissa (ei lainaan) historian oppiainekirjastossa); luennolla 11.5. on loppukeskustelu.

Vain historian tutkinto-opiskelijoille. Kurssille pääsyn ehtona on kohdan HISA3A suorittaminen.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Alustava ohjelma (Kevät)

17.1. Mikä on proseminaari, tavoitteet, vastuut. Aiheen valinnasta, ohjauksesta ja lähdeaineistosta, 1. tehtävän (=aiheenesittely) anto, arviointi.

24.1. Aiheenvalinta. Mitä materiaalia on olemassa? Tutkija ja kirjallisuuden käyttö, tutkija ja lähteet.

31.1. Kirjasto ja tiedonhaku

7.2. Jatkoa lähteistä ja kirjallisuudesta. Esimerkkitutkimussuunnitelman käsittely

14.2. Lähdeviite- ja muuta tekniikka-asiaa, Praeceptan läpikäynti näiltä osin.

16.2. AIHEENESITTELYJEN PALAUTUS 

21.2. TASAN klo 14.00 Aiheenesittelyt (30 minuuttia per paperi. Myös: pohjatietojen kartoitus teemasta + henkilökohtaiset tavoitteet proseminaarille)

28.2. TASAN klo 14.00 Aiheenesittelyt

7.3.   TASAN klo 14.00 Aiheenesittelyt

14.3. Tutkimussuunnitelman teko => 2. tehtävän anto. Opponointi, keskustelu ja toiminta seminaaritilanteessa. Helsingin matkaan valmistautuminen.

21.3. Ei istuntoa

23.3. Helsingin matka (Kansallisarkisto ja muut kohteet tarpeiden mukaan) – huom: koko päivä

28.3. Ei istuntoa

4.4.  Ei istuntoa, mutta TUTKIMUSSUUNNITELMIEN PALAUTUS

11.4. tutkimussuunnitelmat

18.4. tutkimussuunnitelmat

25.4. tutkimussuunnitelmat

2.5. tutkimussuunnitelmat

9.5. tutkimussuunnitelmat

16.5. tutkimussuunnitelmat

Syksyn seminaarit alkavat todennäköisesti 5.9.: Työn vaiheiden läpikäynti. Loppuvuoden ohjelmasta sopiminen. Opponointiharjoituksen jako (parityö). Keskusteluajan varaaminen

5.9.– 13.10. välinen aika: keskustelu seminaarin vetäjän kanssa, jossa yhteydessä esitetään vähintään 3-6 sivua raakatekstiä proseminaarityöstä sekä päivitetty HOPS-keskustelulomake. Varattava aika erikseen (1 – 1,5 h).

(12.9.) ei istuntoa

(19.9.) Opponointiharjoituksen palautus ja esimerkkiproseminaarityön käsittely (istunnossa). Seminaarityönrakentamisesta ja jäsentämisestä. Lähdeviite- ja muuta tekniikka-asiaa tarpeiden mukaan.

(26.9.)    Jatketaan ed. viikon aiheista, sekä opponointiharjoituksen palaute

3.10.-24.10. Ei istuntoa.

24.10. SEMINAARITÖIDEN PALAUTUS

31.10.–4.12. klo 12.00–14.00 Proseminaaritöiden esittäminen ja opponointi. OPPONOINTIRAPORTTIEN PALAUTUS aina seminaari-istunnon yhteydessä.

Kurssiin kuuluu myös oman esitelmän jälkeen käytävä lyhyt keskustelu seminaariohjaajan kanssa seminaarityön muokkaamisesta kandidaatintutkielmaksi (tai, muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille aineopintojen tutkielmaksi). Keskustelut käydään ennen joulukuun puoliväliä, mahdollisimman pian esitelmän pitämisen jälkeen. Keskusteluajasta sovitaan viimeistään esitelmän yhteydessä.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kurssin ohjelma ja kuvaus

12.1 Johanna Annola, Suomen historian uudelleenajattelu

19.1 Maija Ojala, Muuttoliike ja siirtolaisuus – Suomen historiaa yli rajojen

26.1 Ella Viitaniemi, Alamaisten historia – historia alhaalta

2.2 Hilja Solala, Eläinten Suomi

9.2 Timo Harrikari, Nuorisorikollisuus ja sosiaalityön historia

16.2 Marko Tikka ja Pirjo Markkola, Vääryyksien hyvittäminen

23.2 Ville Kivimäki, Trauman historiat – marginaaleista suureksi kertomukseksi

2.3 vierailijaprofessori Ólöf Gardarsdóttir, Väestöhistoria (luento englanniksi)

Luennoitsijat ehdottavat omaa luentoaan tukevan kurssilukemiston, esim. artikkelin tai kirjan luvun (mielellään e-julkaisu), jonka opiskelijat lukevat ennen luentoa ja kommentoivat sitä Moodlessa. Kurssikoordinaattori lukee opiskelijoiden viikkotehtävät.

