Poliittisen kiinnittymisen tutkimusryhmä (POENG) keskittyy väestön poliittisten asenteiden ja käyttäytymisen tutkimukseen. Ryhmämme tutkii laajasti mm. poliittisen osallistumisen eriytymistä, poliittista luottamusta ja monia muita polittisen kiinnittymisen mittareita. Viimeaikaisissa ja nyt käynnissä olevissa tutkimushankkeissamme tutkimme erityisesti poliittista sosialisaatiota eli pyrimme tarjoamaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten poliittiset asenteet ja käyttäytymismallit muodostuvat lapsuudessa ja nuoruudessa. Tutkimusryhmä on osa Poliittisen käyttäytymisen ja toimijuuden tutkimuskeskusta (PORE).
Jäsenet
Tutkimushankkeet
Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa (DISCO)
Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa (DISCO) tutkii poliittisten arvojen yhtenevyyttä alle 40-vuotiaiden suomalaisten ja heidän vanhempiensa välillä sekä väestössä yleisesti että maahanmuuttotaustaisissa perheissä. Hanke haastaa klassiset teoriat arvojen ylisukupolvisuudesta huomioimalla viime vuosikymmenten aikana Suomessa tapahtuneet muutokset poliittisissa jakolinjoissa, vanhemmuudessa, perherakenteissa, sukupuolirooleissa sekä väestön etnisessä ja kulttuurisessa moninaisuudessa. Tieto ylisukupolvisista arvosiirtymistä auttaa ennakoimaan, millaiset arvot ohjaavat suomalaisen yhteiskunnan kehitystä tulevaisuudessa.
Vastuullinen tutkija: Elina Kestilä-Kekkonen
Rahoittaja(t): Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto
Maahanmuuttaneet valitsijoina eduskuntavaaleissa (MIG-FNES)
Maahanmuuttaneet valitsijoina eduskuntavaaleissa (MIG-FNES) tutkii venäläis-, virolais-, somalialais-, irakilais- ja vietnamilaistaustaisten maahanmuuttaneiden poliittisia näkemyksiä, demokratia-asenteita ja osallistumista vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Hankkeen ytimessä on kysymys, miten suomalainen demokratia muuttuisi, jos äänioikeus laajennettaisiin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, myös ei-kansalaisille. Hankkeessa kerätään kyselyaineisto Suomen kansalaisuuden saaneiden ja pysyvästi maassa asuvien ei-kansalaisten keskuudessa. MIG-FNES toteutetaan osana kansallista eduskuntavaalitutkimusta (FNES) ja harmonisoidaan eurooppalaisten maahanmuuttaneiden vaalitutkimusten kanssa, mikä mahdollistaa vertailun sekä suomalaiseen valtaväestöön että muihin Euroopan maihin. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään äänestämistä koskevia rekisteriaineistoja. Hanke tuottaa tutkittua tietoa kansalaisuuteen sidotun edustuksellisen demokratian legitimiteetistä.
Vastuullinen tutkija: Josefina Sipinen
Rahoittaja(t): Suomen Akatemia
Kumppanit politiikassa: poliittinen samanmielisyys, vanhemmuus ja polarisaatio nyky-yhteiskunnissa (POP-GAP)
POP-GAP-tutkimushanke selvittää, miten parisuhteet ja vanhemmuus muokkaavat poliittisia asenteita, arvoja ja identiteettejä elämänkulun aikana. Hanke tarkastelee pareja keskeisinä poliittisen sosialisaation ympäristöinä ja tutkii, missä määrin parisuhteet ja vanhemmuus johtavat poliittiseen lähentymiseen, eriytymiseen sekä sukupuolittuneiden poliittisten kehityskulkujen muodostumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten yhteiskunnallisten taustojen samankaltaisuus, vanhemmuus ja parisuhteiden dynamiikka vaikuttavat poliittiseen kehitykseen kotitalouksissa sekä laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten moderniin sukupuolikuiluun poliittisissa asenteissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa perheenmuodostuksen, vanhemmuuden ja parisuhteiden merkityksestä poliittisten asenteiden muotoutumisessa sekä nykyisten yhteiskunnallisten jakolinjojen kehittymisessä.
