Yhteisön osallistuminen voi edistää kestävää tulevaisuutta

Syyskuussa 2026 käynnistynyt Euroopan unionin rahoittama tutkimus selvittää, miten yhteisöjen sosiaalista pääomaa voitaisiin aktivoida ja ylläpitää vihreän siirtymän aikana. 

– Vihreä siirtymä ei koske pelkästään teknologiaa tai ympäristöpolitiikkaa, vaan se on sosiaalinen ja kulttuurinen murros, joka tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita. Katsomme asiaa kulttuurisen osallistumisen kautta. Meitä kiinnostaa, miten kulttuuri tai laajemmin luova toiminta voivat auttaa ihmisiä osallistumaan kestävyysmurrokseen, sanoo apulaisprofessori Eeva Puumala Tampereen yliopistosta. 

Puumala johtaa EU-rahoituksen saanutta konsortiota, jossa mukana on kumppaneita Liettuasta, Puolasta, Espanjasta ja Isosta-Britanniasta.

PULSE (Participatory Green Futures) nostaa kulttuurisen osallistumisen keskeiseksi tekijäksi, kun ilmastotoimintaa halutaan edistää osallistavasti ja paikallislähtöisesti. 

Yhteisösuhteet ja kulttuurisen osallistumisen teemat yhdistyvät tutkimuksessa. Tutkijat haluavat saada esiin tapoja, jotka tukevat ihmisten osallisuutta ja paikallista kulttuuritoimintaa. 

Kulttuuri ymmärretään tutkimuksessa laveasti. Kyseessä voi olla esimerkiksi arkinen yhteisötoiminta kaupunkiympäristöissä. 

– Mitään kestävyysmurrosta ei tule, jos ihmiset eivät koe osallisuutta tai siltä puuttuu hyväksyntä, muistuttaa hankkeen tutkija, yliopistonlehtori Antti Wallin. 

Taiteen voima avuksi

PULSEssa tutkijat ja kulttuuritoimijat testaavat yhdessä, kuinka taidelähtöiset menetelmät kasvattaisivat osallisuutta yhteisöissä. 

Pilotit etenevät kahdessa vaiheessa. Ensin asukkaiden kanssa kartoitetaan paikkoja, kokemuksia ja arjen käytäntöjä, jotka liittyvät ympäristön muutoksiin ja kestävään tulevaisuuteen. Tämän pohjalta toteutetaan taide- ja kulttuurilähtöisiä kokeiluja. Niissä osallistujat voivat käsitellä muutoksiin liittyviä kokemuksia ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

– Kenellä muulla kuin taitelijalla olisi parempaa mielikuvitusta ajatella, mitä kestävä tulevaisuus voi olla. Yhteisölähtöinen taide ja kulttuuri maalaavat meille kuvaa ihmisten roolista isossa muutoksessa. Ei saa käydä niin, että jotkin alueet ja ihmisryhmät kokevat olevansa ulkopuolisia kestävyyssiirtymässä, Wallin toteaa.

Hanke perustuu kolmen erilaisen eurooppalaisen kaupunginosan arkitodellisuuksiin: Poble-seciin Barcelonassa Espanjassa, Bridgesin alueeseen Gatesheadissa Isossa-Britanniassa sekä Nekala-Viinikkaan Suomessa Tampereella. Kolme aluetta tarjoavat keskenään erilaiset näkymät siihen, mitä vihreä siirtymä tarkoittaa ihmisten arjessa. 

Barcelonan Poble-secissä kysymykset liittyvät esimerkiksi kuumuuteen, turismiin ja kaupungin gentrifikaatioon eli kehitykseen, jossa alueen sosiaalinen ja taloudellinen rakenne muuttuu. Gatesheadissa tarkastelussa ovat jälkiteollisen kaupungin uudistuminen ja siihen liittyvä eriarvoisuus. Tampereen Nekala-Viinikassa huomioidaan kaupunkikehitys, lähiluonto ja paikallisen kulttuurin muutokset. 

