Poliittisen kiinnittymisen tutkimusryhmä (POENG) keskittyy väestön poliittisten asenteiden ja käyttäytymisen tutkimukseen. Ryhmämme tutkii laajasti mm. poliittisen osallistumisen eriytymistä, poliittista luottamusta ja monia muita polittisen kiinnittymisen mittareita. Viimeaikaisissa ja nyt käynnissä olevissa tutkimushankkeissamme tutkimme erityisesti poliittista sosialisaatiota eli pyrimme tarjoamaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten poliittiset asenteet ja käyttäytymismallit muodostuvat lapsuudessa ja nuoruudessa.
Jäsenet
Tutkimushankkeet
Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa (DISCO)
Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa (DISCO) tutkii poliittisten arvojen yhtenevyyttä alle 40-vuotiaiden suomalaisten ja heidän vanhempiensa välillä sekä väestössä yleisesti että maahanmuuttotaustaisissa perheissä. Hanke haastaa klassiset teoriat arvojen ylisukupolvisuudesta huomioimalla viime vuosikymmenten aikana Suomessa tapahtuneet muutokset poliittisissa jakolinjoissa, vanhemmuudessa, perherakenteissa, sukupuolirooleissa sekä väestön etnisessä ja kulttuurisessa moninaisuudessa. Tieto ylisukupolvisista arvosiirtymistä auttaa ennakoimaan, millaiset arvot ohjaavat suomalaisen yhteiskunnan kehitystä tulevaisuudessa.
Vastuullinen tutkija: Elina Kestilä-Kekkonen
Rahoittaja(t): Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto
Maahanmuuttaneet valitsijoina eduskuntavaaleissa (MIG-FNES)
Maahanmuuttaneet valitsijoina eduskuntavaaleissa (MIG-FNES) tutkii venäläis-, virolais-, somalialais-, irakilais- ja vietnamilaistaustaisten maahanmuuttaneiden poliittisia näkemyksiä, demokratia-asenteita ja osallistumista vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Hankkeen ytimessä on kysymys, miten suomalainen demokratia muuttuisi, jos äänioikeus laajennettaisiin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, myös ei-kansalaisille. Hankkeessa kerätään kyselyaineisto Suomen kansalaisuuden saaneiden ja pysyvästi maassa asuvien ei-kansalaisten keskuudessa. MIG-FNES toteutetaan osana kansallista eduskuntavaalitutkimusta (FNES) ja harmonisoidaan eurooppalaisten maahanmuuttaneiden vaalitutkimusten kanssa, mikä mahdollistaa vertailun sekä suomalaiseen valtaväestöön että muihin Euroopan maihin. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään äänestämistä koskevia rekisteriaineistoja. Hanke tuottaa tutkittua tietoa kansalaisuuteen sidotun edustuksellisen demokratian legitimiteetistä.
Vastuullinen tutkija: Josefina Sipinen
Rahoittaja(t): Suomen Akatemia
Ministeriöiden virkamiesten luottamus kansalaisiin
Tutkimuksessa tarkastellaan ministeriöiden virkamiesten luottamusta kansalaisiin. Luottamus on julkisen hallinnon yksi keskeisimmistä voimavaroista, sillä se vähentää epävarmuutta, mahdollistaa yhteistyön ja vahvistaa demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Julkisen hallinnon tutkimuksessa luottamusta on tarkasteltu lähinnä kansalaisten näkökulmasta eli kansalaisten luottamuksena viranomaisiin ja instituutioihin. Luottamus on kuitenkin vastavuoroinen suhde, jossa myös hallinnon toimijoiden luottamus kansalaisiin on tärkeää hallinnon toimivuuden kannalta. Hanke tuottaa keskeistä tietoa tästä suhteesta ja niistä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen.
Vastuullinen tutkija: Elina Kestilä-Kekkonen
Rahoittaja(t): Valtiovarainministeriö
Paluu poliittiseen vieraantumiseen
Tyytymättömyys politiikkaan ja kansalaisten poliittinen vieraantuminen on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi liberaalien demokratioiden tilaa koskevassa keskustelussa. Arkinen viittaaminen vieraantumiseen on kuitenkin usein määrittämätöntä ja sen teoreettinen perusta ja empiirinen mittaaminen vaihtelevaa. Tutkimushanke uudistaa poliittisen vieraantumisen käsitettä tarkastelemalla sitä staattisen tilan sijaan moniulotteisena prosessina, joka kytkeytyy sekä yksilöllisiin kokemuksiin että yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tutkimus perustuu monimenetelmälliseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät laadulliset haastatteluaineistot eri yhteiskuntaryhmistä ja näihin kohdistettu kyselytutkimus. Nojaten näihin aineistoihin hanke kehittää uusia tapoja käsitteellistää ja mitata poliittista vieraantumista.
