Ajan tasalla olevat tiedot opetushenkilökunnasta ovat yksikön yhteystietosivulla.
Opiskelukäytännöistä ks. tutkinto-ohjelman opetusohjelman alkuteksti sekä tutkinto-ohjelman verkkosivut.
Suomen kieli valinnaisina opintoina
Suomen kielessä ei järjestetä lähtötasokoetta, vaan opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Kursseille pääsy saattaa olla rajoitettua. Kursseille valitaan ensisijaisesti ne, joille opintojakso on pakollinen (tutkinto-ohjelman omat opiskelijat sekä aineenopettajakoulutuksen osallistuvat kirjallisuuden opiskelijat, joilla on optio tai suoritusoikeus pedagogisiin opintoihin). Loput paikat täytetään suoritettujen suomen kielen opintopisteiden mukaan ja tarvittaessa arpomalla.
Yliopistollinen suomen kielen opiskelu vaatii kykyä kielelliseen analyysiin sekä koulukieliopin oppisisältöjen tuntemusta (peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman mukaisesti). Ennen opintojen aloittamista voi koulutietojen tueksi halutessaan tutustua johonkin suomen kielen peruskielioppiin, esim. Leino, Pirkko 1999. Suomen kielioppi. Otava tai Ikola, Osmo 2001. Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65.
Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, syventävät opinnot 60 op, suomi toisena ja vieraana kielenä -erikoistumiskokonaisuuden tai työelämäviestintä ja kielikonsultointi -erikoistumiskokonaisuuden. Erikoistumiskokonaisuuksien opintojaksoille on muutamia paikkoja muille kuin suomen kielen omille opiskelijoille. S2-opinnot ovat suoritettavissa kokonaan kevätlukukaudella 2017. Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin kokonaisuus jatkuu edelliseltä lukuvuodelta. Huomaa kokonaisuuksien jaksojen edeltävyyssäännöt!
Suomen kielen opinnot aloitetaan jaksosta SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi, joka tulee suorittaa ennen muita perusopintojen jaksoja (poikkeuksena VIROP1 Viron peruskurssi, joka on kaikille vapaita opintoja). Lukuvuonna 2016-2017 jakson SUOP3 Kielen- ja tekstinhuolto voi myös suorittaa samanaikaisesti SUOP1:n kanssa. Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi tulee suorittaa yksikön yhteisistä opinnoista opintojakso LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet.
Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset ja opetettavan aineen opinnot on kuvattu yksikön verkkosivuilla. Opettavan aineen opintoihin kuuluu kirjallisuustieteen, suomen kielen sekä puheviestinnän opintoja.
Opetus ti 12-14 ja to 10-12. Kaksi ryhmää; ryhmäjako lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse ilmoittautumisen päätyttyä.
Ryhmät on tarkoitettu sekä suomen tutkinto-ohjelman omille että muille opiskelijoille. Kurssille pääsyn edellytyksenä on, että SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi suoritetaan vähintään samanaikaisesti.
Ryhmiä on yhdistetty, tarkista tilatiedot!
Jaksosta järjestetään kaksi ryhmää syksyllä ja yksi keväällä.
Ryhmät jatkavat keväältä. Myös uusia opiskelijoita otetaan mukaan. Uudet ryhmiin haluavat voivat ilmoittautua suoraan opettajalle.
Jakso kuuluu kokonaisuuteen Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin erikoistumisopinnot.
Edeltävät opinnot: SUOT1 Työelämän tekstitaidot tulee olla tehtynä ja SUOT2 Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin syventävä jakso I suoritetaan vähintään samanaikaisesti.
Jakso kuuluu kokonaisuuteen Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin erikoistumisopinnot.
Edeltävät opinnot: SUOT1 Työelämän tekstitaidot tulee olla tehtynä ja SUOT2 Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin syventävä jakso I suoritetaan vähintään samanaikaisesti.
Edellytykset: SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi.
Ennen kurssin alkua tulee olla suoritettuna SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi.
Vastaa edellisen opetussuunnitelman jaksoa SUOA4 Merkitys, joten jakson voi suorittaa myös osaksi aineopintoja (jos perusopinnoissa on jo kurssi SUOP4 Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia). Ks. suomen kielen siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot.
Myös suomen opinnot tänä lukuvuonna aloittaneet voivat osallistua. SUOP1 tulee olla suoritettu.
Luennot ja harjoitustyö.
Vastaa edellisen opetussuunnitelman jaksoa SUOP4 Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia, joten jakson voi suorittaa myös osaksi perusopintoja (jos perusopinnot on aloitettu ennen vuotta 2015). Ks. suomen kielen siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot.
Tekstin koherenssi on monikerroksinen ilmiö, johon törmää niin kirjoittamisen opetuksessa, tekstien ja kielitaidon arvioinnissa kuin tekstinhuollossakin. Se liittyy tekstin ymmärrettävyyteen ja sujuvuuteen – kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutukseen.