Vastuullinen tutkija: Aino Tiihonen
Rahoittaja(t): Tampereen yliopiston tutkijakollegium (IAS)
Paluu poliittiseen vieraantumiseen
Tyytymättömyys politiikkaan ja kansalaisten poliittinen vieraantuminen on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi liberaalien demokratioiden tilaa koskevassa keskustelussa. Arkinen viittaaminen vieraantumiseen on kuitenkin usein määrittämätöntä ja sen teoreettinen perusta ja empiirinen mittaaminen vaihtelevaa. Tutkimushanke uudistaa poliittisen vieraantumisen käsitettä tarkastelemalla sitä staattisen tilan sijaan moniulotteisena prosessina, joka kytkeytyy sekä yksilöllisiin kokemuksiin että yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tutkimus perustuu monimenetelmälliseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät laadulliset haastatteluaineistot eri yhteiskuntaryhmistä ja näihin kohdistettu kyselytutkimus. Nojaten näihin aineistoihin hanke kehittää uusia tapoja käsitteellistää ja mitata poliittista vieraantumista.
Vastuullinen tutkija: Mikko Poutanen
Rahoittaja(t): Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Media kielellisten vähemmistöjen poliittisen osallistumisen esteenä ja mahdollistajana (MINMEDIA)
Hanke tarkastelee median roolia poliittisen sitoutumisen ja tasavertaisen osallistumisen esteenä tai mahdollistajana kielivähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa Suomessa. Hanke kartoittaa median merkitystä nuorten poliittiselle sosiaalistumiselle, sitoutumiselle ja osallistumiselle sekä yleisesti että erityisesti suomenruotsalaisen vähemmistön ja nuorten vieraskielisten maahanmuuttajien keskuudessa. Hankkeessa keskitytään suomenruotsalaisten ja suomenkielisten nuorten vertailuihin sisällyttäen vertailuihin mahdollisuuksien mukaan myös vieraskielisiä nuoria. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä median potentiaalista tukea nuorten kehitystä demokraattisiksi kansalaisiksi yleisesti ja erityisesti omakielisen median merkityksestä suomenruotsalaisille nuorille.
Vastuullinen tutkija: Venla Hannuksela
Rahoittaja(t): Brita Maria Renlundin muistosäätiö
Julkiseen valtaan kohdistuvan luottamuksen alueellinen eriytyminen 2010- ja 2020-luvun Suomessa
Hankkeessa tutkitaan julkiseen valtaan kohdistuvan luottamuksen alueellista eriytymistä 2010- ja 2020-luvun Suomessa: mikä vaikutus ihmisen asuinympäristöllä on julkisen vallan instituutioihin ja niiden toimintaan kohdistuvaan luottamukseen? Erityishuomio tutkimusprojektissa on siinä, onko Itä-Suomeen muodostunut luottamuksen reuna-alue. Tutkimuksessa tarkastellaan luottamusta valtiollisen, alueellisen ja kuntatason päätöksentekoelimiin, hallintoon sekä koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmiin. Tutkimuskohde rajautuu sellaisiin poliittista päätöksentekovaltaa käyttäviin edustuksellisiin instituutioihin ja niihin toimeenpaneviin instituutioihin, joiden toimintaedellytyksiin tehdyllä politiikalla on keskeinen vaikutus ja joilla on niiden suuren merkityksen vuoksi keskeinen merkitys kunnille ja alueille. Tutkimus auttaa rakentamaan laaja-alaista näkemystä siitä, miten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja alueellisen resilienssin kannalta oleellinen luottamus julkista valtaan kohtaan jäsentyy eri ihmisryhmissä.
Vastuullinen tutkija: Jussi Westinen
Rahoittaja(t): Eevi ja Eemil Tannisen säätiö
Poliittisen kiinnittymisen alueellinen eriytyminen
Hankkeessa tutkitaan poliittisen kiinnittymisen alueellista eriytymistä ja erityisesti sitä, mikä on Itä-Suomen asema jakautuneessa Suomessa. Hanke tuottaa tietoa siitä, ovatko poliittisen kiinnittymisen alueelliset erot repeytyneet 2000-luvun aikana ja miten Itä-Suomi alueena suhteutuu tähän kehitykseen. Itä-Suomi on ollut pitkään monin indikaattorein mitattuna (talous, työllisyys, muuttoliike jne.) Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä, ja myös äänestysprosentit ovat eriytyneet. Itä-Suomen asema on vaikeutunut entisestään 2020-luvulla. Siksi projektissa tutkitaan, heijastuvatko nämä kehityskulut myös poliittisessa kiinnittymisessä yli ajan 2000-luvulla. Erityishuomio on ulkoisessa kansalaispätevyydessä, joka mittaa kansalaisten kokemuksia siitä, onko poliittinen järjestelmä responsiivinen heidän toiveilleen. Tutkimus nivoutuu unohdettujen alueiden (left behind -areas) käsitteeseen: osa alueista on muita jäljessä paitsi rakenteellisin indikaattorein, mutta niissä on myös huoli siitä, että poliittinen eliitti on jättänyt ne oman onnensa nojaan.
