Periodit
(4.9.2017
– 22.10.2017)
(23.10.2017
– 15.12.2017)
(8.1.2018
– 4.3.2018)
(5.3.2018
– 27.5.2018)
Opetukseen osallistuminen, harjoitustyö ja tekstianalyysi. Opintojaksolla laaditaan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten ja tutustutaan pro gradu –töiden ohjeisiin ja arvostelukriteereihin.
Seminaariin sisältyy tutkielman tekemisessä tarvittavien tiedonhankintataitojen opetusta.
Suoritustapa: osallistuminen aiheesta järjestettävään seminaariin. Seminaari järjestetään vain kerran lukuvuodessa (syksyllä tai keväällä).
Oheismateriaali:
Seech, Zachary 2009. Writing Philosophy Papers (second edition).
Watson, Richard A. 1992. Writing Philosophy.
Karl Marxin (1818-1883) Pääoman ensimmäisen osan julkaisusta tulee 11. syyskuuta 2017 kuluneeksi 150 vuotta.
Kurssilla perehdytään Marxin kapitalismianalyysiin ja Pääoman kaikkien kolmen osan keskeisiin käsitteisiin: käyttöarvoon, vaihtoarvoon, arvoon ja rahaan; pääomaan ja palkkatyöhön; absoluuttiseen ja suhteelliseen lisäarvoon; pysyvään ja vaihtelevaan, kiinteään ja liikkuvaan pääomaan; pääoman ”normaaliin” ja alkuperäiseen kasaantumiseen; tavara- ja rahapääoman kiertokulkuun; differentiaali- ja absoluuttiseen maankorkoon; kauppa- ja rahakauppa- sekä fiktiiviseen pääomaan.
Miten klassisen poliittisen taloustieteen perinne eroaa hallitsevasta uusklassisesta paradigmasta? Miksi marxilaiset taloustieteilijät, kuten Michael Roberts ja Anwar Shaikh osasivat ennustaa globaalin finanssikriisin, toisin kuin valtavirtataloustieteen edustajat, joille vuonna 2007 alkanut kriisi tuli yllätyksenä?
Ei opetusta 17.10 ja 24.10.
Suoritustavat:
Luennot ja tentti tai essee: 3 op
Luennot ja Pääoma I: 5 op
Tutkijaseminaarissa filosofian henkilökunta ja vierailevat luennoitsijat pitävät filosofisia esitelmiä . FILJATKOssa esitelmöivät jatko-opiskelijat. / In the seminar, Tampere graduate students, faculty and external speakers give talks in philosophy. Some of the sessions are in English.
Torstaisin/On Thursdays 14-16 Pinni B4141
Ohjelma/Program
14.9. jatkokoulutusseminaarin järjestäytymiskokous
28.9. Arto Repo (Turku): Miten vakavasti prosessit pitäisi ontologiassa ottaa?
5.10. Alma Korko (jatkokoulutusseminaari): Introduction to Philosophy of Mind in G. E. Moore in 1897-1911
12.10. Jaakko Kuorikoski (NSR/Tay): There are no mathematical explanations
19.10. SKR:n tutkimussuunnitelmien käsittely (jatkokoulutusseminaari)
Vko 43 jatko-opiskelijakonferenssi 23.-25.10.
Vko 43 Metaphysics of Properties -kokous 26.-27.10.
2.11. Jaakko Reinikainen (jatkokoulutusseminaari): Merkityksen normatiivisuus
9.11. Sami Pihlström (Helsinki): Theodicism and Metaphysical Realism: A Pragmatic Critique of the "Argument from Evil"
23.11. Minna Hagman (jatkokoulutusseminaari): tutkimussuunnitelman käsittely
30.11. Aku Visala (Helsinki):Kertooko kognitiotiede mitään kiinnostavaa vapaasta tahdosta?
7.12. Teea Kortetmäki (JKK/Tay): Nobody’s fault? Structural injustice, food, and climate change
14.12. Noora Tienaho (jatkokoulutusseminaari): PERUTTU
15.12. Daniel Weinstock (McGill) "Rights Talk on the Global Stage: What is Gained and What is Lost?" + commentators. NB: Pinni B1096, 10 am- 1 pm.
KEVÄT/SPRING 2018
18.1. Jatkoseminaari. Huom. klo 13-15! Keskustellaan käytännön asioista tohtoriopintoihin liittyen ja koostetaan "usein kysytyt kysymykset"-ohje.
