Eurooppalainen nuoriso koulutuksessa ja siirtymässä työmarkkinoille (EDU-LAB)

EDU-LAB-hanke on vertaileva eurooppalainen tutkimus, joka tarkastelee systemaattisesti keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten valintoihin, polkuihin ja siirtymiin koulutusjärjestelmässä sekä koulutuksesta työmarkkinoille. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 15–30-vuotiaat nuoret. Tutkimushanke keskittyy erityisesti tasa-arvoon, inkluusioon sekä nuorten osallistumiseen, etenemiseen ja suoritusten loppuunsaattamiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa (GE ja PVET, ISCED-tasot 3–8) sekä heidän siirtymiinsä työmarkkinoille.

Ensinnäkin EDU-LAB pyrkii kehittämään kattavia malleja koulutuspoluista ja siirtymistä kussakin Euroopan koulutusalueen (EEA) maassa, huomioiden näiden ilmiöiden intersektionaaliset ja yleiset keskeiset tekijät. Toiseksi hankkeessa arvioidaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien politiikkojen ja niihin tehtyjen investointien tehokkuutta. Kolmanneksi tarjotaan uusia määrällisiä ja laadullisia todisteita siitä, miten nämä tekijät – mukaan lukien politiikat ja investoinnit – vaikuttavat polkuihin, siirtymiin, inkluusioon, tasa-arvoon sekä nuorten osallistumiseen ja koulutuksen loppuunsaattamiseen.

Hanke hyödyntää monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa painopiste on avoimesti saatavilla olevan empiirisen datan toissijaisessa määrällisessä analyysissä sekä uuden laadullisen empiirisen datan keräämisessä. EDU-LAB yhdistää monenlaisia menetelmiä, kuten systemaattista kirjallisuuskatsausta, laadullista käsitteellistä analyysia, määrällistä trendi- ja regressioanalyysia, difference-in-differences-analyysia, asiantuntijahaastatteluja, kyselyitä sekä laadullisia tapaustutkimuksia, joissa keskitytään nuorten äänen esiin tuomiseen. Näissä tapaustutkimuksissa hyödynnetään tutkimuksen ja käytännön välisiä kumppanuuksia.

Hankkeessa tarkastellaan seuraavia EEA:n tavoitteita:
(a) nuorten korkea-asteen koulutuksen suoritusasteen nostaminen,
(b) koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten osuuden vähentäminen,
(c) työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ammatillisessa koulutuksessa sekä
(d) aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien opiskelijoiden osuuden kasvattaminen eri koulutusaloilla (esim. sukupuolen, etnisen taustan tai maahanmuuttajataustan perusteella).

Yksi osa (WP4) tutkimusta on laadulliset tapaustutkimukset nuorten äänen kuulemiseksi. Tapaustutkimuksia toteutetaan seitsemässä maassa ja 12 alueella. Suomessa alueina ovat Tampere ja Helsinki. Tapaustutkimusten tavoitteina on 

1. Dokumentoida nuorten toimia ja prosesseja, kun he tunnistavat ja selittävät tekijöitä, jotka estävät tai edistävät heidän valintojaan, polkujaan ja siirtymiään koulutuksessa sekä koulutuksesta työmarkkinoille, ja
2. Kehittää yhdessä nuorten kanssa ratkaisuja, jotka optimoivat yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osallistumisen ja suorittamisen sekä siirtymän työmarkkinoille. 

Tutkimusaineiston keruussa käytettäviä menetelmiä ovat fokusryhmäkeskustelut, osallistavat työpajat ja strukturoidut päiväkirjat.