Kurssilla syvennyttään syntaksin ja tekstin rajapintaan luentojen, lukemiston ja harjoitusten avulla. Koherenssin muodostumista käsitellään kurssilla ennen kaikkea kirjoittajan ja lukijan näkökulmasta, mutta myös tekstin kokonaisrakenteen kannalta. Pääpaino on lausetason syntaktisissa ja pragma-semanttisissa ilmiöissä (esim. informaatiorakenne, agentiivisuus, referenssi ja koheesio).
Suoritustapa
Kurssisuoritus on kolmiosainen. Ensimmäinen osa on ennakkotehtävä, joka tehdään itsenäisesti ja palautetaan kurssin Moodle-alueelle ennen kurssin alkua. Luento-osuuden lomassa luetaan kirjallisuutta, keskustellaan ja tehdään pieniä harjoitustehtäviä. Kurssin lopuksi osallistujat kirjoittavat annetun aineiston ja kurssilla opitun pohjalta pohtivan esseen.
Arviointi perustuu luennoilla ja kotitöinä tehtyihin harjoituksiin ja loppuesseeseen.
Edeltävät opinnot (pakolliset)
SUOP2 Syntaksi, 5 op
SUOP4 Merkitys, 5 op
Edeltävät opinnot (suositeltava)
SUOA3 Teksti, keskustelu ja vuorovaikutus 5 op
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat kielitieteellisen genretutkimuksen teoreettisiin ja menetelmällisiin lähtökohtiin ja genretutkimuksen koulukuntiin, perehtyä ajankohtaiseen fennistiseen, pohjoismaiseen ja kansainväliseen genretutkimukseen sekä pohtia genretutkimuksen sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen tai työelämäviestinnän tarpeisiin. Kurssin aikana myös harjoitellaan genreaiheisen tutkimuksen tekemistä ja tutkimustiedon soveltamista.
Kurssi käy suoritukseksi suomen kielen syventäviin opintoihin, suomen kielen aineopintoihin tai pohjoismaisten kielten syventäviin opintoihin.
Kirjetutkimuksen kurssilla toteutetaan opettajan johdolla oma pienoistutkimus ja harjoitellaan tieteellisen artikkelin kirjoittamista ja artikkelikokoelman toimittamista. Kurssi on tarkoitettu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssi sopii jatkoksi keväällä 2016 järjestetylle kurssille SUOA6 Puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinnassa: kirjoittajan murretaustan heijastuminen sota-ajan kirjeissä. Mukaan voivat kuitenkin hyvin tulla myös sellaiset opiskelijat, joilla ei ole aiempaa kokemusta kirjetutkimuksesta.
Tutkimusaineistona käytetään Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-aikaisten kirjeiden kokoelmaa. Tarkastelu kohdistetaan ensisijaisesti sellaiseen puolisoiden tai perheenjäsenten väliseen kirjeenvaihtoon, jossa molempien osapuolten kirjeitä on säilynyt. Näistä on mahdollista tarkastella esimerkiksi kirjeitse käytävän keskustelun erityispiirteitä, perhekunta- tai yksilökohtaisia ilmaisutapoja, tunteista kirjoittamista tai kirjoitustaitojen kehittymistä kirjeenvaihdon myötä. Myös muut, opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita mukailevat aineisto- ja aiherajaukset ovat mahdollisia.
Artikkelipraktikumissa harjoitellaan kielen asiantuntijan työelämätaitoja: tieteellistä kirjoittamista, toisten tekstien toimittamista ja vertaisarviointia. Kurssin aiheesta on mahdollista jatkaa gradutyöskentelyyn. Kurssisuoritus on 5 op:n laajuinen, ja kurssin hyväksytysti suorittaneet opiskelijat saavat työskentelystään opettajalta erillisen todistuksen. Valmis artikkelikokoelma pyritään julkaisemaan yksikön sähköisessä B-julkaisusarjassa, eli praktikumin suorittaneet opiskelijat saisivat näin julkaistua tieteellisen artikkelin.
Suoritustapa:
Kurssi on praktikum-muotoinen, eli se yhdistelee erilaisia toimintamalleja. Kurssi sisältää mm. tiedonetsintää, arkistotyöskentelyä, harjoituksia ja itsenäistä kirjoitustyötä sekä toisten kirjoittamien artikkeleiden vertaisarviointia.
Kurssilla perehdytään yhdessä kirjetutkimuksen teoriaan ja kirjeistä tehtyihin tutkimuksiin. Opiskelijat tutustuvat alalta tehtyihin tutkimusartikkeleihin ja esittelevät niitä ryhmälle.