25.1. Magali Rogues (Helsinki): Ockham’s Theory of Real Definition
8.2. POSTPONED NEW DATE 24.5. Mikko Tolonen (Helsinki): One Hume, Two Historical Projects. Unity in David Hume’s Philosophy
15.2.
22.2. Jaakko Kuosmanen (Demos): Long-term governance: philosophy and institutions
1.3. Risto Koskensilta (jatkokoulutusseminaari): Semanttinen metaeksternalismi ja kommunikaatio
8.3. Tim Crane (CEU): Putnam’s Ant: On the reduction of meaning and intentionality Pinni B3111
15.3. Pasi Valtonen (PhD King's College): The Meaning and The Epistemology of Ethnically Derogatory terms
22.3. Tapio Santala (jatkokoulutusseminaari): TBA
5.4. Minna Hagman (jatkokoulutusseminaari): TBA
12.4. Maria Lasonen-Aarnio (Helsinki): Higher-Order Evidence, Defeat, and Evincibility
19.4. Noora Tienaho (jatkokoulutusseminaari): Adorno, Technology, Music
26.4. Barry Smith (Buffalo): Basic Formal Ontology (NOTE: PLACE PINNI B3111 TIME 15-17)
3.5. Petri Myllyniemi (jatkokoulutusseminaari): tutkimussuunnitelman käsittely
17.5. Juho Rantala (jatkokoulutusseminaari): TBA
24.5. Mikko Tolonen (Helsinki): One Hume, Two Historical Projects. Unity in David Hume’s Philosophy
5.-8.6. Hegel-konferenssi
Jatkokoulutusseminaari: lähetä esitelmäpaperi sähköpostin liitetiedostona Jaakko Kuorikoskelle viimeistään edeltävänä maanantaina klo 12. Muiden tehtävänä on lukea paperi etukäteen huolellisesti. Esitelmöitsijä pitää paperista aluksi enintään puolen tunnin esityksen. Tämä jättää tunnin aikaa keskustelulle.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
On this intensive course, we examine the leading contemporary philosophical theories of well-being, and consider their implications for empirical research and public policy. Students are expected to read several articles in advance for each meeting of the class to enable discussion.
The texts are now available in moodle - the self-enrolment key is "Well". Self-enrolment in moodle, and reading the main texts in advance, is strongly encouraged!
Opintojaksolla käsitellään erityisesti seuraavia teemoja:
- Metodologinen individualismi ja instituutiot
- Talous ja sen vastavoimat
- Hegeliläis-Marxilaisen perinteen haaste valtavirtaiselle talousopille.
Opintojakso koostuu temaattisista alustusluennoista ja niiden innoittamasta seminaarityöskentelystä. Opiskelijat tuottavat yksin tai pienryhmissä valitsemaansa teemaan liittyvän esitelmän, joka käsitellään ja kommentoidaan seminaarissa. Esitelmä viimeistellään kommenttien pohjalta lopputyöksi, jota tarjotaan julkaistavaksi Alusta!-verkkolehdessä. Filosofian opinnoissa opintojakso korvaa joko opintojakson FILA9 Yhteiskuntafilosofia tai FILS1E Etiikka ja yhteiskuntafilosofia.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
The course focuses on the basic and general features of scientific research, methodology, and argumentation, as applicable to any field of study. Some central themes in the philosophy of science will also be discussed, in an introductory manner.
Exceptions:
The course is intended to all new international UTA Master’s degree students, but it will serve also international Doctoral students. Other degree and exchange students may join if there are free places.
Contact person: Coordinator of international education, Anna Wansén-Kaseva
Tapaamiset 10.15-11.45; kun kaksi esitelmää, 9 –12
18.1 Seminaarikäytäntöihin ja kriteereihin perehtymistä
1.2. Gradusuunnitelmien käsittelyä (& puhetta mahd. ohjaajista)
8.2. Jatkuu / mahd. pienemmissä ryhmissä keskustelua
22.2. Juha Helminen, Janne Aejmelaeus,
15.3 Janne Aejmelaeus, Juha Helminen
22.3 Dani Harju, Siiri Porkkala;
5.4 Minna Sadeaho, Jere Leinonen // Otto Kyyrönen, Vilma Kärkkäinen
12.4 Riku Vienonheimo, Arttu Jyske // Vilma Kärkkäinen, Otto Kyyrönen
19.4 Patrik Nikanne, Jaan-Erik Vainio // Lauri Greggilä, Jenni Rytilä
26.4 Jaan-Erik Vainio, Patrik Nikanne // Jere Leinonen, Minna Sadeaho
3.5 Siiri Porkkala, Dani Harju // Arttu Jyske, Riku Vienonheimo
17.5 Jenni Rytilä, Lauri Greggilä // LISÄESITELMÄ?
24.5 [vahvistamatta] LISÄESITELMÄ?
