Kurssin käytyään opiskelija tuntee merkittävimmät skeptiset liikkeet ja argumentit sekä sen historiallisen kehityksen. Opiskelija osaa myös soveltaa tietoaan ja tuntee skeptisismin haasteen nykyajan epistemologialle.

Kurssilla käydään läpi filosofisen skeptisismin historiaa antiikin kreikasta alkaen nykyaikaiseen epistemologiseen keskusteluun asti. Skeptisismi on yksi filosofian historian merkittäviä ja vaikutusvaltaisia suuntauksia, jonka tärkeimmät vaiheet keskittyvät erityisesti antiikin tietoteoreettisiin ja eettisiin keskusteluihin sekä renessanssin ja uuden ajan alun tieteelliseen kehitykseen. Kuitenkin viimeaikainen tutkimus on paljastanut skeptisismillä olleen merkitystä myös keskiaikaiselle ja modernille filosofialle kuten myös 1900-luvun alun fenomenologiselle liikkeelle. Filosofinen skeptikko on myös edelleen vaarallinen (joskin lähinnä teoreettinen) vastustaja nykyajan epistemologisille teorioille.

Opetus suoritetaan keskusteluja painottavana seminaarina kerran viikossa. Opiskelijat lukevat kullekin luennolle otteita klassikkotekstistä tai tulkitsevan artikkelin. Luettava materiaali on pääsääntöisesti suomeksi, mutta englanninkielisiä lähteitä käytetään, jos suomenkielistä käännöstä ei ole tarjolla. Kaksi ensimmäistä luentokertaa koostuvat luennoitsijoiden opetuksesta ja loput seminaarikerrat materiaalin pohjalta suoritettavasta keskustelusta.

Viikko 1. (23.1.) Johdatus skeptisismin historiaan I: Mitä on filosofinen skeptisismi

Viikko 2. (30.1.) Johdatus skeptisismin historiaan II: Skeptisismin eri vaiheita

Viikko 3. (6.2.) Antiikin skeptisismi I: Akateeminen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Ciceron Academicasta)

Viikko 4. (13.2.) Antiikin skeptisismi II: Pyrrhonistinen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Sekstos Empeirikoksen Pyrrhonismin pääpiirteistä)

Viikko 5. (20.2.) Skeptisismi keskiajalla I: Augustinus ja al-Ghazali (luettavat klassikkotekstit: otteet Augustinuksen Akateemikoita vastaan ja Jumalan kaupunki sekä al-Ghazalin Totuuden etsijät -teoksista)

Viikko 6. (27.2.) Skeptisismi keskiajalla II: Keskiaikaisia kiistoja (luettavat klassikkotekstit: ote Henri Ghentiläisen Summa Quaestionum Ordinariarumista, osa Pariisin 1277 oppituomioista, Nicholas Autrecourtilaisen Ensimmäinen ja Toinen kirje Bernardille sekä ote Jean Buridanin Kysymyksiä Aristoteleen Metafysiikasta -teoksesta

Viikko 7. (6.3.) Skeptisismi ja renessanssi: Pyrrhonismi, fideismi ja empiirinen fallibilismi (luettavat klassikkotekstit: otteet Michel de Montaignen Raimond Sebondin puolustuksesta sekä Fransisco Sanchesin Ettei mitään tiedetä -teoksesta)

Ensimmäisen Esseen palautus (deadline 13.3.)

Viikko 8. (20.3) Skeptisismi ja varhaismoderni tiede: Epäilyn metodi ja epäilyksetön tieto (luettavat klassikkoteksit: otteet René Descartesin Mietiskelyistä ensimmäisestä filosofiasta, Toisista (Marin Mersenne) ja Viidensistä (Pierre Gassendi) Vastaväitteistä ja Descartesin Vastauksista sekä Pierre Gassendin Epäilyjä ja vastaväitteitä Descartes metafysiikkaa vastaan -teoksesta.

Viikko 9. (27.3.) Skeptisismi modernilla ajalla: Humen empirismi ja skeptisismi (luettava klassikkoteksti: David Humen Akateemisesta eli skeptisestä filosofiasta)

Pääsiäsiloma 3.4. Ei opetusta!

Viikko 10. (10.4.) Skeptisismi 1900-luvulla I: Vaikutus Husserlin fenomenologiaan (luettava klassikkoteksti: ote Edmund Husserlin Fenomenologian ideasta)

Viikko 11.  (17.4.) Skeptisismi 1900-luvulla II: Moore ja Wittgenstein (luettavat klassikkotekstit: otteet G. E. Mooren Ulkomaailman olemassaolon todistuksesta ja Ludwig Wittgensteinin Varmuudesta teoksesta)

Viikko 12. (24.4.) Skeptisismi nykyajan epistemologiassa: Skeptikko teoreettisena harjoitusvastustajana (luettavat tekstit: ote Hilary Putnamin kirjasta Reason, Truth and History sekä Duncan Pritchardin artikkeli “Epistemological Disjunctivism and the Bioscopic Treatment of Radical Scepticism”)

Viikko 13. (2.5. Huom! Keskiviikko) Loppukeskustelu kurssilla heränneistä kysymyksistä

Toisen Esseen palautus (deadline 8.5.)

Kurssille osallistumisen välttämätön ehto on, että on aiemmin suorittanut perusopintojen tieto-opin ja filosofian historian kurssit.

Kurssin opetustyömäärä on 24 tuntia luento- ja seminaariopetusta. Luentomateriaalin lukeminen, alustusten valmistelu sekä kaksi kirjoitettavaa esseetä täydentävät viiden opintopisteen kokonaisuuden.

Kurssi edellyttää käytännössä tieto-opin perusteiden (opintojakson osa FILP5a) sisältöjen hallitsemista.