Ihmiset ja eläimet ovat eläneet maapallolla rinnakkain vuosituhansien ajan. Eläimet ovat tarjonneet ihmisille paitsi ruokaa ja materiaaleja, myös työvoimaa, seuraa ja virkistystä, symboleita ja ajattelun apuvälineitä. Kaikkina aikoina hyvinkin erilaisia suhtautumistapoja on voinut vallita rinnakkain yhden ja saman kulttuurin sisällä. Kurssilla perehdytään sekä yksittäisten eläinten historiaan että uskomuksissa, tavoissa, mielikuvissa ja asenteissa tapahtuneisiin muutoksiin esihistorialliselta ajalta meidän päiviimme.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston ja avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat verkkokurssit 5 op laajuisena.

Sisu, sauna ja Sibelius – Nokia, äitiyspakkaus ja luksusristeilijät. Julkista mielikuvaa Suomesta on rakennettu jo ennen kuin koko valtiota oli edes olemassa, vähintäänkin Pariisin maailmannäyttelystä 1900 lähtien. Suomi-kuvan rakentamisen ja levittämisen taustalla on läpi kuluneen vuosisadan ollut niin poliittisia, kulttuurisia kuin taloudellisiakin tarkoitusperiä.
Kurssilla tarkastellaan Suomi-kuvan historiaa, kuvan rakentamista ja sen esittämistä kotimaassa ja ulkomailla. Tarkastelun kohteena ovat niin Suomen maakuvaa luoneet ja vahvistaneet toimijat kuin kuvan sisältökin. Samalla tarkastellaan yleisellä tasolla maakuvan käsitettä Suomen kansallisesta ja kansainvälisestä historiasta poimittujen esimerkkien avulla.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston ja avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat verkkokurssit 5 op laajuisena.

Viime vuosina sotahistoria on kokenut muodonmuutoksen. Operaatiokeskeinen, joukkojen liikkeistä ja taistelujen lopputuloksista sekä ylimmän sodanjohdon päätöksistä kiinnostunut "perinteinen" sotahistoria on väistynyt taka-alalle. Esiin nousseen "uuden sotahistorian" (new military history) tutkimuksissa ääneen pääsevät sotilaiden lisäksi myös kotirintama sekä erilaiset vähemmistöt, joiden sotakokemus saattaa poiketa merkittävästi kansallisesta narratiivista. Verkkokurssilla tutustutaan uuden sotahistorian eri näkökulmiin sekä käsitellään aihetta monipuolisesti erilaisten lähdeaineistojen ja monimuotoisten tehtävien kautta.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevään 2017 kursseille alkaa 9.12.2016 klo 12.00 ja päättyy 13.1.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Tampereen yliopiston ja avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat verkkokurssit 5 op laajuisena.

Kurssiin kuuluu luento (18 h) sekä kolmen-neljän liuskan mittainen luentopäiväkirja ja noin kahdeksan liuskan pituinen essee vapaavalintaisesta aiheesta. Aiheita esitellään kurssin alussa, ja esseen kirjoittamisen voi aloittaa heti. Esseisiin kuuluu kirjallinen oheisaineisto. Kolmen-neljän liuskan mittaisessa luentopäiväkirjassa pohditaan vapaamuotoisesti yhtä, kahta tai kolmea kurssilla esiinnostettua teemaa. Essee korvaa tentin.

Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 6.2. -6.3.

Luentoa ei ole 29.3. eikä 19.4. Jokaisella tunnilla puidaan myös hetki esseeaiheita ja esitellään kirjallisuutta (jota likikään kaikkea ei edellytetä tutkittavaksi ja tentittäväksi, vain mahdollisen kiinnostuksen varalta).

Kurssin ohjelma:

6.3. Tanja Vahtikari: Johdanto 1900-lukuun ja sen tutkimisen käsitteisiin

6.3. Jarmo Peltola: Teollistuminen globaalina ilmiönä

13.3 Jussi Jalonen: Sota

13.3 Timo Vilen: Kylmä sota

20.3. Pirjo Markkola: Hyvinvointivaltio

20.3. Minna Harjula: Väestö ja terveys

27.3. Tanja Vahtikari: Kaupungistuminen

27.3. Johanna Annola: Professionaalistuminen

3.4. Marko Tikka: Globaali ja teollinen kulttuuri

3.4. Pia Koivunen: Nuoriso, kulttuuri ja politiikka Euroopassa

10.4. Jussi Jalonen: Identiteettipolitiikka ja länsimainen oikeisto

10.4. Minna Harjula: Kansalaisuus ja tasa-arvo

24.4. Marko Tikka & Mervi Kaarninen: Ihan kasaria

Luennot videoidaan ja tallenteet ovat kurssille ilmoittautuneiden katsottavissa Moodlessa kesäkuun puoliväliin asti.

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Kurssilla tutustutaan lääketieteen sosiaalihistorian ydinkysymyksiin kuten lääkäri–potilas -suhteisiin, terveyden, sairauden ja vammaisuuden määritelmiin sekä erilaisiin parantamismenetelmiin. Kurssilla on eri luennoitsijoita. Suoritustapana oppimispäiväkirja ja kurssilla annettavat tehtävät.