Vastuullinen tutkija: Jussi Westinen
Rahoittaja(t): Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto
Väitöskirjatutkimukset
Puolue–ehdokas-dynamiikka eurooppalaisissa demokratioissa
Tutkimus vertailee puolueiden ja niiden ehdokkaiden suhteita ja toimintaa eri Euroopan maissa ja vaalijärjestelmissä. Väitöskirja tarkastelee puolueiden ja ehdokkaiden yhdessä ja erikseen luomaa poliittista tarjontaa. Väitöskirja kehittää tapoja mallintaa kilpailua nykyajan politiikassa, jossa ehdokkaat ja edustajat pitkälti hallitsevat politiikan julkisuutta ja puolueet varsinaisia politiikan asiasisältöjä. Tutkimus selventää puolueiden ja heidän ehdokkaidensa keskinäistä suhdetta ja vastuunalaisuutta poliittisia kantoja, asiakysymysprioriteetteja, vaalilupauksia ja ryhmävetoomuksia esitettäessä. Hanke käynnistyy vuoden 2027 alussa.
Tutkija: Topias Favorin
Kansalaisten luottamusprofiilit kriisikäyttäytymisen selittäjinä
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja muihin ihmisiin vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä kriisitilanteissa. Tarkastelen myös, miten kansalaisten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot vaikuttavat tähän yhteyteen. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen luottamus edesauttaa esimerkiksi viranomaisohjeiden noudattamista ja toimimista yhteisen hyvän puolesta kriisitilanteissa. Tulokset auttavat ymmärtämään aiempaan syvemmin kansalaisten käyttäytymistä kriisitilanteissa siten rakentamaan yhä kriisinkestävämpää Suomea.
Tutkija: Maria Kekkonen
Rahoittaja(t): Olga ja Vilho Linnamon säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Eino Jutikkalan rahasto
Edustusroolit monitasoisessa edustuksellisessa demokratiassa
Tutkimus tarkastelee, miten suomalaiset poliitikot jäsentävät mandaattejaan ja edustusroolejaan hallinnon eri tasoilla. Päällekkäiset luottamustoimet, niin kutsutut monimandaatit, ovat Suomessa yleisiä, ja niihin liitetään huolia vallan kasautumisesta, rooliristiriidoista sekä tilivelvollisuuden hämärtymisestä. Samalla ilmiöön liittyy kuitenkin myös poliittisia kannustimia: tunnetut ja kokeneet ehdokkaat menestyvät usein vaaleissa hyvin kansalaisten kriittisistä asenteista huolimatta, ja puolueiden sekä poliitikkojen vaali- ja urastrategiat myös osaltaan ylläpitävät mandaattien kerryttämisen ilmiötä. Tutkimus tarkastelee sitä, miten eri hallinnon tasoihin liittyvät roolit, vastuut ja intressit voivat ajautua keskenään ristiriitaan tilanteissa, joissa samat poliitikot toimivat useilla edustuksellisilla tasoilla samanaikaisesti. Tutkimuksen avulla voimme ymmärtää laajemmin poliittisen järjestelmämme toimintaa, sekä tarjota tietoa puolueilla ja poliittisille toimijoille.