Vastuullinen tutkija: Mikko Poutanen
Rahoittaja(t): Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Media kielellisten vähemmistöjen poliittisen osallistumisen esteenä ja mahdollistajana (MINMEDIA)
Hanke tarkastelee median roolia poliittisen sitoutumisen ja tasavertaisen osallistumisen esteenä tai mahdollistajana kielivähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa Suomessa. Hanke kartoittaa median merkitystä nuorten poliittiselle sosiaalistumiselle, sitoutumiselle ja osallistumiselle sekä yleisesti että erityisesti suomenruotsalaisen vähemmistön ja nuorten vieraskielisten maahanmuuttajien keskuudessa. Hankkeessa keskitytään suomenruotsalaisten ja suomenkielisten nuorten vertailuihin sisällyttäen vertailuihin mahdollisuuksien mukaan myös vieraskielisiä nuoria. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä median potentiaalista tukea nuorten kehitystä demokraattisiksi kansalaisiksi yleisesti ja erityisesti omakielisen median merkityksestä suomenruotsalaisille nuorille.
Vastuullinen tutkija: Venla Hannuksela
Rahoittaja(t): Brita Maria Renlundin muistosäätiö
Julkiseen valtaan kohdistuvan luottamuksen alueellinen eriytyminen 2010- ja 2020-luvun Suomessa
Hankkeessa tutkitaan julkiseen valtaan kohdistuvan luottamuksen alueellista eriytymistä 2010- ja 2020-luvun Suomessa: mikä vaikutus ihmisen asuinympäristöllä on julkisen vallan instituutioihin ja niiden toimintaan kohdistuvaan luottamukseen? Erityishuomio tutkimusprojektissa on siinä, onko Itä-Suomeen muodostunut luottamuksen reuna-alue. Tutkimuksessa tarkastellaan luottamusta valtiollisen, alueellisen ja kuntatason päätöksentekoelimiin, hallintoon sekä koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmiin. Tutkimuskohde rajautuu sellaisiin poliittista päätöksentekovaltaa käyttäviin edustuksellisiin instituutioihin ja niihin toimeenpaneviin instituutioihin, joiden toimintaedellytyksiin tehdyllä politiikalla on keskeinen vaikutus ja joilla on niiden suuren merkityksen vuoksi keskeinen merkitys kunnille ja alueille. Tutkimus auttaa rakentamaan laaja-alaista näkemystä siitä, miten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja alueellisen resilienssin kannalta oleellinen luottamus julkista valtaan kohtaan jäsentyy eri ihmisryhmissä.
Vastuullinen tutkija: Jussi Westinen
Rahoittaja(t): Eevi ja Eemil Tannisen säätiö
Poliittisen kiinnittymisen alueellinen eriytyminen
Hankkeessa tutkitaan poliittisen kiinnittymisen alueellista eriytymistä ja erityisesti sitä, mikä on Itä-Suomen asema jakautuneessa Suomessa. Hanke tuottaa tietoa siitä, ovatko poliittisen kiinnittymisen alueelliset erot repeytyneet 2000-luvun aikana ja miten Itä-Suomi alueena suhteutuu tähän kehitykseen. Itä-Suomi on ollut pitkään monin indikaattorein mitattuna (talous, työllisyys, muuttoliike jne.) Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä, ja myös äänestysprosentit ovat eriytyneet. Itä-Suomen asema on vaikeutunut entisestään 2020-luvulla. Siksi projektissa tutkitaan, heijastuvatko nämä kehityskulut myös poliittisessa kiinnittymisessä yli ajan 2000-luvulla. Erityishuomio on ulkoisessa kansalaispätevyydessä, joka mittaa kansalaisten kokemuksia siitä, onko poliittinen järjestelmä responsiivinen heidän toiveilleen. Tutkimus nivoutuu unohdettujen alueiden (left behind -areas) käsitteeseen: osa alueista on muita jäljessä paitsi rakenteellisin indikaattorein, mutta niissä on myös huoli siitä, että poliittinen eliitti on jättänyt ne oman onnensa nojaan.
