Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Silmäsairauksien tehokas hoito ehkäisee näkövammaisuutta – resurssipula voi uhata hyvää kehitystä

Julkaistu 31.8.2026
Tampereen yliopisto
Hannu Uusitalo silmälääkärin vastaanottohuoneessa.
Silmä on Hannu Uusitalon mielestä valtavan kiehtova elin. – Vaikka silmä painaa vain yhden kymmenestuhannesosan ihmisen painosta, se tuottaa niin paljon informaatiota, että kolmasosa aivoista tarvitaan käsittelemään sitä, hän kuvailee.Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Silmätautien emeritusprofessori Hannu Uusitalo on nähnyt aitiopaikalta, miten suomalaisten silmien terveys ja näkökyky ovat viime vuosikymmeninä parantuneet. Silmäsairauksien diagnostiikan ja hoidon resurssit tulisi hänen mukaansa turvata, jotta hoitotulokset säilyvät hyvinä myös tulevaisuudessa.

Näkö on ihmisen aisteista ehkä kaikkein tärkein. Jos näöntarkkuus heikkenee, se vaikeuttaa merkittävästi esimerkiksi liikkumista, itsestä huolehtimista ja pärjäämistä arjen rutiineissa.

Silmätautien emeritusprofessori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta toteaa, että näkökyky on yksi keskeisimmistä elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä.

– Jos näöntarkkuus laskee kaksi riviä, se heikentää tutkimusten mukaan elämänlaatua enemmän kuin vaikkapa uuden sydänperäisen sairauden ilmaantuminen seuranta-aikana, hän vertaa.

Paitsi yksilöä, näkökyvyn heikentyminen kuormittaa myös yhteiskuntaa. Heikko näkö lisää esimerkiksi kaatumisten, tapaturmien ja vammojen riskiä, mikä puolestaan kasvattaa kalliin sairaalahoidon tarvetta. Kun näkökyky heikkenee, se lisää myös työttömyyden ja työkyvyttömyyden riskiä.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan heikentynyt näkökyky aiheuttaakin yhteiskunnalle vuosittain jopa kolmen miljardin euron lisäkustannukset. Niistä vain 1,9 prosenttia johtuu suoraan silmäsairauksien hoidosta.

– Usein puhutaan siitä, onko meillä varaa hoitaa näitä sairauksia. Mutta kun katsotaan näitä lukuja, voidaan kysyä, onko meillä varaa jättää niitä hoitamatta, Uusitalo summaa.

Näkövammaisuuden riski on pienentynyt

Hyvä uutinen on, että suomalaisten keskimääräinen näöntarkkuus on parantunut selvästi 2000-luvulla. Samalla näkövammaisuuden riski on pienentynyt ja siirtynyt myöhäisempään ikään.

Tärkein syy hyvän kehityksen taustalla on, että näköä heikentäviä silmäsairauksia osataan nykyisin tunnistaa ja hoitaa aiempaa paremmin.

– Selkein positiivinen muutos on tapahtunut diabeetikoilla. Vaikka diabetes on kansantauti, joka lisääntyy ja puhkeaa entistä nuoremmalla iällä, siitä huolimatta diabeettista retinopatiaa on aiempaa vähemmän ja se johtaa yhä harvemmin näkövammaisuuteen.

Diabeettinen retinopatia on verkkokalvosairaus, jota voidaan ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Uusitalon mukaan diabeteksen aiempaa varhaisempi tunnistaminen ja lääkehoidon kehittyminen ovat vähentäneet retinopatian riskiä. Lisäksi yhteiskunta tarjoaa kaikille diabetesta sairastaville säännölliset silmänpohjakuvaukset, mikä on parantanut diagnostiikkaa ja hoitoa.

Hannu Uusitalo tutkii asiakkaan silmiä mikroskoopilla.
Tämä laite on tuttu kaikille, jotka ovat käyneet optikolla tai silmälääkärillä. Silmämikroskoopilla silmän rakenteita voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti ja havaita silmäsairauksia jo varhaisessa vaiheessa.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Toinen silmäsairaus, jonka hoito kehittynyt merkittävästi viime vuosina, on silmänpohjan ikärappeuma. Ikärappeuma on nimensä mukaisesti ikääntymiseen liittyvä sairaus, jossa silmän verkkokalvo vähitellen rappeutuu. Kosteassa ikärappeumassa verkkokalvolle muodostuu lisäksi uusia, hauraita verisuonia, jotka vuotavat nestettä ja aiheuttavat silmänpohjaan turvotusta.

Kosteaan ikärappeumaan on tullut 2000-luvulla uusia, silmään pistettäviä lääkkeitä, jotka estävät uudissuonten kasvua.

– Vaikka hoito ei aina estä näkövammaisuuden kehittymistä, se viivästyttää sitä huomattavasti. Koska potilaat ovat yleensä iäkkäitä, suurin osa heistä näkee hoidon avulla riittävän hyvin eläessään, Uusitalo kuvailee.

