Opintojakso (10 op) koostuu:

• Valmennusseminaarista
• Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
• Harjoitteluraportista
• Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa. Harjoittelusta saa opintopisteet palauteseminaariin osallistumisen jälkeen.

Palauteseminaareihin ilmoittadutaan opintojakson moodlessa. 18.1.2019 valmennusseminaariin ilmoittadutaan NettiOpsussa.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

Kurssi edellyttää läsnäoloa ja osallistumista luennoille, etäopiskelumahdollisuutta ei ole.

ma 17.9. Matti Hyvärinen: Laadullinen haastattelu

pe 21.9. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu

ma 24.9. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu

pe 28.9. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevan haastattelu

ma 1.10. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu

pe 5.10. Piia Roos: Lapsen haastattelu

ma 8.10. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu ja Juho Karvinen: Verkkohaastattelu

pe 12.10. Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu

ma 15.10. Tiina Suopajärvi: Kävelyhaastattelu

pe 19.10. Henna Luoma-Halkola: Ryhmähaastattelu

ma 22.10. Rosi Enroos: Haastattelu vankilassa

pe 26.10. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta

ma 29.10. Laura Huttunen: Etnografia ja haastattelu

pe 2.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana

Muutokset mahdollisia.

Ilmoittautumisen ajankohta 27.8.2018-10.9.2018

Sosiaalityön maisteriopintojen opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.

Kurssi suoritetaan kokonaan Moodle-oppimisalustalla tekemällä itsenäisesti tehtäviä, jotka liittyvät annettuun materiaaliin (kirjallisuus, videoluennot, aineistokatkelmat yms.). Tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä yhdeksän ja niitä voi suorittaa esimerkiksi yhden per viikko.

Ilmoittaudu kurssille lähettämällä viestiä sanni.tiitinen@uta.fi.

Kurssi on suunnattu 3.-5. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman aineopintojen metodiopinnot.

Sosiaalinen media on muokannut merkittävästi inhimillistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia verkostoja. Sosiaalisen median yhteisöt ovat sosiaalipsykologiassa ajankohtainen tutkimuskohde. Kurssi esittelee esimerkkien avulla aiheesta tehtyä tutkimusta, ja antaa työkaluja sosiaalisen median aineistojen tutkimiseen. Kurssi sisältää luento- ja seminaaripohjaista kontaktiopetusta, sekä itsenäistä harjoitustyöskentelyä. Kurssilla opetellaan kattavasti erilaisia menetelmiä laadullisesta tutkimuksesta määrälliseen. Kurssin aikana osallistujat tekevät harjoituksia ja harjoitustöitä menetelmien käytöstä ryhmissä ja itsenäisesti. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa yhtä tai useampaa sosiaalitieteellistä lähestymistapaa omaan tutkimustyöhönsä.

Jos kurssille ilmoittautuneita joudutaan karsimaan, kriteerinä käytetään opintosuoritusten määrää ja opintomenestystä.

Suositellut edeltävät opinnot:
1) Aineopinnoista riittävä määrä kokonaisuuksia (esim. SOS4.2 Sosiaalipsykologia, SOS6.2.1, SOS6.2.2)
2) Aiemmat menetelmäopinnot (esim. SOS7.1 Sosiaalitieteiden kvalitatiiviset menetelmät; SOS7.2 Sosiaalitieteiden kvantitatiiviset menetelmät)

Graduseminaari kokoontuu erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti.

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Kaikille yhteisiä luentoja 2 kertaa (11.9. ja 18.9.) + kirjaston tiedonhaun opetus. Sen jälkeen pienryhmätapaamiset, joiden aikataulut kukin ryhmä sopii itse.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssin lähitapaamiset:

14.9. klo 10-14, Linna 4013

28.9. klo 10-14, Linna 4013

26.10. klo 10-14, Linna K110

23.11. klo 10-14, Linna 4013

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus- haastattelu- ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen tulkintaan. Tämän tulkinnan yhteydessä käsitellään sellaisia teemoja, kuin vuorovaikutuskäytännöt, kielen vakuuttavuus, kategorioiden käyttö, valta, ja emootiot.

Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin littyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kassa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on ennekkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille).

Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.

Kurssi kokoontuu tiistaisin II periodilla klo 10-12

23.10.: Paul Jonker-Hoffrén, kurssiohjeet &  Satu Ojala, Onko työ murroksessa? Ennakkolukemisto: Merja Kauhanen, Työllisyys ja työttömyys – Miten suomalaiset työmarkkinat ovat muuttuneet?

30.10. Antti Saloniemi, Miksi työttömyys on ongelma?

6.11. Paul Jonker-Hoffrén, Työmarkkinajärjestelmän muutos

13.11. Markku Sippola, Työnantajastrategiat ja työmarkkinoiden globalisaatio

20.11. Jouko Nätti, Työelämän uudet muodot

27.11. Työ ja sosiaaliturva

*** huom. sovi koordinaattorin kanssa esseen teema marraskuun loppuun mennessä

4.12. Vierailu: Pirkanmaan maakuntahallinto, Kelloportinkatu: Projektipäällikkö Irene Impiö alustaa kasvupalvelu-uudistuksen periaatteista ja etenemisestä Pirkanmaalla (nyk. TE-palvelut)

*** 11.12. esseeluonnoksen palautus

*** 19.12. mennessä koordinaattorin palaute esseeluonnoksesta

*** 9.1. lopullisen esseeversion palautus moodleen

Kurssi soveltuu aine- ja syventävien opintojen vaiheissa oleville opiskelijoille kaikista tutkinto-ohjelmista. Tervetuloa mukaan!

Kannustamme osallistumaan myös eri työelämäntutkimuksen tilaisuuksiin:

20.9.2018 14-16, Open guest lecture: Social policy reforms in Sweden and the Nordic model, Prof. Joakim Palme, Linna K103

21.9.2018 12-n.14, Aart-Jan Riekhoffin väitös työstä eläkkeelle -siirtymisen poluista, Linna K103

25.9.2018 12.15-16.30 An open research seminar: A polarization of Nordic labour market: Recent social and economic trends, Organised by Work Research Centre, Main building A2a

25.-26.10.2018 Sosiaalipolitiikan päivät , joilla kokoontuu useita työ-aiheisia työryhmiä, tutkimuspäivät tarvitsee opiskelija-avustajia; Sosiaalipoliittisen yhdistyksen jäsenopiskelijoille ilmainen os.

22.11.2018 12-14, Pasi Pyöriän luento Sosiologian Alat I -jaksolla, aiheena Työelämän tutkimus :)

1.-2.11.2018 Työelämän tutkimuspäivät

Näistä ja muista työaiheisista tilaisuuksista voit koota itsellesi luentopassisuorituksen! Toimita dokumentit Satu Ojalalle, ks. YTK-tutkinto-ohjelman ohje

Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujamenetelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.

Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan III periodissa tiistaisin klo 9-12 yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tästä III periodin osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.

Loput 2 opintopistettä suoritetaan IV periodissa torstaisin klo 9-12. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan oman analyysin työstämistä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.

Nämä kaksi edellä mainittua osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.

Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän.

Tapaamiskerrat IV periodissa:

Tapaamiskertoja on IV periodin aikana yhteensä noin 5 (to klo 9-12, Linna ML 50). Tapaamiskertojen päivämäärät vahvistetaan vuoden 2019 alkupuolella. Tapaamiset järjestetään mikroluokassa ja tapaamiskerroista viimeinen on seminaaritapaaminen, jossa esitellään osa graduanalyysia. Seminaarissa jokainen kommentoi myös muiden opiskelijoiden papereita.

Ilmoittautuminen päättyy 18.12.2018.

III periodissa tiistaisin kello 9-12 ja IV periodissa torstaisin kello 9-12

Suunnattu graduvaiheen opiskelijoille, jotka käyttävät gradussaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.