Vastuullinen tutkija: Jussi Westinen
Rahoittaja(t): Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto
Väitöskirjatutkimukset
Puolue–ehdokas-dynamiikka eurooppalaisissa demokratioissa
Tutkimus vertailee puolueiden ja niiden ehdokkaiden suhteita ja toimintaa eri Euroopan maissa ja vaalijärjestelmissä. Väitöskirja tarkastelee puolueiden ja ehdokkaiden yhdessä ja erikseen luomaa poliittista tarjontaa. Väitöskirja kehittää tapoja mallintaa kilpailua nykyajan politiikassa, jossa ehdokkaat ja edustajat pitkälti hallitsevat politiikan julkisuutta ja puolueet varsinaisia politiikan asiasisältöjä. Tutkimus selventää puolueiden ja heidän ehdokkaidensa keskinäistä suhdetta ja vastuunalaisuutta poliittisia kantoja, asiakysymysprioriteetteja, vaalilupauksia ja ryhmävetoomuksia esitettäessä. Hanke käynnistyy vuoden 2027 alussa.
Tutkija: Topias Favorin
Kansalaisten luottamusprofiilit kriisikäyttäytymisen selittäjinä
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja muihin ihmisiin vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä kriisitilanteissa. Tarkastelen myös, miten kansalaisten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot vaikuttavat tähän yhteyteen. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen luottamus edesauttaa esimerkiksi viranomaisohjeiden noudattamista ja toimimista yhteisen hyvän puolesta kriisitilanteissa. Tulokset auttavat ymmärtämään aiempaan syvemmin kansalaisten käyttäytymistä kriisitilanteissa siten rakentamaan yhä kriisinkestävämpää Suomea.
Tutkija: Maria Kekkonen
Rahoittaja(t): Olga ja Vilho Linnamon säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Eino Jutikkalan rahasto
Edustusroolit monitasoisessa edustuksellisessa demokratiassa
Tutkimus tarkastelee, miten suomalaiset poliitikot jäsentävät mandaattejaan ja edustusroolejaan hallinnon eri tasoilla. Päällekkäiset luottamustoimet, niin kutsutut monimandaatit, ovat Suomessa yleisiä, ja niihin liitetään huolia vallan kasautumisesta, rooliristiriidoista sekä tilivelvollisuuden hämärtymisestä. Samalla ilmiöön liittyy kuitenkin myös poliittisia kannustimia: tunnetut ja kokeneet ehdokkaat menestyvät usein vaaleissa hyvin kansalaisten kriittisistä asenteista huolimatta, ja puolueiden sekä poliitikkojen vaali- ja urastrategiat myös osaltaan ylläpitävät mandaattien kerryttämisen ilmiötä. Tutkimus tarkastelee sitä, miten eri hallinnon tasoihin liittyvät roolit, vastuut ja intressit voivat ajautua keskenään ristiriitaan tilanteissa, joissa samat poliitikot toimivat useilla edustuksellisilla tasoilla samanaikaisesti. Tutkimuksen avulla voimme ymmärtää laajemmin poliittisen järjestelmämme toimintaa, sekä tarjota tietoa puolueilla ja poliittisille toimijoille.