Aineiston parissa työskentelyä harjoitellaan Kansanperinteen arkiston sota-aikaiseen, käsin kirjoitetun kirjekokoelman parissa. Kukin opiskelija kokoaa omaa tutkimustaan varten pienen kirjeaineiston (10–20 kirjettä): etsii kirjeet arkistosta opettajan ja arkistovirkailijoiden avustamana ja siirtää ne yhdessä sovittuja kirjaamisperusteita noudattaen tietokonemuotoon. Näin tuotettua kirjeaineistoa käytetään kurssilla tehtävien pienoistutkimusten lähdeaineistona.
Opiskelijat valitsevat opettajan avustamina itseään kiinnostavan tutkimuksen kohteen ja selvittävät valittua aihetta sekä teoreettisesti että kootun kirjeaineiston valossa. Kukin kurssilainen kirjoittaa kurssin aikana oman tutkimusartikkelin ja toimii lisäksi kahden artikkelin vertaisarvioijana. Kurssilaiset osallistuvat myös artikkelikokoelman toimitustyöhön. Praktikum-muotoinen työskentely edellyttää kurssilaisilta omatoimisuutta, aktiivisuutta ja läsnäoloa.
Seminaari kestää kaksi lukukautta. Nyt seminaarissa aloittavat jatkavat myös syyslukukaudella 2017.
Tekstin koherenssi on monikerroksinen ilmiö, johon törmää niin kirjoittamisen opetuksessa, tekstien ja kielitaidon arvioinnissa kuin tekstinhuollossakin. Se liittyy tekstin ymmärrettävyyteen ja sujuvuuteen – kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutukseen.
Kurssilla syvennyttään syntaksin ja tekstin rajapintaan luentojen, lukemiston ja harjoitusten avulla. Koherenssin muodostumista käsitellään kurssilla ennen kaikkea kirjoittajan ja lukijan näkökulmasta, mutta myös tekstin kokonaisrakenteen kannalta. Pääpaino on lausetason syntaktisissa ja pragma-semanttisissa ilmiöissä (esim. informaatiorakenne, agentiivisuus, referenssi ja koheesio).
Suoritustapa
Kurssisuoritus on kolmiosainen. Ensimmäinen osa on ennakkotehtävä, joka tehdään itsenäisesti ja palautetaan kurssin Moodle-alueelle ennen kurssin alkua. Luento-osuuden lomassa luetaan kirjallisuutta, keskustellaan ja tehdään pieniä harjoitustehtäviä. Kurssin lopuksi osallistujat kirjoittavat annetun aineiston ja kurssilla opitun pohjalta pohtivan esseen.
Arviointi perustuu luennoilla ja kotitöinä tehtyihin harjoituksiin ja loppuesseeseen.
Edeltävät opinnot (pakolliset)
SUOP2 Syntaksi, 5 op
SUOP4 Merkitys, 5 op
Edeltävät opinnot (suositeltava)
SUOA3 Teksti, keskustelu ja vuorovaikutus 5 op
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat kielitieteellisen genretutkimuksen teoreettisiin ja menetelmällisiin lähtökohtiin ja genretutkimuksen koulukuntiin, perehtyä ajankohtaiseen fennistiseen, pohjoismaiseen ja kansainväliseen genretutkimukseen sekä pohtia genretutkimuksen sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen tai työelämäviestinnän tarpeisiin. Kurssin aikana myös harjoitellaan genreaiheisen tutkimuksen tekemistä ja tutkimustiedon soveltamista.
Kurssi käy suoritukseksi suomen kielen syventäviin opintoihin, suomen kielen aineopintoihin tai pohjoismaisten kielten syventäviin opintoihin.
Suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus -kurssin kanssa.
Kontaktiopetuksen lisäksi kurssi sisältää noin 10 tuntia opetuksen seuraamista erikseen sovittavina aikoina.
SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus on ensimmäinen jakso Suomi toisena kielenä -kokonaisuudessa. Se on suositeltavaa suorittaa ennen muita kokonaisuuden jaksoja. Ks. kokonaisuuden tiedot.
Kirjetutkimuksen kurssilla toteutetaan opettajan johdolla oma pienoistutkimus ja harjoitellaan tieteellisen artikkelin kirjoittamista ja artikkelikokoelman toimittamista. Kurssi on tarkoitettu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssi sopii jatkoksi keväällä 2016 järjestetylle kurssille SUOA6 Puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinnassa: kirjoittajan murretaustan heijastuminen sota-ajan kirjeissä. Mukaan voivat kuitenkin hyvin tulla myös sellaiset opiskelijat, joilla ei ole aiempaa kokemusta kirjetutkimuksesta.
