Suomi globaalissa sodassa 1939–1945: Ylirajainen, kansallinen ja paikallinen sotakokemus, 5 cr

Toisen maailmansodan tutkimus on ollut suomalaisen historiantutkimuksen vahvoja painopistealueita. Viimeisen noin 15 vuoden aikana tutkimuksessa ovat erityisesti korostuneet ns. uuden sotahistorian tai sodan sosiaali- ja kulttuurihistorian teemat, joihin on saatu runsaasti virikkeitä kansainvälisestä tutkimuksesta. Tästä huolimatta talvi-, jatko- ja Lapin sodan historiaa käsitellään edelleen varsin kansallisissa kehyksissä. Suomi toisessa maailmansodassa oli monissa suhteissa poikkeuksellinen tapaus Euroopassa, mutta samalla täällä tulivat näkyviin lähes kaikki globaalin konfliktin ilmiöt ja vaikutukset. Mikä suomalaisissa sotakokemuksissa lopulta oli ”suomalaista” ja mikä puolestaan ylirajaista tai paikallista? Kurssilla tarkastellaan ainakin seuraavia ilmiöitä: propaganda ja ideologinen sota, väestönsiirrot, sodan talous ja logistiikka, ilmasodankäynti, kotirintama ja yhteiskunnan toiminta, sodankäynnin kehitys sekä toisen maailmansodan muistikulttuurit. Vaikka tarkastelussa ovat laajat ilmiöt, niitä pyritään katsomaan myös tavallisten ihmisten kokemuksien kannalta.