Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö
Tutkimusetiikkaan kuuluvat tieteenalakohtainen tutkimusetiikka ja kaikkia tieteenaloja koskeva hyvä tieteellinen käytäntö. Alakohtaiseen tutkimusetiikkaan kuuluu oma eettinen sääntelynsä.
Hyvä tieteellinen käytäntö taas tarkoittaa hyviä tieteellisiä menettelytapoja, joita noudatetaan kaikessa tutkimuksessa sen koko elinkaaren ajan. Hyvä tieteellinen käytäntö muodostaa tutkimusetiikan yleisen perustan: se edistää tutkimuksen luotettavuutta ja vastuullisuutta, mutta ei yksin kata kaikkia tutkimuksen eettisiä kysymyksiä.
Tutkimusetiikan ja hyvän tieteellisen käytännön tuki
Tampereen yliopisto tukee tutkijoitaan tutkimuksen eettisessä toteutuksessa ja hyvässä tieteellisessä käytännössä tarjoamalla kattavasti koulutuksia.
- Tampereen yliopiston tutkijakoulu järjestää tutkimuseettistä koulutusta väitöskirjatutkijoille.
- Tampereen yliopistolla on myös kattavat tukipalvelut, joista saa henkilökohtaista neuvontaa tai räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi omalle tutkimusryhmälle.
- Tutkimusetiikan tukihenkilöt tarjoavat luottamuksellista ja riippumatonta neuvontaa hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyissä.

Tutkimusetiikka
Tutkimusetiikka käsittelee kysymyksiä siitä, miten tutkimusta tulee tehdä, jotta se on eettisesti hyväksyttävää. Eettisyys liittyy sekä arvoihin että tutkijan ja tiedeyhteisön vastuulliseen toimintaan, mutta myös konkreettisiin kysymyksiin tutkimuksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja niiden suhteesta tutkimuksesta odotettavissa oleviin hyötyihin.
Tutkimusetiikan periaatteet
Tutkimusetiikkaa ohjaavat periaatteet on kuvattu eri lähteissä hieman eri tavoin, mutta pääpiirteissään ne sisältävät näkökulmat, jotka liittyvät tutkimuksen kohteiden suojaamiseen ja laajempaan tutkimuksen mahdollisten vaikutusten huomioimiseen.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on ohjeistuksessaan jaotellut yleiset eettiset periaatteet ja ne voi esittää näin:
- Tutkija kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Perustuslain mukaiset perusoikeudet ja vapaudet kuuluvat kaikille.
- Tutkija kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta.
- Tutkija toteuttaa tutkimuksensa siten, että tutkimuksesta ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.
Näiden periaatteiden lisäksi olennaista on tutkimuksesta odotettavissa olevien höytyjen oikeasuhtaisuus mahdollisiin haittoihin ja riskeihin nähden. Hyötyjen ja haittojen tulee myös jakautua oikeudenmukaisesti.
Ihmiseen kohdistuva tutkimus
Tutkimuksessa, joka kohdistuu ihmiseen tai jossa on ihmisiä osallistujina, Tampereen yliopistolla on sitouduttu noudattamaan TENKin Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin ohjetta.
Lääketieteellisestä ihmiseen kohdistuvasta tutkimuksesta säädetään Suomessa tutkimuslaissa sekä sitä täydentävässä erityislainsäädännössä (esim. biopankkeja, kudoksia ja lääkinnällisiä laitteita koskeva sääntely).
Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi
Tutkimuksen eettisessä ennakkoarvioinnissa tarkastellaan eettisten periaatteiden toteutumista. Ennakkoarvioinnissa tutkimuksesta vastaava tutkija pyytää lausunnon tutkimuksensa eettisyydestä kyseisen tieteenalan tutkimuseettiseltä toimikunnalta.
Eettinen ennakkoarviointi tehdään aina, jos kyseessä on lääketieteellinen ihmiseen, ihmisen alkioon tai sikiöön kohdistuva tutkimus ja tutkimuksessa puututaan koskemattomuuteen. Muulle ihmiseen kohdistuvalle tutkimukselle tehdään eettinen ennakkoarviointi, jos tutkimusasetelmaan sisältyy erityistä eettistä huolellisuutta vaativia piirteitä.
Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta
Lääketieteellisen tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi (pirha.fi)
Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin ohje (tenk.fi)
Luontoon ja ympäristöön kohdistuvalle tutkimukselle on myös tulossa TENKin suositus Luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi Suomessa (LYTE-suositus).
Eläimiin kohdistuvaa tutkimusta säätelee eläinten käyttöä tieteellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin koskeva lainsäädäntö. Kaikki tutkimushankkeet edellyttävät Ruokaviraston alaisuudessa toimivan hankelupalautakunnan myöntämää lupaa.
Tutkittavan oikeudet
Jos osallistut tieteelliseen tutkimukseen, sinulla on aina oikeus
- osallistua vapaaehtoisesti mutta myös kieltäytyä osallistumasta
- keskeyttää osallistumisesi väliaikaisesti milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia
- milloin tahansa pysyvästi peruuttaa suostumuksesi osallistua tutkimukseen
- saada tietoa tutkimuksen sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta
- saada totuudenmukainen kuva tutkimuksen tavoitteista sekä osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä
- tietää olevasi tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on sinuun nähden myös jossain muussa kuin tutkijan roolissa
Kun osallistut Tampereen yliopistolla tehtävään tutkimukseen, sinulle kerrotaan nämä tiedot ymmärrettävässä muodossa. Yleensä olet saanut nämä myös kirjallisesti tiedotteena. Tiedotteessa tutkittaville on tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot, jolta saat halutessasi lisätietoja. Tutkimushankkeilla on myös usein verkkosivut, joilta löydät yhteystiedot ja tietoa hankkeen tutkimuksesta.
Jos sinulla on kysyttävää henkilötietojesi käsittelystä, niitä koskevat pyynnöt osoitetaan kyseisen tutkimuksen rekisterinpitäjälle: joko Tampereen yliopiston tietosuojavastaavalle (dpo [at] tuni.fi (dpo[at]tuni[dot]fi)) tai tutkimuksesta vastaavalle tutkijalle. Tiedon rekisterinpitäjästä löydät tietosuojailmoitukselta/-selosteelta, josta olet saanut kopion nähtäväksi tutkimustilanteessa tai josta olet saanut tiedon muulla tavoin.
Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK)
Tampereen yliopisto on muiden suomalaisten yliopistojen tavoin sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilysten käsittelystä.
Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat
- Rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus kaikissa tutkimuksen vaiheissa – tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa, raportoinnissa ja arvioinnissa.
- Eettisesti kestävät ja tieteellisesti perustellut tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät.
- Avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä, mukaan lukien tutkimustulosten asianmukainen julkaiseminen ja perusteltu tulosten tulkinta.
- Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen, erityisesti viittaamisessa ja aiemman tutkimuksen käytössä.
- Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja dokumentointi siten, että ne täyttävät tieteelliselle tiedolle asetetut vaatimukset ja mahdollistavat tutkimuksen arvioitavuuden.
- Tutkimusaineistojen huolellinen käsittely koko elinkaaren ajan, mukaan lukien keruu, säilytys, dokumentointi, käyttö ja avaaminen soveltuvin osin.
- Tietosuojan ja tietoturvan varmistaminen osana vastuullista tutkimuskäytäntöä.
- Tarvittavien tutkimuslupien hankkiminen ja, silloin kun tutkimus sitä edellyttää, eettisen ennakkoarviointilausunnon pyytäminen ennen tutkimuksen aloittamista.
- Tutkimushankkeen tai -ryhmän jäsenten oikeuksien, tekijyyden, vastuiden ja velvollisuuksien sekä tutkimusaineistojen käyttöä ja käyttöoikeuksia koskevien kysymysten sopiminen ennakolta ja kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla.
