Kategoria: Tekoäly

Kun kulttuurin kulutus kohtaa tekoälyn: mitä algoritmi voi aiheuttaa kirjastossa?

Kun tekoälystä ja kulttuurista puhutaan rinnakkain, tarkoitetaan usein Spotifyn, Netflixin tai YouTuben kaltaisten taloudellisten jättien taustalla raksuttavia kaupallisia algoritmeja. Tutkimus toteaa todeksi sen arkipuheessa toistuvan huolen, että tekoäly saattaa latistaa ja kuplauttaa ihmisten kulttuurin kulutusta. Samalla tekoäly saattaa leventää entisestään digitaalista kuilua: näyttää siltä, että uusista teknologioista ja alustoista hyötyvät eniten keskiluokkaiset, näppärästi digitaalisia välineitä käyttävät ryhmät.

Tekoälyn vauhtisokeudesta

Tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön kytkeytyy valtaan ja tasa-arvoon liittyviä vinoumia. Vain hyvin pienellä osalla maailman ihmisistä on mahdollisuuksia ja taitoja vaikuttaa tekoälymallien kehittämiseen. Kehittäminen ja tutkiminen painottuvat globaalisti pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä väistämättä ylläpitää nykyisiä sosioekonomisia statuksia ja niiden maantieteellistä jakautumista. Tekoälyn käytön vaikutusketjut paljastavat erilaisia sosiaalisia vääryyksiä ja kärsimystä eli sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviä käytäntöjä.

Puhutaan piilevistä vaikutuksista – Tekoälyn vastuullisuus luovan työn ja ympäristön näkökulmista

Tekoälyn kaltaiset uudet ja kiehtovat teknologiat innostavat meitä leikkimään teknologialla ja kokeilemaan sen mahdollisuuksia. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että jokainen kokeilu kuitenkin kuluttaa energiaa ja tuottaa sitä kautta ilmastopäästöjä. Tekoälyn vastuullisuudesta keskusteltaessa huomio kohdistuu usein teknologisiin edistysaskeliin tai siihen, mitä tekoälyn käytöstä seuraa eri ammattialoille, tuotantoprosesseille tai erilaisten sosiaalisten ryhmien toimijuudelle ja osallisuudelle yhteiskunnassa. Näiden kysymysten ohella olisi jatkossa otettava paremmin huomioon tekoälyn käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset mineraalien louhinnasta datakeskusten vaatimaan maankäyttöön sekä veden ja energian kulutukseen.

Tekoäly ja tuottavuusloikka

Tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja ihmisen tekemien tarkastusten tarpeellisuudesta huolimatta näyttää ilmeiseltä, että tekoälyn hyödyntäminen erityisesti tiedonkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja tekoälyä voidaan tarkastella osana koko teollisen yhteiskunnan läpileikkaavaa työn tuottavuuden kasvua. 

Kuinka eri alojen tutkimus puhuu robotin tahtiin työskentelemisestä?

Tutkijan yllätti se, että ajatus robotin tahtiin työskentelystä nostaa skeptisiä kulmakarvoja yli tieteenalojen. Robotin asettama työskentelytahti oli kriittisen arvostelun kohteena siis myös insinööritieteissä sen sijaan, että sitä olisi tulkittu teknologisdeterministisenä ilmiönä eli myönteisenä ja pysäyttämättömänä tavoitteena.

Mitä suuret kielimallit voivat kertoa ihmismielestä?

Uudet syväoppimiseen perustuvat tekoälyt, kuten ChatGPT ja muut suuret kielimallit, eivät pyri mallintamaan ihmismielen toimintaa. Silti ne ovat yhä älykkäämpiä ja jopa inhimillisempää vanhempiin malleihin verrattuna. Syy ei ole pelkkä laskentatehon kasvu vaan myös opetusmateriaalin ja ajattelutavan muutos. Syväoppimisjärjestelmien äly perustuu loogisen järkeilyn sijaan monimutkaisten säännönmukaisuuksien oppimiselle. Tämä voi olla avain myös ihmisjärjen ymmärtämiseen.

Korkeakoulutuksen digitalisaatio: rengistä isännäksi

Digitaaliset järjestelmät ovat ilmaantuneet organisaatioihin kuin aavelaivat sumusta: vain harvat tietävät niiden alkuperää tai olemassaolon perustetta.

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Toeslagenaffairen tapahtumat alkoivat noin vuosien 2011–2012 tienoilla, kun media paljasti lukuisia petostapauksia, jotka koskivat sosiaaliturvamaksuja henkilöille, jotka tosiasiallisesti asuivat muissa EU:n jäsenvaltioissa eivätkä siten olleet oikeutettuja tukiin. Media paljastukset loivat pääministeri Mark Rutten johtamalle hallitukselle kannustimen uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja tehostaa takaisinperintäprosessia silloin, kun etuuksien saajat tekevät virheitä tai petoksia. Alankomaiden hallitus pyrki lisäämään perintäprosessin tehokkuutta integroimalla järjestelmään koneoppimisalgoritmeja, joiden avulla voitaisiin tunnistaa virheitä ja petoksia automaattisesti.

Sitoutuako robotiin?

Vuorovaikutteiset ja älykkäät robotit ovat tulossa hiljalleen työpaikoille.

Will the machine run amok?

Tekoäly työmarkkinoilla – spekulaatiosta konkretiaan

Vastuu teknologian kehityksestä ja teknologian tekemistä päätöksistä on aina ihmisellä, joten me voimme myös vaikuttaa siihen, miten ja miksi teknologiaa käytämme – ja miten rakentaa parasta mahdollista ja eettisesti kestävää yhteistyötä ihmisen ja tekoälyteknologioiden välille.

Collecting data threatens our freedom if we are not careful