IV periodin osuutta koskevat yhteydenotot: katri-maria.jarvinen@uta.fi

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä kuten hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä, pohdintaa mittaamisesta, sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua, tämä ei ole niin vaikeaa!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä samalla kun perehdymme kurssilla käytettävän syntaksin eli komentokielen perusteisiin.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 8.1. – 26.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 8.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 15.1. Kvantitatiivisten monimuuttujamenetelmien perusteet ja faktorianalyysi, Markus Kaakinen ja Iina Savolainen

Ti 22.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 29.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 5.2. Teema avoin, Markus Kaakinen, Interaktiot (regressio- ja varianssianalyysien syventäminen)

Ti 12.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 19.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa viikoittain viikkoharjoitusten sekä lopputyön työstämiselle

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 26.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen). Suosittelemme kuitenkin tähän seminaariin osallistumista, koska sen osana tulee aina paljon keskustelua myös käytetyistä menetelmistä ja niitä koskevista kysymyksistä.

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman maisterivaiheen opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevien maisteriohjelmien opiskelijoille. Kurssille on yleensä mahtunut myös yksittäisiä muiden tiedekuntien opiskelijoita.

Kurssi suoritetaan kokonaan Moodle-oppimisalustalla tekemällä itsenäisesti tehtäviä, jotka liittyvät annettuun materiaaliin (kirjallisuus, videoluennot, aineistokatkelmat yms.). Tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä yhdeksän ja niitä voi suorittaa esimerkiksi yhden per viikko. Edetä voi myös täysin omaan tahtiin. Oppimisalusta on avoinna neljännen periodin loppuun asti.

Ilmoittaudu kurssille lähettämällä viestiä johanna.ruusuvuori@uta.fi

Kurssi on suunnattu 3.-5. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman aineopintojen metodiopinnot.

Kurssille voi ilmoittautua milloin tahansa kolmannen ja neljännen periodin aikana.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syventäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Opetus 3. periodilla keskiviikkoisin klo 10-12.

Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Kurssilla perehdytään alustavasti vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmiin (keskustelunanalyysi, multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi, institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus), joilla voidaan tarkastella erityisesti meneillään olevan toiminnan yhteistä tuottamista autenttisissa työelämän tilanteissa. Vierailuluennot pohjautuvat näillä menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, teknologiavälitteinen vuorovaikutus ja työhyvinvointi.

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Avoimia yliopisto-opintoja suorittaville
4 paikkaa

Tampere3-ristiinopiskelijoille
2 paikkaa

Mitä tulee mieleen sanoista luovat aineistot ja analyysimenetelmät? Jotain inspiroivaa ja innostavaa? Tällä kurssilla tarkastelemme, miten sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa ja tutkimuksen eri vaiheissa voi käyttää ja soveltaa luovia vaihtoehtoisia menetelmiä ja käyttää erilaisia aineistoja. Kurssin aikana pohditaan, kuinka yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti mielenkiintoisia ja tärkeitä ilmiöitä kuten esimerkiksi eriarvoisuutta, yhteiskunnan muutosta, sosiaalisia suhteita, jne.  voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esim. tarinoiden välityksellä. Kurssin toteutuksessa keskeistä on kokemuksellinen ymmärtäminen ja yhdessä oppiminen. Kurssilla opimme näkemään, että ympäröivä maailma on täynnä mitä erilaisimpia aineistoja, joita voidaan tutkia erilaisilla otteilla ymmärtääksemme ja selittääksemme meitä ympäröivää yhteiskunnallista, kulttuurista, sosiaalista, institutionaalista ja arkista moninaisuutta.

