Kuukausi: marraskuu 2022

Nora Räthzel: Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella

Nora Räthzel käsitteli ammattiyhdistysliikkeen suhdetta ilmastokriisiin sekä strategioita, joita ammattiyhdistystoimijat ovat globaalisti suhteessaan ilmastokriisiin omaksuneet. Räthzel korosti erityisesti vihreän kasvun ajatuksen ristiriitaisuutta. Hän korosti, että vaikka esimerkiksi siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin on välttämätön, ei sillä pystytä ylläpitämään nykyisen kasvutalouden vaatimaa energiamäärää.

Tarkoituksista ja keinoista - pettymyksen tuottava yritys tasapainoilla kulttuurisodissa

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Akateeminen luovuus on murroksessa

Akateeminen luovuus on muuttunut entistä enemmän suorituspaineita tuottavaksi ja soveltavan tutkimuksen merkitystä korostavaksi. Tutkija-opettajayhteisön osalta luovuus on muuttunut suorittamista auttavaksi ominaispiirteeksi. Joutuvatko yhteisön jäsenet tällöin etsimään piilopaikkoja, joiden puitteissa he voivat vielä harjoittaa vanhanaikaista luovaa toimintaa, vapaata ajattelua?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Vesihuollon myytit kestävän vesihuollon haittana

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille.

Venäjän öljykulttuuri on vallan keskittämistä, joka perustuu energiavirtojen hallitsemiseen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

Koulu voi tukea pelillisillä menetelmillä nuorten halua toimia ympäristön hyväksi

Vallitsevan ekokriisin aikakaudella tarvitsemme kipeästi uusia keinoja ja ratkaisuja ihmisten luontosuhteen kehittämiseksi. Pelilliset menetelmät voivat auttaa meitä ylittämään ihmisen ja luonnon välille syntyneitä kuiluja. Niiden avulla voidaan rikkoa oppianeiden ja toimintaympäristöjen välisiä rajoja ja vaikuttaa yhteiskunnassa vallitsevaan sosioekonomiseen ja asuinpaikan seurauksena syntyneeseen eriarvoisuuteen.

Enemmän kuin ystäviä? Sanna Marinin bileremmi ja politiikan markkinointi 

Kohun unohtuessa yhteiset intressit saavat poliitikot jälleen hakeutumaan sosiaalisessa mediassa toimivien, julkisuuspääomaa nauttivien vaikuttajien pariin. Ilmiönä poliitikkojen ja julkkisten hyötyminen toisistaan ei ole uusi – alusta sille on vain vaihtunut entistä näkyvämpään.

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Toeslagenaffairen tapahtumat alkoivat noin vuosien 2011–2012 tienoilla, kun media paljasti lukuisia petostapauksia, jotka koskivat sosiaaliturvamaksuja henkilöille, jotka tosiasiallisesti asuivat muissa EU:n jäsenvaltioissa eivätkä siten olleet oikeutettuja tukiin. Media paljastukset loivat pääministeri Mark Rutten johtamalle hallitukselle kannustimen uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja tehostaa takaisinperintäprosessia silloin, kun etuuksien saajat tekevät virheitä tai petoksia. Alankomaiden hallitus pyrki lisäämään perintäprosessin tehokkuutta integroimalla järjestelmään koneoppimisalgoritmeja, joiden avulla voitaisiin tunnistaa virheitä ja petoksia automaattisesti.

Laiska, tyhmä ja saamaton vai kekseliäs, innostuva ja tehokas? – ADHD-henkilö osana työyhteisöä