- Sidonnaisuuksien ilmoittaminen ja läpinäkyvyys, sekä tutkimukseen osallistuville että tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
- Esteellisyyden tunnistaminen ja arviointi- tai päätöksentekotilanteista pidättäytyminen, jos tutkijalla on perusteltu syy epäillä puolueettomuuttaan.
- Hyvän henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen, asianmukainen johtaminen ja ohjaus.
- Sitoutuminen hyvän tieteellisen käytännön loukkausten asianmukaiseen käsittelyyn tutkimusyhteisössä.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittely Tampereen yliopistossa
Tampereen yliopisto käsittelee HTK-loukkausepäilyt Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeen mukaisesti HTK-prosessissa.
- Hyvän tieteellisen käytännön loukkausta epäilevä henkilö tekee HTK-epäilyilmoituksen yliopiston rehtorille.
- Rehtori nimeää esiselvittäjän tekemään esiselvityksen. Esiselvityksen perusteella rehtori voi tehdä päätöksen, onko kyseessä HTK-loukkaus.
- Jos HTK-loukkausta ei voida sulkea pois ja tilanne jää epäselväksi tai on syntynyt epäily ilmoitettua laajemmasta HTK-loukkauksesta, rehtori päättää käynnistää varsinaisen tutkinnan ja nimittää sille tutkintaryhmän. Tutkintaryhmä kuulee osapuolia, pyrkii selvittämään tapahtumien kulun ja laatii loppuraportin, jonka perusteella rehtori tekee päätöksen HTK-loukkauksesta.
Jos epäilet HTK-loukkausta Tampereen yliopistossa:
- Voit halutessasi ottaa ensin yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöön ja pyytää apua loukkausepäilyn ilmoittamiseen tai muutoin luottamuksellista keskusteluapua tilanteeseen liittyen.
- Tee HTK-loukkausepäilyilmoitus alla olevalla lomakkeella ja toimita se yliopiston rehtorille.
- Jos loukkausepäily kohdistuu perustutkinto-opintoihin tai niihin liittyvään opinnäytteeseen, ota yhteyttä vastuuopettajaan tai kyseisen tiedekunnan opintopäällikköön. Lue lisää opiskelun eettisiin ohjeisiin liittyvien rikkomusten käsittelystä.
- Huomioithan, että perätön ja ilkivaltainen ilmianto HTK-loukkauksesta voi itsessään olla HTK-loukkaus.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake 2023 (tenk.fi)
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK-ohje) (tenk.fi)
Mitä tarkoittaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaus (HTK-loukkaus)?
Suomessa hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaotellaan vilppiin tieteellisessä toiminnassa (sepittäminen, vääristely ja plagiointi) sekä piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Vilppi ja piittaamattomuus ovat HTK-loukkauksia, jos ne ovat riittävän vakavia. Vakavuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
HTK-loukkauksina pidetään:
- tahallista vakavaa hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa tai
- toimintaa, jossa huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä on vakavasti laiminlyöty hyvää tieteellistä käytäntöä, vaikka sitä olisi ollut mahdollisuus noudattaa, tai
- tietämättömyydestä johtuvaa vakavaa hyvän tieteellisen käytännön laiminlyöntiä, joka on seurausta siitä, että asioista ei ole otettu selvää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Kaikki vilppi ja piittaamattomuus eivät ole vakavuudeltaan HTK-loukkauksia. Tieteelliset näkemyserot ja erimielisyydet eivät ole hyvän tieteellisen käytännön vastaisia. Perätön ja ilkivaltainen HTK-loukkausepäilyilmoitus voi itsessään olla HTK-loukkaus.
Tutkimusetiikan tukihenkilöt
Voit ottaa yhteyttä keneen tahansa tukihenkilöistä:
- Professori Ari Mennander (MET)
- Professori Jari Nurmi (ITC)
- Professori Teemu Ojanen (ENS)
- Erityisasiantuntija Ville Rantanen (tutkimus- ja innovaatiopalvelut)
- Yliopistonlehtori Kristina Rolin (SOC)
- Tenure track -professori Jonathon Taylor (BEN)
- Yliopistonlehtori Hanna Vilkka (EDU)