Comparative European and Nordic Politics, 5 cr

Nykymaailman lukuisissa maissa demokratisoituminen, päämääränä valtion poliittinen rauhoittuminen ja vakautumisen edistäminen, tapahtuu spontaanin sisäsyntyisen kehityksen sijaan (tai ohessa) ulkoapäin tulevien paineiden ja houkutusvoiman alaisena. Demokratialla on ykkössija myös Euroopan unionin laajentumispolitiikan päämäärissä ja jäsenyyskriteerien asettelussa. Kurssi tarkastelee tällaisia ulkoisia vaikuttamispyrkimyksiä ja niiden merkitystä kohdemaan sisäiselle kehitykselle EU:n Länsi-Balkanille – Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Kosovoon, Kroatiaan (EU-jäsen vuodesta 2013), Montenegroon, Pohjois-Makedoniaan sekä Serbiaan – kohdistaman laajentumis- ja ehdollistamispolitiikan (engl. conditionality policy) sekä tämän alueen maiden demokratia- ja valtiollisen kehityksen valossa.

Millaisena demokratian ja valtion kehitys näyttäytyy eri Länsi-Balkanin maissa? Millainen ja kuinka suuri rooli unionin näihin maihin kohdistamalla ehdollistamispolitiikalla, toisin sanoen kohdemaiden sisäisen poliittisen kehityksen ehdollistumisella, on ollut tässä (vrt. spontaani, sisäsyntyinen kehitys)? Kertooko kohdemaiden vaihteleva edistyminen EU-tiellä demokratiakehityksen etenemisestä käytännössä? Millainen merkitys demokratisoitumisella on ylipäätään valtion vakautumisen kannalta, millainen on näiden kehitysprosessien välinen dynamiikka? Entä millainen vaikutus 2020-luvun alun kriisiperiodilla – COVID-19 pandemia poikkeusoloineen sekä erilaisine yhteiskuntaan kohdistuneine rajoitteineen, puhumattakaan Ukrainan sodan syttymisestä ja pitkittymisestä sekä tämän aikaansaamasta energiakriisistä – on ollut näiden maiden poliittiseen kehitykseen, saati unionin poliittisen ehdollistamisen edellytyksiin, puhumattakaan EU:n laajentumisesta?

Kurssin tarkoituksena on tuottaa opiskelijalle kokonaiskuva Länsi-Balkanin maiden poliittisista järjestelmistä ja niiden kehityksestä 1990-luvulta Jugoslavian hajoamissodista aina 2020-luvun alkuun EU:n laajentumis- ja ehdollistamis¬politiikan vaikutuksen alaisina sekä erilaisista demokratia- ja valtiollisen kehityksen empiirisen tutkimuksen työvälineistä.