Tutkija: Pinja Niinivuori
Rahoittaja(t): Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS)
Uutiset tuni.fi:ssä
Uusimmat tieteelliset julkaisut
2026
Koivula, A., & Kestilä-Kekkonen, E. (2026). Internal efficacy and political trust: Evaluating political institutions through pandemic crisis policy. International Political Science Review. Advance online publication. https://doi.org/10.1177/01925121251406732
Hannuksela, V. R. K. (2026). A compensatory boost: how does an open classroom climate moderate a weak political socialisation background? Acta Politica. Advance online publication. https://doi.org/10.1057/s41269-026-00441-w
Hannuksela, V., Sipinen, J., & Korventausta, M. (2026). Does political value diversity in class facilitate an open classroom climate? Evidence from linguistic minority schools and majority schools in Finland. Citizenship Social and Economics Education, 25(1), 25-43. https://doi.org/10.1177/14788047251348561
Herne, K., Sipinen, J., Söderlund, P., & Kestilä-Kekkonen, E. (2026). The Influence of Justification Content and Argument Source on Perceived Argument Quality. Argumentation. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s10503-026-09694-3
Sipinen, J., Söderlund, P., & von Schoultz, Å. (2026). The best of two worlds? How residence-country contexts affect migrants’ origin-country political engagement. Acta Politica. Advance online publication. https://doi.org/10.1057/s41269-026-00425-w
2025
Ahonen, S., Leino, M., & Tiihonen, A. (2025). Framing climate policy around energy independence enhances acceptance and perceived effectiveness: evidence from a Finnish survey experiment. Climatic Change, 178(2), Article 22. https://doi.org/10.1007/s10584-025-03859-x
Hannuksela, V. (2025). Koulun avoin keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä: Lectio praecursoria. Politiikka, 67(3/4), 266-273. https://doi.org/10.37452/politiikka.163542
Hannuksela, V. (2025). Miksi ruotsinkieliset äänestävät enemmän kuin suomenkieliset? Politiikka, 67(3/4), 235-259. https://doi.org/10.37452/politiikka.163866
Hannuksela, V. (2025). Pathways to Voting Intentions Among Swedish-Speaking Adolescents in Finland. Journal of race, ethnicity, and politics, 10(2), 481-502. https://doi.org/10.1017/rep.2025.15
Hannuksela, V. (2025). Political Self-Efficacy Development within a Minority: The Causes and Consequences of Political Self-Efficacy among Swedish-Speaking Finnish Adolescents. omakustanne. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3986-9
Jakobson, M.-L., Sipinen, J., & Taimla, K. (2025). Are Estonians the true Finns? Homeland and residence country perspectives on support for the populist radical right. International Migration, 63(3), Article e13356. https://doi.org/10.1111/imig.13356
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). Family Beats School? Adolescents' Turnout Intention on Different Educational Tracks. Scandinavian Political Studies, 48(1), Article 12300. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12300
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). Mummy’s girls, daddy’s boys: the gendered transmission of political engagement in families. West European Politics, 48(2), 297-322. https://doi.org/10.1080/01402382.2023.2275447
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., Rapeli, L., & Vadén, S. (2025). The role of political engagement of parents in reducing the gender gap in political self-efficacy. European Journal of Politics and Gender, 8(3), 622-644. https://doi.org/10.1332/25151088Y2023D000000005
Sipinen, J., Laine, L., & Kestilä-Kekkonen, E. (2025). Taktinen äänestäminen presidentinvaaleissa. Teoksessa M. Kujanen, & T. Raunio (toim.), Presidentinvaalit 2024: Ehdokasvalinta, media ja kansansuosio (s. 104-123). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1045.c2450
Tiihonen, A., Borg, S., & Isotalo, V. (2025). Äänestäjien sosiodemografinen profiili sekä arvot ehdokasvalintojen taustalla. Teoksessa M. Kujanen, & T. Raunio (toim.), Presidentinvaalit 2024: Ehdokasvalinta, media ja kansansuosio (s. 48-79). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1045.c2448
Vadén, S., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). School track and adolescents’ climate change attitudes. Environmental Education Research, 31(12), 2573-2592. https://doi.org/10.1080/13504622.2025.246168
Westinen, J., & Sipinen, J. (2025). Oikeutettu odotus ja petetty lupaus? Politiikka, 67(1), 3-6. https://doi.org/10.37452/politiikka.164088
Tutkimusaineistot
Rapeli, L., Sipinen, J. (2025). Gen2-kysely, maaliskuu 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3865
Rapeli, L., Sipinen, J. (2025). Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3867
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., Tiihonen, A., Borg, S., Hannuksela, V., Kestilä, L., Kekkonen, M., Korventausta, M., Porkkala, S., Söderlund, P., Vadén, S. (2024). Suomalaisnuorten poliittinen kiinnittyminen 2021-2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3882
Tiihonen, A., Hannuksela, V., Korventausta, M., Kestilä-Kekkonen, E, Sipinen, J., Vadén, S., Kekkonen, M., Jaakkola, J. (2024). Yläkoulun opettajat demokratiakasvattajina 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3881
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Borg, S., von Schoulz, Å. (2023). Kuntavaaliehdokkaat 2021. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3622
Herne, K., Kestilä-Kekkonen, E., Mattinen, L., Sipinen, J. (2022). Argumentin laadun arviointitutkimus 2018. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3587
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Tiihonen, A., Borg, S., Aarnio, A. (2020). Kuntavaaliehdokkaat 2017: kotimaankieliset. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 10.60686/t-fsd3280
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Tiihonen, A., Borg, S., Aarnio, A. (2019). Kuntavaaliehdokkaat 2017: vieraskieliset. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3281