Työt lähetetään sähköpostitse osallistujille kyseisen viikon maanantaihin klo 12 mennessä. Lisäohjeita sähköpostitse.
Ilmoittautuminen ensimmäisen kokoontumiskerran yhteydessä.
Poikkeukset:
Kurssi johdattaa robotiikasta käytävään filosofiseen keskusteluun ja sosiaalisen robotiikan tutkimukseen. Tutkimusartikkeleihin perehtymällä sekä elokuvan avulla kurssin tavoitteena on keskustella robotiikkaan liittyvistä ajankohtaisista eettisistä, sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä.
HUOM! Poikkeuksellinen opetusaika ma 8.1. klo 14-17
Kurssilla käydään läpi filosofisen skeptisismin historiaa antiikin kreikasta alkaen nykyaikaiseen epistemologiseen keskusteluun asti. Skeptisismi on yksi filosofian historian merkittäviä ja vaikutusvaltaisia suuntauksia, jonka tärkeimmät vaiheet keskittyvät erityisesti antiikin tietoteoreettisiin ja eettisiin keskusteluihin sekä renessanssin ja uuden ajan alun tieteelliseen kehitykseen. Kuitenkin viimeaikainen tutkimus on paljastanut skeptisismillä olleen merkitystä myös keskiaikaiselle ja modernille filosofialle kuten myös 1900-luvun alun fenomenologiselle liikkeelle. Filosofinen skeptikko on myös edelleen vaarallinen (joskin lähinnä teoreettinen) vastustaja nykyajan epistemologisille teorioille.
Opetus suoritetaan keskusteluja painottavana seminaarina kerran viikossa. Opiskelijat lukevat kullekin luennolle otteita klassikkotekstistä tai tulkitsevan artikkelin. Luettava materiaali on pääsääntöisesti suomeksi, mutta englanninkielisiä lähteitä käytetään, jos suomenkielistä käännöstä ei ole tarjolla. Kaksi ensimmäistä luentokertaa koostuvat luennoitsijoiden opetuksesta ja loput seminaarikerrat materiaalin pohjalta suoritettavasta keskustelusta.
Viikko 1. (23.1.) Johdatus skeptisismin historiaan I: Mitä on filosofinen skeptisismi
Viikko 2. (30.1.) Johdatus skeptisismin historiaan II: Skeptisismin eri vaiheita
Viikko 3. (6.2.) Antiikin skeptisismi I: Akateeminen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Ciceron Academicasta)
Viikko 4. (13.2.) Antiikin skeptisismi II: Pyrrhonistinen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Sekstos Empeirikoksen Pyrrhonismin pääpiirteistä)
Viikko 5. (20.2.) Skeptisismi keskiajalla I: Augustinus ja al-Ghazali (luettavat klassikkotekstit: otteet Augustinuksen Akateemikoita vastaan ja Jumalan kaupunki sekä al-Ghazalin Totuuden etsijät -teoksista)
Viikko 6. (27.2.) Skeptisismi keskiajalla II: Keskiaikaisia kiistoja (luettavat klassikkotekstit: ote Henri Ghentiläisen Summa Quaestionum Ordinariarumista, osa Pariisin 1277 oppituomioista, Nicholas Autrecourtilaisen Ensimmäinen ja Toinen kirje Bernardille sekä ote Jean Buridanin Kysymyksiä Aristoteleen Metafysiikasta -teoksesta
Viikko 7. (6.3.) Skeptisismi ja renessanssi: Pyrrhonismi, fideismi ja empiirinen fallibilismi (luettavat klassikkotekstit: otteet Michel de Montaignen Raimond Sebondin puolustuksesta sekä Fransisco Sanchesin Ettei mitään tiedetä -teoksesta)
Ensimmäisen Esseen palautus (deadline 13.3.)
Viikko 8. (20.3) Skeptisismi ja varhaismoderni tiede: Epäilyn metodi ja epäilyksetön tieto (luettavat klassikkoteksit: otteet René Descartesin Mietiskelyistä ensimmäisestä filosofiasta, Toisista (Marin Mersenne) ja Viidensistä (Pierre Gassendi) Vastaväitteistä ja Descartesin Vastauksista sekä Pierre Gassendin Epäilyjä ja vastaväitteitä Descartes metafysiikkaa vastaan -teoksesta.
