A
Siina Raskulla

Someoikeus – digiajan arkaainen oikeusjärjestelmä

Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Syyllisyyttä ei osoiteta ennen rankaisun antamista ja rankaisu ei välttämättä ole oikeasuhtainen teon vakavuuteen nähden.

Tässä tarkastelen niin sanottua someoikeutta ja sen keskeisiä piirteitä. Rinnastan someoikeuden kirjoituksessa arkaaiseen oikeusjärjestykseen, jossa keskeisenä oli yhteisön jakama oikeus sekä rangaistusten sosiaalinen luonne. Ensimmäisen kerran tämän rinnastuksen tein Alustalla vuonna 2017. Tavoitteenai on tuoda tietoisuuteen someoikeuden toimintalogiikkaa, sekä pohtia […]

A
Julius Hokkanen

Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana

Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa.

Alkuvuodesta 2021 kävi selväksi, että käynnissä oleva koronaviruspandemia muuttaisi niin kansalaisten kuin ehdokkaiden tapoja valmistautua kevään kuntavaaleihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvan myötä eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuun ottamatta – puolsivat kuntavaalien siirtoa kesäkuulle 2021, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman turvallisesti. […]

A
Elina Tolonen

Miksi salaliittoteoriat ovat suosittuja?

Salaliittoteoriat puhuttelevat länsimaissa miljoonia ihmisiä. Niiden suosio kertoo vaikeudesta elää ympäristössä, jossa kenelläkään toimijalla ei ole enää hallussaan absoluuttisia totuuksia.

Vuotta 2020 on kuvattu salaliittoteorioiden luvatuksi vuodeksi, joka huipentui loppiaisena 2021 salaliittoteoria QAnonin kannattajien rynnäköidessä Yhdysvaltain kongressiin. Myös COVID19-salaliittoihin uskovat ovat mellakoineet mielenosoituksissa ja kyseenalaistaneet viranomaisten suosituksia. Tapahtumat osoittavat, että salaliittoteoriat ovat miljoonia ihmisiä puhuttelevaa valtavirtaa ja ne voivat kanavoitua […]

A
Riitta Suominen                                                                                                                                              

Virkateksti koettelee lukijaa

Kun asiantuntijat osallistuvat Twitterissä oman alansa keskusteluun, he luovat vuorovaikutuksessa uutta yleiskielisempää hallinnon kirjoituskieltä, joka ottaa paremmin huomioon tavallisten kuolevaisten tarpeet.

Käytettävyyden käsite liitetään useimmin teknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Käytettävyys on helppokäyttöisyyttä, ja sitä voi havainnollistaa seuraavalla yksinkertaisella esimerkillä. Kun ostan kahvinkeittimen, osaan yleensä ilman ohjekirjaa laittaa veden ja kahvin oikeaan paikkaan ja vielä napsauttaa keittimen päällekin. Jos onnistun ongelmitta saamaan […]

A
Timo Harjuniemi

Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on ”contentia”

Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut. Äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin.

Vaatimus entistä terveemmästä demokratiasta ajaa useimpia poliittisia projekteja ja liikkeitä eteenpäin. Politiikan vasemmalla laidalla demokratiavaatimukset liittyvät usein teknokratian kritiikkiin. Erityisesti uudet vasemmistopopulistiset puolueet ovat sättineet liberaalien länsimaisten yhteiskuntien ”post-poliittista” (Mouffe 2005) konsensusta, jossa iso osa erityisesti talouspolitiikkaan liittyvistä ristiriidoista on […]

N
Tiina Heikkilä

Sosiaalisessa mediassa sinun tarinasi ei ole sinun

A
Maria Laakso

Etnistä profilointia voimalla seitsemän miehen

Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen katsoi asiakseen esitellä poliisin tekemää ulkomaalaisvalvontaa ”hauskasti” Aleksis Kiven päivään ja kansalliskirjailijan rakastetuimpaan teokseen kontekstoiden. Todellisuudessa hauskuus oli kuitenkin kaukana Aaltosen räikeän rasistisista Powerpoint-slideista.

Suomen kansallisidentiteetti on vasiten rakennettu kirjallisten rakennuspuiden varaan. 1880-luvulta alkaen eli suomenkielisen kirjallisuuden noususta saakka kirjallisuuttamme on leimannut emansipatorinen pyrkimys tuottaa kansankielistä ja kansanmielistä kansalliskirjallisuutta. Eipä ihmekään, että kansallisen itseymmärryksemme tukeutuu helposti kaunokirjallisiin klassikoihin: Kalevalaan, Aleksis Kiven veljesromaaniin, Minna Canthin […]

A
Marko Ampuja ja Timo Harjuniemi.

Ideologiat esiin – mediat EVA:n ja Liberan pauloissa

Suomessa toimii useampikin ajatushautomo, mutta julkisuuteen niistä murtautuu vain harva. Yhteiskunnallisen keskustelun kirjon laajentaminen vaatisi itsekritiikkiä toimittajilta, päätoimittajatasoa myöten. Journalistien tulisi lieventää sinänsä tarpeellista puoluepoliittista kyynisyyttään ja toisaalta muistaa kriittisyys myös taloustieteellisten auktoriteettien kohdalla.

Alustus! Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkisti viime kesäkuussa ajankohtaisen, laajaa medianäkyvyyttä keränneen raporttinsa Tyytymättömyyden siemenet. Mistä populismi tulee? (Apunen ym. 2017). Sekalaisista kirjoituksista koostetussa raportissa populismiksi määrittyvät lähtökohtaisesti kaikki näkemykset, jotka eivät vastaa EVAn käsitystä demokratiasta porvarivetoisen poliittisen päätöksenteon ja ”vapaasti […]

N
Tiina Heikkilä ja Vanessa Weckström

Äärinäkemykset keräävät medianäkyvyyttä Yhdysvalloissa

N
Tiina Heikkilä

Paperi-T ja kestävyysvaje

LATAA LISÄÄ