Tutkija: Pinja Niinivuori
Rahoittaja(t): Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS)
Uutiset tuni.fi:ssä
Uusimmat tieteelliset julkaisut
2026
Koivula, A., & Kestilä-Kekkonen, E. (2026). Internal efficacy and political trust: Evaluating political institutions through pandemic crisis policy. International Political Science Review. Advance online publication. https://doi.org/10.1177/01925121251406732
Hannuksela, V. R. K. (2026). A compensatory boost: how does an open classroom climate moderate a weak political socialisation background? Acta Politica. Advance online publication. https://doi.org/10.1057/s41269-026-00441-w
Hannuksela, V., Sipinen, J., & Korventausta, M. (2026). Does political value diversity in class facilitate an open classroom climate? Evidence from linguistic minority schools and majority schools in Finland. Citizenship Social and Economics Education, 25(1), 25-43. https://doi.org/10.1177/14788047251348561
Herne, K., Sipinen, J., Söderlund, P., & Kestilä-Kekkonen, E. (2026). The Influence of Justification Content and Argument Source on Perceived Argument Quality. Argumentation. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s10503-026-09694-3
Sipinen, J., Söderlund, P., & von Schoultz, Å. (2026). The best of two worlds? How residence-country contexts affect migrants’ origin-country political engagement. Acta Politica. Advance online publication. https://doi.org/10.1057/s41269-026-00425-w
2025
Ahonen, S., Leino, M., & Tiihonen, A. (2025). Framing climate policy around energy independence enhances acceptance and perceived effectiveness: evidence from a Finnish survey experiment. Climatic Change, 178(2), Article 22. https://doi.org/10.1007/s10584-025-03859-x
Hannuksela, V. (2025). Koulun avoin keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä: Lectio praecursoria. Politiikka, 67(3/4), 266-273. https://doi.org/10.37452/politiikka.163542
Hannuksela, V. (2025). Miksi ruotsinkieliset äänestävät enemmän kuin suomenkieliset? Politiikka, 67(3/4), 235-259. https://doi.org/10.37452/politiikka.163866
Hannuksela, V. (2025). Pathways to Voting Intentions Among Swedish-Speaking Adolescents in Finland. Journal of race, ethnicity, and politics, 10(2), 481-502. https://doi.org/10.1017/rep.2025.15
Hannuksela, V. (2025). Political Self-Efficacy Development within a Minority: The Causes and Consequences of Political Self-Efficacy among Swedish-Speaking Finnish Adolescents. omakustanne. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3986-9
Jakobson, M.-L., Sipinen, J., & Taimla, K. (2025). Are Estonians the true Finns? Homeland and residence country perspectives on support for the populist radical right. International Migration, 63(3), Article e13356. https://doi.org/10.1111/imig.13356
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). Family Beats School? Adolescents' Turnout Intention on Different Educational Tracks. Scandinavian Political Studies, 48(1), Article 12300. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12300
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). Mummy’s girls, daddy’s boys: the gendered transmission of political engagement in families. West European Politics, 48(2), 297-322. https://doi.org/10.1080/01402382.2023.2275447
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., Rapeli, L., & Vadén, S. (2025). The role of political engagement of parents in reducing the gender gap in political self-efficacy. European Journal of Politics and Gender, 8(3), 622-644. https://doi.org/10.1332/25151088Y2023D000000005
Sipinen, J., Laine, L., & Kestilä-Kekkonen, E. (2025). Taktinen äänestäminen presidentinvaaleissa. Teoksessa M. Kujanen, & T. Raunio (toim.), Presidentinvaalit 2024: Ehdokasvalinta, media ja kansansuosio (s. 104-123). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1045.c2450
Tiihonen, A., Borg, S., & Isotalo, V. (2025). Äänestäjien sosiodemografinen profiili sekä arvot ehdokasvalintojen taustalla. Teoksessa M. Kujanen, & T. Raunio (toim.), Presidentinvaalit 2024: Ehdokasvalinta, media ja kansansuosio (s. 48-79). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1045.c2448
Vadén, S., Sipinen, J., & Söderlund, P. (2025). School track and adolescents’ climate change attitudes. Environmental Education Research, 31(12), 2573-2592. https://doi.org/10.1080/13504622.2025.246168
Westinen, J., & Sipinen, J. (2025). Oikeutettu odotus ja petetty lupaus? Politiikka, 67(1), 3-6. https://doi.org/10.37452/politiikka.164088