Kurssi arvioidaan numeroin 1-5 ja sen suorittaminen vaatii aktiivista osallistumista luennoille ja seminaaritapaamisiin sekä annettujen tehtävien tekoa. Lisäksi jokainen opiskelija kirjoittaa omakohtaisen reflektion luennoista ja seminaareista. Reflektiossa opiskelija pohtii, mitä luennoilla/seminaareissa käsitellyt asiat merkitsevät oman graduaiheen tai tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteen näkökulmasta. Miten toteuttaisit oman tutkimuksesi kullakin luennolla/seminaareissa esiteltyjä tai muita luovia aineistoja ja menetelmiä hyväksi käyttäen? Reflektion kokonaispituus on 5-10 sivua ja se palautetaan Moodleen.

Opetus

Opintojakso toteutetaan intensiivisenä luento-opetuksena ja seminaarityöskentelynä ajalla 25.3.-29.4.2019 Porissa. Tampereen kampuksen opiskelijat ovat tervetulleita Poriin osallistumaan kurssille!

Opintojakson sisältämät teemat:

1. Johdanto luoviin aineistoihin ja menetelmiin
2. Visuaaliset menetelmät
3. Laululyriikka ja muu fiktiivinen kirjallisuus
4. Musiikki ja muu performatiivinen taide
5. Ääni ja liike

Kaikkia teemoja pyritään käsittelemään sekä tutkimusaineiston tuottamisen, analysoinnin että tulosten julkistamisen näkökulmista.

Kurssi toteutetaan intensiivikurssina siten, että aamupäivällä on luento ja iltapäivällä seminaari.

Kurssille valitaan 20 opiskelijaa. Valintakriteerit: Oman tutkinto-ohjelman opintopisteet yhteensä. Opintojen aloitusvuosi huomioidaan valitessa. Maisteriohjelmaan suoraan valitut opiskelijat voivat pyrkiä kurssille, vaikka opintopisteitä ei vielä näkyisi opintorekisterissä.

Luennot ja seminaarityöskentely.

Sosiaalityön opiskelijat: kurssi korvaa yhden vaihtoehtoisen jakson STYS3B1-STYS3B3 opinto-oppaan kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.

Jaksolla tarkastellaan työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisöjen kehittämiseen. Työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä lähestytään tutkimusavusteisen ja dialogisen kehittämisen sekä kommunikatiivisen toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla käsitellään tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä; kehittämishankkeen suunnittelua, kehittämistyön ohjaamista, toimintatutkijan ja kehittäjän roolia, yhteistoiminnallisen kehittämisen edellytyksiä, edistäjiä ja esteitä sekä kehittämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia osallistavia kehittämismenetelmiä, työkaluja ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat toimintatutkijan ja/tai kehittämistyötä ohjaavan asiantuntijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.

Kurssin työskentelytapoina ovat aktivoiva luento-opetus, mahdolliset vierailevat asiantuntijat tai vierailukäynti, pienryhmissä tehtävät harjoitukset ja harjoitustyö sekä ryhmätentti. Arvostelu on asteikolla hyväksytty-hylätty. 

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista läsnäoloa lähiopetuksessa sekä aktiivisuutta harjoitustyöprosessissa  ja ryhmätentissä. Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.

Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Kurssivalinnassa huomioidaan seuraavat kiintiöt
- Johtamiskorkeakoulu: 80 paikkaa
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (ensisijaisesti työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma): 40 paikkaa
- Lisäksi kurssille voidaan valita muiden tiedekuntien opiskelijoita mikäli yllämainitut kiintiöt eivät tule täyteen

HUOM. Ei läsnäolovelvollisuutta. Luentokurssi on kuitenkin tarkoitettu aktiivisesti luennoille osallistuville opiskelijoille. Mikäli et pääse luennoille, suorita kurssi itsenäisesti sähköisenä kirjatenttinä 1.6.-15.9.2019 välisenä aikana. 

Kurssista on tarjolla myös VAIHTOEHTOINEN SÄHKÖINEN KIRJATENTTI kakkos- ja kolmosperiodin vaihteessa.

Kurssin voi sisällyttää seuraaviin kokonaisuuksiin:

Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi -teemakokonaisuus, Yrityksen johtamisen valinnaiset aineopinnot tai sivuainekokonaisuus