Onko hoitoa harvennettu jo liikaa?

Yksi huolenaihekin tilastoista ilmenee. Näkövammarekisterin tietojen perusteella glaukooman aiheuttaman näkövammaisuuden osuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 jo 14,5 prosenttia uusista rekisteröinneistä johtui glaukoomasta, kun osuus oli 2000-luvun alussa noin kuusi prosenttia.

– Näyttäisi siltä, että glaukooman aiheuttama näkövammaisuus on viimeisten vuosien aikana kääntynyt uudelleen nousuun. Tutkimusryhmämme on parhaillaan selvittämässä tarkemmin tätä ilmiötä ja sen mahdollisia syitä, Uusitalo kertoo.

Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, jota hoidetaan laserhoidolla ja silmänpainetta alentavilla silmätipoilla. Hyvällä ja riittävän varhain aloitetulla hoidolla glaukooman aiheuttama näkövaurio voidaan yleensä estää.

– Silmätautien poliklinikoilla on resurssipulaa ja hoitoja on ilmeisesti aika paljon harvennettu. Voi olla, että hoitoa ja seurantaa tarjotaan jo liiankin harvoin.

Hannu Uusitalo seisoo kaupungin kadulla, joka näkyy taustalla sumeana.
Uusitalo, 71, työskentelee edelleen aktiivisesti silmätautien tutkijana ja erikoislääkärinä. Hän ohjaa parhaillaan neljää väitöstutkimusta Tampereen yliopistossa. Lisäksi hän tekee tutkimustyötä yhdessä THL:n, Itä-Suomen yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijoiden kanssa.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Glaukooma, kuten muutkin näköä vaurioittavat silmäsairaudet, voivat olla pitkään oireettomia. Sen vuoksi on tärkeää, että jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi kävisi säännöllisesti näön ja silmien tutkimuksissa.

Esimerkiksi kostean ikärappeuman pistoshoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian sairauden puhjettua. Jos tauti ehtii edetä niin, että silmänpohjaan muodostuu arpikudosta, hoito ei enää auta. Sama periaate koskee glaukoomaa ja monia muitakin silmäsairauksia.

Silmälääkärille viimeistään, kun ikänäkö vaivaa

Uusitalon mukaan silmälääkärin vastaanotolle olisi hyvä hakeutua viimeistään silloin, kun ikänäön kehittyminen pakottaa hankkimaan lukulasit tai moniteholasit. Keskimäärin tämä tapahtuu noin 45 vuoden iässä.

– Ensimmäisellä käynnillä olisi hyvä jutella, millainen kyseisen henkilön riski silmäsairauksille on ja milloin olisi hyvä tulla seuraavaan tarkastukseen. Jos suvussa on periytyviä silmäsairauksia, kuten glaukoomaa tai ikärappeumaa, seurantaa kannattaa tiivistää.

Tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua myös, jos huomaat omassa näkökyvyssäsi muutoksia. Jos et näe yhtä tarkasti kuin aiemmin, ä:n ja ö:n pisteet katoavat, kirkas valo häikäisee tai esimerkiksi hämärässä näkeminen vaikeutuu, se voi olla merkki alkavasta silmäsairaudesta.

– Usein kyse on kaihista, joka voidaan hoitaa yksinkertaisella leikkauksella. Mutta joskus taustalla voi olla myös vakavampi, etenevä silmäsairaus, joka vaatii hoitoa, Uusitalo muistuttaa.

Kostean ikärappeuman tunnistamiseen voidaan käyttää kotioloissakin Amslerin karttaa, joka löytyy esimerkiksi Terveyskylän sivuilta.

Ruudukon keskellä olevaa mustaa pistettä katsotaan vuorotellen molemmilla silmillä. Jos viivat vääntyvät tai vääristyvät, kyseessä saattaa olla kostea ikärappeuma. Silloin kannattaa hakeutua pikaisesti hoitoon. 

Pidä näöstäsi huolta

  • Syö terveellisesti, liiku riittävästi ja nuku hyvin. Tutut terveysneuvot pätevät myös silmien terveyden edistämiseen.
  • Hoida hyvin sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Jos verensokerit, verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla, se uhkaa myös silmien terveyttä.
  • Käy säännöllisesti silmien ja näön tutkimuksissa. Silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata noin 45 vuoden iässä.
  • Tupakointi lisää huomattavasti silmäsairauksien ja näön heikentymisen riskiä. Erityisesti tupakointia kannattaa välttää, jos suvussa esiintyy silmänpohjan ikärappeumaa. Yhdessä ikärappeumalle altistavien geenien kanssa tupakointi nostaa sairauden riskin lähes 100 prosenttiin.
  • Silmiä ei tarvitse säästää eikä esimerkiksi innokkaan kirjojen ystävän tarvitse välttää lukemista terveyssyistä. Näyttöpäätetyöläisen on kuitenkin hyvä toisinaan lepuuttaa silmiään ja katsella hetki kaukaisuuteen.

Kirjoittaja: Virpi Ekholm