Koulutamme ajattelevia opettajia, sanoo Norssin perusasteen rehtori Henry Leppäaho

Henry Leppäaho on työskennellyt syksyn 2026 Tampereen yliopiston normaalikoulun perusopetuksen uutena rehtorina. Hän siirtyi Norssin alakouluun Seinäjoelta, Nurmon yläkoulun rehtorin paikalta. Vaihto yläkoulusta alakouluun on ollut mieluisa.

– Ekaluokkalainenhan on kaikkein innokkain koululainen, hän sanoo.

Leppäaho kuvailee alakoululaisten ikävaihetta erinomaiseksi oppimiselle.

– Oppilaat ovat alakoulussa herkkyysvaiheessa, joka on otollinen oppimiselle, hän sanoo.

Leppäahon tausta onkin alun perin peruskoulun puolella, jossa hän toimi ensin luokanopettajana ja koulunjohtajana. Sittemmin hän on työskennellyt myös aineenopettajana, tutkijana ja matematiikan didaktikkona yliopistossa ja rehtorina ala- ja yläkoulussa sekä yhtenäiskoulussa.

Norssi häntä kiinnosti koulun kaksoistehtävän takia.

– Normaalikoulussa on poikkeuksellinen mahdollisuus yhdistää arjen koulutyö, pedagoginen kehittäminen ja tutkimukseen perustuva toiminta. Harjoittelukoululla on erityinen asema ja tiivis yhteys yliopistoon, Leppäaho sanoo.

Hän kertoo, että Norssin suurin vahvuus piilee motivoituneissa ja monipuolisesti taitavissa ihmisissä.

– Niin opettajat kuin koko kouluhenkilöstökin ovat sitoutuneita työhönsä, ja se näkyy vahvana, yhteisöllisenä toimintakulttuurina, Leppäaho sanoo.

Leppäaho tottui aiemmin siihen, että rehtorin työ koululla oli aika yksinäistä. Nykyinen jaettu malli saa häneltä kiitosta.

– Norssissa rehtoritiimi tapaa viikoittain, ja työhuoneemme ovat samalla käytävällä johtavan rehtorin ja yläkoulun rehtorin kanssa. Tämä helpottaa arkea ja ajatusten vaihtoa, Leppäaho kertoo.

Hyvinvoivat opettajat jaksavat

Nyt syksyn ajan Leppäaho on päässyt tutustumaan Norssin toimintaan, ihmisiin ja tärkeimpiin sidosryhmiin. Tulevina vuosina hän haluaisikin vahvistaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä.

– Meille saa tulla tutustumaan. Viemme mielellämme hyvää viestiä eteenpäin, hän sanoo.

Leppäaho kertoo, että hän haluaa vahvistaa Norssin asemaa kouluna, jossa yhdistyvät vahva pedagoginen osaaminen, tutkimusperustainen kehittäminen ja oppilaiden hyvinvointi.

– Uskon, että kun tämä perusta toteutuu, meillä on myös hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tehtäväni on huolehtia siitä, että täällä ihmiset jaksavat ja voivat hyvin, Leppäaho sanoo.

Hyvinvointi myös tarttuu. 

– Kun opettaja on virkeä ja jaksaa, opettaminen on hauskaa. Se välittyy myös oppilaisiin, Leppäaho kuvaa.

Norssin yksi erityispiirre on se, että ala- ja yläkoulu tekevät tiivistä yhteistyötä: koulut toimivat samoissa tiloissa, ja osa opettajistakin on samoja, mikä lisää oppilastuntemusta.

– Haluankin kehittää oppilaiden sujuvaa kasvun ja oppimisen koulupolkua. Voimme monin tavoin helpottaa nivelvaihetta, kun lapsi siirtyy alakoulusta yläkouluun, Leppäaho sanoo.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Lasten vahvat perustaidot luovat vakaan pohja jatkolle

Syyskuussa 2026 julkaistut uudet PISA-tulokset kertovat karua kieltä nuorten oppimisesta. Leppäahokin pohtii, olemmeko madaltaneet odotuksiamme oppimisen suhteen. 

– Päästämmekö oppilaat liian helpolla? Totta kai koulun pitää olla paikka, jossa on turvallista ja viihtyisää, mutta se on myös paikka, jossa harjoitellaan pitkäjänteisyyttä, keskittymistä ja työntekoa, hän sanoo.

– Meidän aikuisten tehtävänä on tukea lapsia ja saada heidät huomaamaan, että juuri ponnistelujen kautta syntyvät parhaimmat onnistumiset kokemukset, Leppäaho jatkaa.

Hän muistuttaa, että lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka ovat kaiken oppimisen perusta.

– Täällä alakoulussa meidän on varmistettava lapsille vahvat perustaidot, jotka ovat vakaa pohja jatkolle: laadukkaaseen opetukseen ja lukemisen kulttuuriin on satsattava. Lisäksi kodin ja koulun yhteistyön on toimittava, hän sanoo.

Leppäaho myös muistuttaa, miten tärkeä paikka alakoulu on oppimisen varhaiselle tuelle. 

– Mitä aiemmin oppimisen haasteet huomataan, sitä paremmin oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista voidaan tukea ja varmistaa, että oppilas oppii perustaidot, hän sanoo.

Pitää olla aikaa pysähtyä – Norssi kouluttaa ajattelevia opettajia, jotka rakentavat tulevaisuutta

Tulevat opettajat harjoittelevat Tampereen Norssissa. Henry Leppäaho toivoo, että opettajaopiskelijat saisivat Norssista vahvan käsityksen siitä, mitä laadukas opettajuus käytännössä tarkoittaa.

– Opettajuudessa pitää olla aikaa pysähtyä ja ajatella. Koulutamme ajattelevia opettajia, jotka tekevät järkeviä ratkaisuja ja osaavat johtaa itseään, hän korostaa.

Pedagogisen osaamisen lisäksi vuorovaikutustaidot ja yhteistyö oppilaiden ja vanhempien kanssa ovat Leppäahon mielestä tärkeässä asemassa, jotta opettajana voi onnistua.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Leppäaho korostaa, että koulutyön kehittämisen ja uudistamisen keskellä on myös hyvä muistaa, että kaiken keskiössä on oppilas.

– Kaikki muu on olemassa siksi, että hänellä olisi mahdollisuus onnistua.

Leppäaho kertoo, että opetusharjoittelu tarjoaa mahdollisuuden yhdistää teoria koulun arkeen ja rakentaa omaa opettajaidentiteettiä turvallisessa ympäristössä. Valmis ei tarvitse olla heti ensimmäisenä päivänä vastavalmistuneena, vaan jokainen kasvaa tehtäväänsä kokemuksen kautta.

Hän muistuttaa, että opettaja rakentaa enemmän kuin oppilaiden osaamista.

– Opettaja rakentaa tulevaisuutta. Opettajan työ on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tehtävistä, Leppäaho sanoo.