Tutkimusaineistona käytetään Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-aikaisten kirjeiden kokoelmaa. Tarkastelu kohdistetaan ensisijaisesti sellaiseen puolisoiden tai perheenjäsenten väliseen kirjeenvaihtoon, jossa molempien osapuolten kirjeitä on säilynyt. Näistä on mahdollista tarkastella esimerkiksi kirjeitse käytävän keskustelun erityispiirteitä, perhekunta- tai yksilökohtaisia ilmaisutapoja, tunteista kirjoittamista tai kirjoitustaitojen kehittymistä kirjeenvaihdon myötä. Myös muut, opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita mukailevat aineisto- ja aiherajaukset ovat mahdollisia.
Artikkelipraktikumissa harjoitellaan kielen asiantuntijan työelämätaitoja: tieteellistä kirjoittamista, toisten tekstien toimittamista ja vertaisarviointia. Kurssin aiheesta on mahdollista jatkaa gradutyöskentelyyn. Kurssisuoritus on 5 op:n laajuinen, ja kurssin hyväksytysti suorittaneet opiskelijat saavat työskentelystään opettajalta erillisen todistuksen. Valmis artikkelikokoelma pyritään julkaisemaan yksikön sähköisessä B-julkaisusarjassa, eli praktikumin suorittaneet opiskelijat saisivat näin julkaistua tieteellisen artikkelin.
Suoritustapa:
Kurssi on praktikum-muotoinen, eli se yhdistelee erilaisia toimintamalleja. Kurssi sisältää mm. tiedonetsintää, arkistotyöskentelyä, harjoituksia ja itsenäistä kirjoitustyötä sekä toisten kirjoittamien artikkeleiden vertaisarviointia.
Kurssilla perehdytään yhdessä kirjetutkimuksen teoriaan ja kirjeistä tehtyihin tutkimuksiin. Opiskelijat tutustuvat alalta tehtyihin tutkimusartikkeleihin ja esittelevät niitä ryhmälle.
Aineiston parissa työskentelyä harjoitellaan Kansanperinteen arkiston sota-aikaiseen, käsin kirjoitetun kirjekokoelman parissa. Kukin opiskelija kokoaa omaa tutkimustaan varten pienen kirjeaineiston (10–20 kirjettä): etsii kirjeet arkistosta opettajan ja arkistovirkailijoiden avustamana ja siirtää ne yhdessä sovittuja kirjaamisperusteita noudattaen tietokonemuotoon. Näin tuotettua kirjeaineistoa käytetään kurssilla tehtävien pienoistutkimusten lähdeaineistona.
Opiskelijat valitsevat opettajan avustamina itseään kiinnostavan tutkimuksen kohteen ja selvittävät valittua aihetta sekä teoreettisesti että kootun kirjeaineiston valossa. Kukin kurssilainen kirjoittaa kurssin aikana oman tutkimusartikkelin ja toimii lisäksi kahden artikkelin vertaisarvioijana. Kurssilaiset osallistuvat myös artikkelikokoelman toimitustyöhön. Praktikum-muotoinen työskentely edellyttää kurssilaisilta omatoimisuutta, aktiivisuutta ja läsnäoloa.
Kontaktiopetuksen lisäksi kurssi sisältää noin 10 tuntia opetuksen seuraamista erikseen sovittavina aikoina.
SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus on ensimmäinen jakso Suomi toisena kielenä -kokonaisuudessa. Se on suositeltavaa suorittaa ennen muita kokonaisuuden jaksoja. Ks. kokonaisuuden tiedot.
Suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus -kurssin kanssa.
Education, Work and Culture – promoting inclusion into education and work through interdisciplinary collaboration (5 ECTS)
The course builds on collaboration between students of education, social work and languages. It aims at developing students’ awareness about the questions and challenges of inclusion of immigrants into education and work life in the Finnish society.
During the course, students develop small projects promoting inclusion. In the projects they collaborate both with the providers and those in need of inclusive measures into education and work. Project work is supported by reflection sessions using material from educational, social and linguistic research. The course is tutored jointly by teachers from each subject.
S2-opintojen opiskelijat sopivat suoritustavasta Niina Liljan kanssa.
Lisätiedot, ajat, paikat ja ilmoittautuminen kasvatustieteiden opetusohjelmassa.
Education, Work and Culture – promoting inclusion into education and work through interdisciplinary collaboration (5 ECTS)
The course builds on collaboration between students of education, social work and languages. It aims at developing students’ awareness about the questions and challenges of inclusion of immigrants into education and work life in the Finnish society.
During the course, students develop small projects promoting inclusion. In the projects they collaborate both with the providers and those in need of inclusive measures into education and work. Project work is supported by reflection sessions using material from educational, social and linguistic research. The course is tutored jointly by teachers from each subject.
S2-opintojen opiskelijat sopivat suoritustavasta Niina Liljan kanssa.
Lisätiedot, ajat, paikat ja ilmoittautuminen kasvatustieteiden opetusohjelmassa.