Paikallisista kokemuksista juonnetaan laajemmin sovellettavaa tietoa ja työkaluja kestävien tulevaisuuksien edistämiseksi.

Tutkimusta ihmisten kanssa ja heitä varten

Nuoret, ikääntyneet ja yhteiskunnan marginaalissa elävät ryhmät osallistuvat PULSE-hankkeessa yhteisluoviin prosesseihin. Tarkoituksena on hahmotella alueen tulevaisuuksia, jotka edistävät vihreää siirtymää mutta samalla ovat yhdenvertaisia ja sosiaalisesti kestäviä asukkaille.

– Pistämme itsemme likoon ja yritämme ymmärtää tutkimuskohdetta, alueen asukkaita, heidän omista lähtökohdistaan käsin. Teemme tutkimusta ihmisten kanssa ja ihmisiä varten, Wallin sanoo.

– Toivon, että hankkeella saavutetaan radikaalin kuuntelun tila, jossa olemme valmiita ottamaan vastaan asukkaiden kertomukset. Kartoitamme erilaiset näkökulmat ja pyrimme ymmärtämään, miksi ihmiset kokevat tietyllä tavalla. Tieto paremmasta yhteisötoiminnasta voidaan kääntää toiminnaksi tulevaisuutta varten, Puumala sanoo.

Tulevaisuustyötä vuoropuhelussa – historiaa unohtamatta

PULSE-hankkeeseen osallistuu yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yritystoimijoita. Hanke tekee yhteistyötä paikallistoimijoiden kanssa pilottikohteissa. Tutkimus hyödyntää osallistuvaa kartoitusta ja työpajoja, joissa taidelähtöiset menetelmät otetaan mukaan.

Paikallispilottien lisäksi PULSE toteuttaa viidessä maassa laajan kyselyn, jolla selvitetään, millaiset kulttuuritoiminnan tavat parhaiten soveltuvat osallisuuden kehittämiseen. Näin pilottien tuloksia voidaan verrata laajaan eurooppalaiseen aineistoon ja arvioida tulosten laajempaa sovellettavuutta.

PULSEssa ei pyritä ennustamaan kestäviä tulevaisuuksia tietynlaisena kehityskulkuna. Sen sijaan tutkijat kartoittavat yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, millaisia osallistavia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia vihreitä tulevaisuuksia erilaisilla valinnoilla voisi syntyä. 

– Skenaariot perustuvat pilottien ja kyselytutkimuksen tuottamaan tietoon. Otamme mukaan myös merkkejä uusista kehityskuluista ja mahdollisista yllättävistä muutoksista, Puumala kertoo.

Lisäksi skenaariotyössä kysytään, miten toivottuihin tulevaisuuksiin voisi päästä. 

Työskentelyn pohjalta PULSE tuottaa tiekarttoja, joissa tunnistetaan konkreettisia tekoja, vastuullisia toimijoita ja tapoja seurata muutosta. Näin paikallisten yhteisöjen kokemukset pyritään kytkemään myös kuntien, kulttuuritoimijoiden ja päätöksentekijöiden työhön.

– Kun mukana ovat nuoret ja vanhemmat ihmiset, ajatellaan helposti vastakkainasettelua. Sitä emme kuitenkaan valmiiksi tiedä, vaan kartoitamme asukkaiden näkemyksiä, Wallin sanoo.

– Haluamme tuoda eri sukupolvet yhteen miettimään tulevaisuuksia ja keskustelemaan nykyhetkestä. Vanhemmilla asukkailla voi olla paikallishistorian perusteella käsitystä, miksi asuinympäristö on kehittynyt nykyiseksi. Tulisikin välttää puhumista historiattomista muutoksista ja pyrkiä saamaan vuoropuhelua tulevaisuudesta, Puumala korostaa.
 

Kuvat: Eeva Puumala.