Tutkimme ilmiöitä, jotka liittyvät luonnon ja mediateknologian yhteen kietoutumiseen. Yhdistämme mediateoreettisia, uusmaterialistisia ja posthumanistisia lähestymistapoja median ja digitaalisuuden tutkimukseen. Mediateknologioita ja niiden edellyttämiä infrastruktuureja tarkastelemme verkostomaisina ympäristöinä, jotka kytkeytyvät havaitsemisen tapoihin, tiedon tuottamisen käytänteisiin ja Maa-planeetan rajoihin. Tutkimusaiheitamme ovat muun muassa datan materiaalisuus ja mediateknologioiden ympäristövaikutukset, aistimellisuus sekä tekoäly, algoritmit ja valta.
Aino Kangaspuro Haaparanta on mediatutkimuksen väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa sijoittuu mediaekologian, materiaalisen mediatutkimuksen ja journalismin tutkimuksen aloille. Väitöskirjassaan Kangaspuro Haaparanta tarkastelee journalismia yhtenä datatalouden muotona keskittyen erityisesti siihen, miten journalismin oma ekologinen kestävyys ymmärretään journalismia tuottavalla media-alalla.
Antti Kurko tarkastelee väitöskirjassaan digitaalisen jätteen olemuksellisuutta. Hän yhdistelee tutkimuksessaan mediatutkimusta, yhteiskuntatieteellistä jätetutkimusta sekä tieteen- ja teknologiantutkimusta. Tutkijana Kurko on kiinnostunut siitä, miten digitaalisen jätteen, kuten turhan, haitallisen, ylimääräisen, sekaisin olevan tai jopa haitallisen datan kanssa kanssa eläminen kytkeytyy digitaaliseen arkeen ja nivoutuu laajemmin planetaarisiin kestävyyskysymyksiin.
Kalle Laakso on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston pelitutkimuslaboratoriossa. Hänen taustansa on sosiologiassa ja nykyinen tutkimuksensa keskittyy pelitutkimukseen, joka käsittelee pelaajia, sukupuolta ja striimauskulttuuria. Hän on aiemmassa tutkimuksessaan tarkastellut monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta pelikulttuurissa sekä työ- ja hoivarobotiikan robotisaatiota koskevaa sosiologista tutkimusta.
Mirka Muilu työskentelee tällä hetkellä mediatutkimuksen yliopisto-opettajana. Muilun tutkimus sijoittuu mediaekologian, materiaalisen mediatutkimuksen ja digitaalisen kulttuurin kentille. Hänen kiinnostuksensa kohdistuu ekomateriaaliseen mediateoriaan, mediainfrastruktuureihin sekä kokemuksen, havainnon ja tiedon ehtoihin digitaalisissa mediaympäristöissä.
Väitöskirjassaan Muilu (2025) tarkasteli Hannah Arendtin ajattelua materiaalisen mediateorian tulokulmasta. Hän on julkaissut vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa keskittyen median materiaalisuuteen, teknologiaa koskeviin teoreettisiin lähestymistapoihin sekä tilaa ja toimijuutta käsitteleviin kysymyksiin.
Tutkimusryhmän johtaja
Tarja Rautiainen-Keskustalo (professori) Tutkimusalue: mediateoria, aistitutkimus, luonnon ja yhteiskunnan väliset suhteet, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys
Asiantuntemus: ääniteknologiat ja ruumiillisuus, äänellinen monimuotoisuus ja osallisuus, postdigitaalinen aikakausi ja tieto, etnografiset menetelmät