Viikko 9. (27.3.) Skeptisismi modernilla ajalla: Humen empirismi ja skeptisismi (luettava klassikkoteksti: David Humen Akateemisesta eli skeptisestä filosofiasta)
Pääsiäsiloma 3.4. Ei opetusta!
Viikko 10. (10.4.) Skeptisismi 1900-luvulla I: Vaikutus Husserlin fenomenologiaan (luettava klassikkoteksti: ote Edmund Husserlin Fenomenologian ideasta)
Viikko 11. (17.4.) Skeptisismi 1900-luvulla II: Moore ja Wittgenstein (luettavat klassikkotekstit: otteet G. E. Mooren Ulkomaailman olemassaolon todistuksesta ja Ludwig Wittgensteinin Varmuudesta teoksesta)
Viikko 12. (24.4.) Skeptisismi nykyajan epistemologiassa: Skeptikko teoreettisena harjoitusvastustajana (luettavat tekstit: ote Hilary Putnamin kirjasta Reason, Truth and History sekä Duncan Pritchardin artikkeli “Epistemological Disjunctivism and the Bioscopic Treatment of Radical Scepticism”)
Viikko 13. (2.5. Huom! Keskiviikko) Loppukeskustelu kurssilla heränneistä kysymyksistä
Toisen Esseen palautus (deadline 8.5.)
Poikkeukset:
Kurssille osallistumisen välttämätön ehto on, että on aiemmin suorittanut perusopintojen tieto-opin ja filosofian historian kurssit.
Kurssin opetustyömäärä on 24 tuntia luento- ja seminaariopetusta. Luentomateriaalin lukeminen, alustusten valmistelu sekä kaksi kirjoitettavaa esseetä täydentävät viiden opintopisteen kokonaisuuden.
Kurssi edellyttää käytännössä tieto-opin perusteiden (opintojakson osa FILP5a) sisältöjen hallitsemista.
Kurssilla käydään läpi Hegelin ensyklopedisen järjestelmän kolmas osa, nk. hengen filosofia. Se sisältää kolme pääosaa: mielen eli "subjektiivisen hengen" filosofia, yhteiskuntafilosofia eli "objektiivisen hengen" filosofia, sekä taidetta, uskontoa ja filosofiaa todellisuuden tarkastelun muotoina tarkasteleva "absoluuttisen hengen" filosofia. Suomennettu Oikeusfilosofia on tarkempi esitys objektiivisen hengen filosofiasta, tällä kurssilla käytetään Ensyklopedian kolmatta osaa, joka sisältää hengen filosofian vain pääpiirteissään. (Myös julkaistut luennot historian filosofiasta, uskonnon filosofiasta, estetiikasta ja filosofian historiasta ovat tarkempia esityksiä hengen filosofian eri teemoista. Vain subjektiivisen hengen filosofiasta Ensyklopedia on oikeastaan kattavin esitys).
Ensimmäisellä tapaamiskerralla (31.1) käydään läpi Hegelin systeemi pääpiirteissään, sekä esitellään Hegelin logiikkaa ja luonnonfilosofiaa. Lyhyesti tarkastellaan myös, miten Hegelin kolmiosainen systeemi, ja siihen johdatuksena toimiva varhaisempi teos Hengen Fenomenologia (1807) liittyvät toisiinsa. Suositeltava taustaesitys aiheesta: http://filosofia.fi/node/3538/
Lisäksi varsinaisilla tapaamiskerroilla (31.1. alkaen) käydään läpi tekstiä, osallistujille jaetaan alustusvuorot.
Ei ole huono ajatus valmistautua etukäteen lukemalla tekstin pikaisesti kertaalleen läpi, ja sitten kullekin viikolle käsiteltävä kerta. Aiheet ovat aika isoja kerralla käsiteltäväksi.
Ohjelma tarkentuu vielä ensimmäisten kertojen jälkeen.