Tutkimusaineistot
Rapeli, L., Sipinen, J. (2025). Gen2-kysely, maaliskuu 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3865
Rapeli, L., Sipinen, J. (2025). Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3867
Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J., Tiihonen, A., Borg, S., Hannuksela, V., Kestilä, L., Kekkonen, M., Korventausta, M., Porkkala, S., Söderlund, P., Vadén, S. (2024). Suomalaisnuorten poliittinen kiinnittyminen 2021-2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3882
Tiihonen, A., Hannuksela, V., Korventausta, M., Kestilä-Kekkonen, E, Sipinen, J., Vadén, S., Kekkonen, M., Jaakkola, J. (2024). Yläkoulun opettajat demokratiakasvattajina 2023. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3881
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Borg, S., von Schoulz, Å. (2023). Kuntavaaliehdokkaat 2021. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3622
Herne, K., Kestilä-Kekkonen, E., Mattinen, L., Sipinen, J. (2022). Argumentin laadun arviointitutkimus 2018. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3587
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Tiihonen, A., Borg, S., Aarnio, A. (2020). Kuntavaaliehdokkaat 2017: kotimaankieliset. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 10.60686/t-fsd3280
Sipinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Tiihonen, A., Borg, S., Aarnio, A. (2019). Kuntavaaliehdokkaat 2017: vieraskieliset. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD). 10.60686/t-fsd3281
Selvitys: Virkamiesten luottamus kansalaisiin
Selvityksessä tarkastellaan ministeriöiden virkamiesten luottamusta kansalaisiin. Luottamus on julkisen hallinnon yksi keskeisimmistä voimavaroista, sillä se vähentää epävarmuutta, mahdollistaa yhteistyön ja vahvistaa demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Julkisen hallinnon tutkimuksessa luottamusta on tarkasteltu lähinnä kansalaisten näkökulmasta eli kansalaisten luottamuksena viranomaisiin ja instituutioihin. Luottamus on kuitenkin vastavuoroinen suhde, jossa myös hallinnon toimijoiden luottamus kansalaisiin on tärkeää hallinnon toimivuuden kannalta. Selvitys tuottaa keskeistä tietoa tästä suhteesta ja niistä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen.
Vastuullinen tutkija: Elina Kestilä-Kekkonen
Rahoittaja(t): Valtiovarainministeriö
Tietosuojaseloste
Kerromme tällä tietosuojaselosteella sinulle tietosuojalainsäädännön edellyttämät tiedot siitä, miten käsittelemme henkilötietojasi. Tietosuojalainsäädännössä käytetään termiä ”rekisteröity” henkilöstä, johon henkilötiedot liittyvät. Käytämme tässä tietosuojaselosteessa rekisteröidystä ”sinä”- muotoa ja rekisterinpitäjästä ”me”-muotoa.
Tietosuojaselosteeseen voidaan tehdä tarvittaessa päivityksiä tai muutoksia. Jos muutos on merkittävä, ilmoitamme siitä sinulle lainsäädännön vaatimalla tavalla.
Tämä tietosuojaseloste on tullut voimaan 20.10.2026.
1. Rekisterinpitäjä
Tutkimuksen rekisterinpitäjänä on:
Tampereen korkeakoulusäätiö sr. (Tampereen yliopisto)
2844561-8
Kalevantie 4 33100 TAMPERE
Tutkimus tehdään työsuhteessa Tampereen korkeakoulusäätiöön (Tampereen yliopisto).
Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa on Elina Kestilä-Kekkonen, valtio-opin professori, jonka tavoitat elina.kestila-kekkonen [at] tuni.fi, +358504086215. Yliopiston puhelinvaihde palvelee numerossa +358 (0) 294 52 11.
Voit ottaa Tampereen yliopiston tietosuojaan liittyvissä yleisissä kysymyksissä yhteyttä tietosuojavastaavaan dpo [at] tuni.fi.
2. Käsittelyn kohde ja tarkoitus
Tutkimuksen nimi: Virkamiesten luottamus kansalaisiin
Kyseessä on kertatutkimus, joka kestää 28.2.2027 saakka.
Selvityksen toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopistossa toimiva Poliittisen kiinnittymisen tutkimusryhmä (POENG), jota johtaa valtio opin professori Elina Kestilä-Kekkonen. Aineistonkeruusta vastaavat valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen (elina.kestila-kekkonen [at] tuni.fi), väitöskirjatutkija Maria Kekkonen (maria.kekkonen [at] tuni.fi) ja tutkimusavustaja Roosa Pajunen (roosa.pajunen [at] tuni.fi).
Tutkimuksessa tarkastellaan ministeriöiden virkamiesten luottamusta kansalaisiin ja niitä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen. Selvityksessä tarkastellaan myös virkamiesten näkemyksiä kansalaisten poliittisesta pystyvyydestä ja sen merkityksestä kansalaisten kohtaamiseen.
