Tämä monitieteinen hanke yhdistää varhaiskasvatustieteen, mikrobiomitutkimuksen, ekologian, ympäristöhumanistiset tieteet ja taiteen. Se vastaa lasten mikrobiston vähentyneeseen monimuotoisuuteen liittyvien tarttumattomien sairauksien lisääntymiseen, kuten astmaan, immuunijärjestelmän säätelyn häiriöihin, allergioihin, lihavuuteen ja tyypin 1 diabetekseen.
Varhaislapsuus on ratkaiseva vaihe terveen mikrobiomin muodostumisessa. Tähän vaikuttavat monipuoliset ympäristöaltistukset, antibioottien ja desinfiointiaineiden tasapainoinen käyttö sekä mikrobiomia tukevat ravitsemuskäytännöt. ‘Mikrobien lapsi’ käsite kokoaa nämä näkökulmat yhteen ja tarkastelee lasta biososiaalisena olentona.
‘Mikrobien lapsi’ (Millei ym., 2025) koostuu sekä ihmissoluista että symbioottisista kumppaneista, mikrobeista. `Mikrobien lapsi` on osa sympoieettisia järjestelmiä (Margulis, 1998; Haraway, 2016) eli avoimia ja yhteistoiminnallisia ekologisia kokonaisuuksia, joilla on myös sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. ‘Mikrobien lapsi’ -käsite pyrkii ylittämään vastakkainasetteluja luonnon ja kulttuurin, biologian ja yhteiskunnan sekä lapsen ja ympäristön välillä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia kasvatuksen ja hoivan käytännöille. Näiden monimutkaisten yhteyksien ymmärtäminen kannustaa vastuullisempiin toimintatapoihin sekä mikrobikumppaneitamme että ekosysteemejä kohtaan ja muuttaa tapaamme lähestyä etiikkaa, hoivaa ja päätöksentekoa.
Samanaikaisesti teknistieteellinen aikakautemme muokkaa planeettamme aineellista perustaa. Ympäristön muutos tapahtuu nykyisin jatkuvien uudelleenjärjestymisten kautta, joita ohjaavat kolonialistiset historiat, teollinen tuotanto ja jätevirrat sekä luonnonvaroja hyödyntävät käytännöt. Maapallon biosfääri on valtava järjestelmä, jossa mikro-organismit, ympäristö ja ilmakehä muodostavat yhdessä monimutkaisia, itseään sääteleviä kokonaisuuksia. 1900-luvulta lähtien teollisuuden jätteet, kemikaalit ja biologisen torjunnan muodot ovat häirinneet elollisia prosesseja molekyylitasolta ekologisiin järjestelmiin asti. Näiden seurauksena muuttuneet elinolosuhteet synnyttävät uusia biologisten maailmojen jäsentymisen tapoja.
Murphyn alterlife-konseptin innoittamana tarkastelemme päiväkotia materiaalisena ja monilajisena tilana, jota kemikaalit muovaavat. Suhtaudumme vakavasti lasten elämien biologisiin osa-alueisiin sekä niihin käytäntöihin, joiden kautta heidän paikallisesti sopeutuneita biologioitaan (Lock, 1993) ylläpidetään ja säädellään. Biososiaalinen lähestymistapa tuo esiin, kuinka lasten kehot ovat jatkuvasti alttiita muutoksille ja kuinka päiväkodin rutiinit, infrastruktuurit ja teolliset järjestelmät muuttavat heidän biologista elämäänsä erityisesti hienovaraisella molekyylitasolla.
Kehittämällä mikrobikasvatusta huomioiden lasten arkipäiväisten ekologisten järjestelmien eri ulottuvuudet yhdessä Murphyn alterlife-konseptin kanssa, hanke tunnistaa sekä haittoja että mahdollisuuksia. Sen sijaan, että pyrittäisiin palaamaan kuviteltuun saastumattomaan menneisyyteen, hanke kysyy, miten elämä, oppiminen ja hoiva voivat jatkua kemiallisesti muuttuneessa maailmassamme ja kuinka kasvatus ja hoiva voivat turvata lapsille riittävän hyvän terveydellisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden.
Hanke on osa laajempaa monitieteistä Microbial childhood collaboratory-tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on yhdistää biologisia ja sosiaalisia näkökulmia biososiaalisen mielikuvituksen avulla. Ryhmä pyrkii ymmärtämään ja suuntaamaan nykyajan lapsuuksien haasteita ja mahdollisuuksia pohjoismaisessa yhteiskunnassa ja sen ulkopuolella.
Lähteet
Haraway, D. J. (2016). Staying with the Trouble: Making Kin in the Chthulucene. Durham, NC: Duke University Press.
Lock, M. (1993). Encounters with Aging: Mythologies of Menopause in Japan and North America. Berkeley: University of California Press.
Margulis, L. (1998). Symbiotic Planet: A New Look at Evolution. Basic Books.
Millei, Z., Spyrou, S., Rosslund, M., Breinholt, A., Tammi, T., Conklin, B., Lee, N., Alminde, S. and Warming, H. (2025) Child ecologies in a microbial world: A new imperative for childhood studies. Journal of Childhood Studies, 50(1)34-52 https://journals.uvic.ca/index.php/jcs/article/view/21918
Murphy, M. (2017). Alterlife and Decolonial Chemical Relations. Cultural Anthropology, 32(4), 494–503. https://doi.org/10.14506/ca32.4.02
Tutkimusrahoitus
Microbial Childhood: Restor(y)ing Daycare Ecologies II. Kone Foundation Aug. 2026- July 2030 – EUR 339 900
‘Vänliga mikrober: Hälsofrämjande förskola praktik för små barn och planeten’ (Friendly Microbes: Health-Promoting Preschool Practice for Young Children and the Planet) Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne – Aug 2025-July 2026 - EUR 60.000
CONNECT Visiting Fellowship (2024 October): University of Sunshine Coast, Australia - UniSC Internal Scheme Visiting Fellowship ((980029272), supported by Dr Stefanie Fishel, 26,923 AUD
Microbial Childhood: Restor(y)ing Daycare Ecologies. Nessling Foundation (202400154 - Aug 2024– Aug. 2025 – EUR 100.000)
Microbial Childhood Collaboratory (MCC): Enlivening Critical Childhood Studies (345269 NOS-HS Exploratory workshop (Academy of Finland / Nordforsk 2022-2023 – EUR 42.000)