10.1 EI TAPAAMISTA
31.1. Johdantoluento + Johdanto: Hengen käsite ja kolmijako (§§377-387)
7.2. Antropologia: fysikaalinen sielu (§§387-402), Cosmo, Anna
14.2. -
21.2. Tunteva sielu, tottumus ja aktuaalinen sielu (§§403-412), Arttu, Sauli
28.2. -
7.3 Hengen fenomenologia: tietoisuus, itsetietoisuus ja järki (§§413-439) Anssi
14.3. Psykologia: mielteet ja representaatiot, mielikuvitus ja muisti (§§440-464)
21.3. Ajattelu, käyt. henki ja vapaus (§§465-482)
28.3.(tai 4.4) Obj.henki: oikeus, moraali, siveellisyys (§§483-516)
11.4 Perhe, kansalaisyhteiskunta, valtio (§§517-...547)
18.4. Universaali historia (§§ - 552)
25.4. Absoluuttinen henki: taide, uskonto, filosofia (§§553-577)
2.5. Varalla
9.5. Varalla
(16.5)?
Poikkeukset:
Osallistujille suositellaan myös osallistumista työseminaariin Axel Honnethin kirjasta "Freedom's Right", https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=37352
sekä halutessaan myös kansainväliseen Hegel- kongressiin:
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course focuses on the basic and general features of scientific research, methodology, and argumentation, as applicable to any field of study. Some central themes in the philosophy of science will also be discussed, in an introductory manner.
The course is intended to all new international UTA Master’s degree students, but it will serve also international Doctoral students. Other degree and exchange students may join if there are free places.
Contact person: Coordinator of international education, Anna Wansén-Kaseva
In this text seminar we will be reading Axel Honneth's book Freedom's Right. The text is available in the moodle page, the password is Honneth.
Meetings (Preliminary):
10.1. Introductory lecture + pp.1-12
31.1. pp. 13-62
14.2.pp 63 - 94
28.2 pp 95 - 130
14.3. pp 131-175
11.4 pp 176-222
25.4. pp.223-280
9.5. pp.281-335
The course introduces the latest methodological developments related to causal inference in the social sciences. The course begins with the basics of the formal theory of causal reasoning (by Judea Pearl) and its philosophical foundations. We will then explore more specific issues and methodologies, such as the concept of social mechanism, how to construct a good causal variable, quasi-experimental designs, field and laboratory experiments in the social sciences, and case-based process tracing. The course format is a reading seminar with recent methodological research articles as course material. In addition, each student will make a short presentation on an empirical research article related to the methodological topic in question. Default example articles are provided by the teacher, but students can also make suggestions based on their interests (such as their thesis topic).
Course outline:
- Introduction
- Foundations of Causal Inference I
- Foundations of Causal Inference II
- Foundations of Causal Inference III
- Causal Mechanisms and social theory
- Mechanistic thinking and statistics
- What is a good causal variable?
- Quasi-experimental strategies
- Qualitative evidence and process tracing I: within-case
- Qualitative evidence and process tracing II: comparative process tracing
- Experimental social science: field experiments
- Experimental social science: laboratory experiments
- Summing up
- Exam
Target audience: masters and PhD students in the social sciences and philosophy students interested in philosophy of science. Maximum number of participants: 12.
The purpose of this course is to provide a review of the currently discussed topics in the philosophy of the social sciences. The lectures are given by researchers in the field. The course is methodologically oriented and the lectures combine exposition of philosophical argumentation with ample use of concrete case studies.
Course outline:
- 12.1. Introduction (to the field): Jaakko Kuorikoski
- 19.1.Explanation and understanding revisited: Jaakko Kuorikoski
- 26.1. The micro-macro issue: Petri Ylikoski
- 2.2. Process tracing and causal mechanisms: Tuukka Kaidesoja or Jaakko
- 9.2. Growing virtual societies and big data: Samuli Pöyhönen
- 16.2. Experimental social science: Michiru Nagatsu
- 9.3. Social science and values: Kristina Rolin
- 16.3. Social science and objectivity: Inkeri Koskinen
- 23.3. Social norms: Joonas Ottman and/or Jaakko Kuorikoski
- 6.4. Social ontology: Raul Hakli and/or Pekka Mäkelä
- 13.4. Human nature and the biosciences: Tomi Kokkonen & Jaakko Kuorikoski
- 20.4. Social science and policy: Caterina Marchionni
Level:
PhD-students and advanced students of social sciences
Participants write short (2-3 page) essays on five topics which they see as most relevant for their studies. The writing assignments are also based on the provided background material.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
See the program at
http://www.uta.fi/yky/en/hegelcongress2018/home/program.html
Students are requested to be prepared to volunteer to help the conference organizers (many of whom are not local) with practicalities (where to find a janitor etc).