Kyselytutkimus välitetään ministeriöiden työntekijöille valtiovarainministeriön toimesta. Kyselytutkimuksessa tiedustellaan luottamusta kansalaisiin erilaisten väittämien avulla. Tilastoanalyysejä varten tiedustellaan myös epäsuoria henkilötietoja ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Avokysymyksissä pyydämme välttämään tunnisteellisten tai muuten arkaluonteisten tietojen antamista. Kyselytutkimuksen keräämiseen ja vastausten analysointiin käytettävät ohjelmistot ovat tutkijoiden käytettävissä Tampereen yliopiston lisenssillä ja täyttävät tietoturvaan ja -suojaan liittyvät vaatimukset. Tietoa ei siirretä EU/ETA-alueiden ulkopuolelle.
Aineisto anonymisoidaan välittömästi siten, ettei siitä voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Anonymisoitu aineisto arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD). Arkistoinnin jälkeen muut versiot aineistosta tuhotaan. Arkistoitu aineisto lisensoidaan siten, että aineistoa on mahdollista ladata käytettäväksi opetuksessa, tutkimuksessa ja opinnäytetöissä. Myös valtiovarainministeriön julkaisussa ja mahdollisissa muissa mahdollisissa julkaisuissa tulosten raportointi tehdään siten, ettei siitä voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.
Henkilötietojasi käsitellään osana tieteellisen tutkimuksen toteuttamista. Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on yllä kuvatun tieteellisen tutkimuksen toteuttaminen.
3. Käsittelyn oikeusperuste
Henkilötietojesi käsittelyperusteena on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö: tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
Mikäli erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (esim. terveystiedot, rikostuomioihin liittyvät tiedot) käsitellään, perusteena on:
☒ yleistä etua koskeva tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
4. Henkilötietojen lähteet ja käsiteltävät tiedot
Henkilötietoja voidaan kerätä tilanteen mukaan joko suoraan sinulta tai muista lähteistä. Tietoja saadaan:
☒sinulta rekisteröitynä
Käsittelemme seuraavia henkilötietoryhmiä:
☒ Yleiset henkilötiedot: Ikäryhmä, sukupuoli, koulutus, ministeriö, palvelusvuodet, asema
☒ Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat, ns. arkaluontoiset tiedot: Poliittiset mielipiteet
Käsittelemme seuraaviin rekisteröityjen ryhmiin kuuluvien henkilöiden tietoja:
☒Työntekijät ☐Opiskelijat ☒Tutkittavat ☐Tutkijat ☐Muu:
5. Henkilötietojen siirrot ja luovuttaminen
Henkilötietojasi voidaan tietyissä tilanteissa siirtää myös EU/ETA-maiden ulkopuolelle kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. Henkilötietojen siirron yhteydessä turvataan riittävä tietosuojan taso käyttämällä asianmukaista siirtomekanismia (esim. vakiosopimuslausekkeet) ja teknisiä suojatoimia.
☒Henkilötietojasi ei siirretä EU/ETA-maiden ulkopuolelle
☒Henkilötietojasi ei luovuteta toisille rekisterinpitäjille säännönmukaisesti.
Tutkimuksen toteuttamisesta vastaavista henkilöistä väitöskirjatutkija Maria Kekkonen toimii henkilökohtaisella apurahalla eikä näin ollen ole työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Maria Kekkosen kanssa on solmittu erikseen sopimus henkilötietojen käsittelystä kyseisen tutkimushankkeen osalta. Elina Kestilä-Kekkonen ja Roosa Pajunen ovat työsuhteessa Tampereen yliopistoon eikä erillisiä sopimuksia ole tarpeen tässä yhteydessä solmia. Mikäli henkilötietoja sisältävää aineistoa on tarpeen käsitellä jonkun muun kuin edellä mainittujen henkilöiden toimesta, solmimme henkilötietojen käsittelystä asianmukaiset sopimukset.
6. Henkilötietojen suojaaminen
Henkilötietojasi suojataan käyttämällä asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Suojaamme tietojasi teknisesti mm. virusturvalla, palomuurilla ja huolehtimalla säännöllisistä ohjelmistopäivityksistä. Lisäksi edellytämme kirjautumisen yhteydessä salasanaa, käyttäjätunnusta ja tilannekohtaisesti kaksivaiheista tunnistautumista.
Suojamme tietojasi myös organisatorisilla keinoilla. Henkilöstömme on salassapitovelvollinen ja tietoihin pääsyä rajataan sisäisesti. Toteutamme tarvittaessa myös erityisiä lisäsuojatoimia, kuten erillisiä säilytyssijainteja.
