Poliittisen käyttäytymisen ja toimijuuden tutkimuskeskus (PORE) keskittyy poliittisen käyttäytymisen ja toimijuuden systemaattiseen ja monitieteiseen tutkimukseen demokraattisissa yhteiskunnissa. Poliittinen käyttäytyminen ja toimijuus ymmärretään laajasti kansalaisten, ryhmien ja julkisten toimijoiden osallistumisena politiikkaan, julkisten instituutioiden toimintaan, hallintoprosesseihin ja päätöksentekoon. Poliittista käyttäytymistä tarkastellaan sekä vaaleihin liittyvillä että niiden ulkopuolisilla areenoilla sekä useilla hallinnon tasoilla paikallisesta ja alueellisesta demokratiasta kansallisiin ja ylikansallisiin poliittisiin järjestelmiin. Tutkimuskeskuksen erityispiirteenä on politiikan tutkimuksen, hallintotieteiden sekä liiketalouden ja kuluttajatutkimuksen näkökulmien yhdistäminen. Keskuksen toiminta rakentuu kolmen tiiviisti toisiinsa liittyvän tutkimuksen painopistealueen ympärille.
- 1
Poliittinen osallistuminen, edustus ja demokraattiset eriarvoisuudet
Tutkimusalueella tarkastellaan, ketkä osallistuvat politiikkaan ja päätöksentekoon, miten osallistuminen jäsentyy sekä miten poliittinen edustus muodostuu eri hallinnon tasoilla. Keskeisiä teemoja ovat äänestyskäyttäytyminen, ehdokkaiden rekrytointi, vaalien ulkopuolinen poliittinen osallistuminen sekä ikään, koulutukseen, sukupuoleen, sosioekonomiseen asemaan ja alueellisiin tekijöihin liittyvät eriarvoisuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään paikallis- ja aluedemokratiaan, demokraattisiin innovaatioihin ja uudistuksiin, osallistaviin toimintamalleihin sekä kansalaisten kokemuksiin osallisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimijuudesta. Tutkimusalueella tarkastellaan myös monitasoista demokratiaa kuntien, alueiden, kansallisvaltioiden ja Euroopan tason poliittisissa järjestelmissä.
- 2
Poliittiset asenteet, luottamus ja demokratian legitimiteetti
Tutkimusalue keskittyy demokratiaa koskeviin arvoihin ja asenteisiin, kuten poliittiseen luottamukseen, instituutioiden legitimiteettiin, demokratian kannatukseen sekä poliittisiin arvoihin. Alueella tarkastellaan, miten erilaiset arvot ja asenteet muovautuvat elämänkulun aikana kertyvien kokemusten, kriisien ja politiikkamuutosten vaikutuksesta, ja millaisena nämä näyttäytyvät eri sukupolvien ja yhteiskunnallisten ryhmien välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään demokratian resilienssiin eli kykyyn kestää ja sopeutua muutoksiin, luottamuksen ja poliittisen vaikuttavuuden kokemuksen eriarvoisuuksiin sekä demokratian kannatuksen pitkän aikavälin kehityssuuntiin. Kyselyaineistoihin, vaalitutkimuksiin, kokeellisiin tutkimusasetelmiin ja vertailevaan tutkimukseen tukeutuen tutkimus tarjoaa keskeisiä näkemyksiä demokraattisten järjestelmien laadusta ja vakaudesta.
- 3
Hallinnan, politiikkatoimien ja yhteiskunnallisen muutoksen osallistavat perustat
Tämä tutkimusalue yhdistää poliittisen toimijuuden tutkimuksen julkiseen politiikkaan, hallintaan sekä yhteiskunnalliseen muutokseen. Se tarkastelee käyttäytymisreaktioita politiikkainstrumentteihin, kansalaisten osallistumista politiikan valmisteluun sekä heidän rooliaan hallinnassa muodollisen poliittisen osallistumisen ulkopuolella. Alueen erityispiirteenä on kuluttaja- ja kestävyystutkimuksen näkökulmien integroiminen poliittisen käyttäytymisen tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansalaiset toimivat samanaikaisesti äänestäjinä, kuluttajina ja kestävyyssiirtymien osallistujina sekä miten arvot, normit ja arkiset käytännöt muovaavat heidän suhdettaan esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan, kiertotalouteen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Yhdistämällä poliittisen käyttäytymisen tutkimuksen hallinnan, julkisen politiikan ja kestävyyden kysymyksiin tämä tutkimusalue vahvistaa poliittisen käyttäytymisen tutkimuksen yhteiskunnallista ja päätöksenteon kannalta merkityksellistä vaikuttavuutta.