Mahdollisia manuaalisia aineistoja suojataan säilyttämällä ne lukituissa tiloissa.
Aineisto:
☒kerätään ilman suoria tunnistetietoja
Tässä tutkimuksessa tietojasi suojataan lisäksi seuraavasti: Kyselytutkimuksen vastaukset säilytetään Tampereen yliopiston ylläpitämällä verkkoasemalla. Tiedot salataan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen vuoksi tietosuojalainsäädännön mukaisesti erillisellä salausohjelmalla. Verkkoasemalle pääsee vain yliopiston hallinnoimilta tietokoneilta, jotka on käyttäjätunnuksella, salasanalla ja kaksivaiheisella tunnistuksella suojattuja. Verkkokansioon myönnetään käyttöoikeus vain tutkimuksen toteuttajille. Kyselytutkimuksen keräämiseen ja vastausten analysointiin käytettävät ohjelmistot ovat tutkijoiden käytettävissä Tampereen yliopiston lisenssillä ja täyttävät tietoturvaan ja -suojaan liittyvät vaatimukset.
7. Henkilötietojen säilytysaika
Henkilötietojasi säilytetään tapauskohtaisesti tarpeelliseksi arvioitu aika. Säilytysaikaan vaikuttavat myös lainsäädännön vaatimukset. Noudatamme henkilötietojen säilytyksessä tiedonohjaussuunnitelmaamme (TOS) ja soveltuvaa lainsäädäntöä.
Henkilötietojasi säilytetään tässä yhteydessä seuraavasti: Kyselytutkimuksessa kysyttävät ja muuten esimerkiksi avovastauksissa mahdollisesti ilmenevät epäsuorat henkilötiedot anonymisoidaan siten, ettei yksittäisiä tutkittavia voi enää tunnistaa.
Tutkimuksen päättymisen jälkeen henkilötietoja sisältävä tutkimusrekisteri:
☒arkistoidaan anonymisoituna ilman tunnistetietoja
8. Profilointi ja automaattinen päätöksenteko
Henkilötietojasi ei käytetä profilointiin tai automaattiseen päätöksentekoon.
9. Tietosuojaoikeudet ja niiden käyttäminen
Tietosuojalainsäädäntö takaa sinulle rekisteröitynä tiettyjä oikeuksia. Oikeudet riippuvat osittain henkilötietojen käsittelyn perusteesta. Tietyissä tapauksissa oikeuksiasi voidaan rajoittaa esimerkiksi lakisääteisen velvoitteemme vuoksi tai jos käsittely tapahtuu tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai arkistointia varten. Jos oikeuksiasi on rajoitettu, toteutamme lainsäädännön edellyttämät asianmukaiset ja tarpeelliset suojatoimenpiteet. Sinulla on seuraavia tietosuojaoikeuksia, joita voit käyttää tekemällä sitä koskevan pyynnön.
- Oikeus saada pääsy tietoihin: Sinulla on oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä ja tutustua itseäsi koskeviin henkilötietoihin.
- Oikeus tietojen oikaisemiseen: Sinulla on oikeus pyytää virheellisten ja puutteellisten henkilötietojen oikaisua. Lisäksi sinulla on oikeus vaatia, että tarpeettomat henkilötiedot poistetaan.
- Oikeus käsittelyn rajoittamiseen: Sinulla voi olla oikeus rajoittaa henkilötietojen käsittelyä laissa säädetyissä tapauksissa. Rajoittamisoikeus voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos sinua koskevat henkilötiedot ovat mielestäsi virheellisiä, niitä käsitellään lainvastaisesti tai olet vastustanut tietojesi käsittelyä.
- Vastustamisoikeus: Sinulla on tietyissä tilanteissa oikeus henkilökohtaiseen, erityiseen tilanteeseesi perustuen vastustaa henkilötietojesi käsittelyä.
- Oikeus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi: Sinulla on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on sinua koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa sinuun vastaavalla tavalla merkittävästi. Kieltoon on kuitenkin poikkeuksia.
- Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle: Sinulla on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle (Tietosuojavaltuutettu), jos henkilötietojesi käsittelyssä käsityksesi mukaan rikotaan tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00531 Helsinki
Vaihde: 029 56 66700
Faksi: 029 56 66735
Sähköposti: tietosuoja [at] om.fi