Infran materiaalivirrat ja kiertotalous (InfraKierto)

Hanke tuottaa ajantasaisen tilannekuvan infrarakentamisen materiaali- ja jätevirroista sekä kehittää tiedontuotannon malleja ja työkaluja kiertotalouden green deal -sitoumusten seurantaan, alan ohjaukseen ja päätöksenteon tueksi.
Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevat tietolähteet, tehdään otostutkimuksia useammasta kohteesta ja pilotoidaan tiedon tuottamisen menetelmiä.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kierrätysliiketoiminnan ja rakennuttamisen suunnittelussa.

Infrarakentamisessa hyödynnetyt maa- ja kiviainekset muodostavat suurimman osan Suomen kokonaismateriaalikäytöstä, jonka lisäksi infra- ja väylärakentaminen tuottavat myös huomattavia määriä jätettä. Infra-alan kiertotalouden vahvistamiseen liittyy siksi erityisen suuri potentiaali tehostaa materiaalien käyttöä, vähentää päästöjä ja ympäristövaikutuksia koko kansantalouden tasolla.
Rakentamisen ja maa-aineshuollon kiertotalouden edistäminen onkin keskeinen osa Suomen luonnonvarastrategiaa ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamista. Tämä potentiaali on tunnistettu sekä kiertotalouteen liittyvissä ohjelmissa että alan toimijoiden keskuudessa: tehokas materiaalivirtojen hallinta ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät kuljetuksiin ja hankintoihin liittyviä kustannuksia, parantavat hankkeiden kannattavuutta ja pienentävät riskejä samalla kun ympäristövaikutuksia minimoidaan.
Yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa tietoa materiaalivirroista voidakseen suunnitella ja ohjata toimintaansa tehokkaasti. Nykytilanteessa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Infrarakentamisen materiaalikäytöstä syntyy tietoa monissa eri vaiheissa ja monien eri toimijoiden toimesta, mutta tätä tietoa ei tällä hetkellä koota eikä hyödynnetä kattavasti missään. Tämä muodostaa merkittävän tietokatveen sekä kansallisessa ja alueellisessa massakoordinoinnissa että luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden seurannassa. Hajanainen tieto ja varsinaiset datapuutteet tuovat esiin tarpeen yhteiselle, ajantasaiselle ja koordinoidulle tietokannalle, joka tukisi sekä kiertotalouden edistämistä ja rakentamisen alan ohjausta ja raportointia.

Ilman luotettavaa ja systemaattista tietoa toimintaa ei voida seurata tai arvioida eri toimenpiteiden vaikutuksia. Siksi hankkeen tavoitteena on kehittää materiaali- ja jätevirtaseurantaan ja kiertotalousvaikuttavuuden todentamiseen työkaluja ja indikaattoreita, joilla pystytään seuraamaan infrarakentamisen kiertotalouden edistymistä, resurssitehokkuutta ja luonnonvarojen käytön vähentymistä. Erityisesti tavoitteella pyritään kehittämään infrarakentamisen kiertotalouteen liittyvää, digitaalista materiaalivirtatietojen hallintaa, jotka tukevat materiaalien kiertoon tähtääviä toimintoja, kuten luonnonvarojen kulutuksen sekä jätteen synnyn vähentämistä ja näin tukea kiertotalouden green dealien toteuttamista.
Hankkeen toisena tavoitteena on luoda edellytyksiä infra-alan infrarakentamisen kiertotalouden edistämiselle. Kun materiaalivirtojen kokonaisuus tunnetaan nykyistä paremmin ja tiedon laatu paranee, infra-alan toimijat pystyvät optimoimaan tuotantoaan, tehostamaan logistiikkaa ja pienentämään kustannuksiaan. Materiaali- ja jätevirtojen jatkuva seuranta tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa muutoksia tuotannon, kulutuksen ja kierrätyksen eri vaiheissa, mikä tukee resurssien tehokkaampaa hallintaa ja prosessien optimointia. Näiden tietojen avulla organisaatiot voivat tehdä perusteltuja päätöksiä, joilla edistetään sekä taloudellista kannattavuutta samalla kun päästöjä voidaan vähentää luonnonmateriaalien ottotarpeen pienentyessä ja materiaalikierron tehostuessa.

Hankkeessa pyritään vahvistamaan ja tukemaan yhteistyömuotoja, jotka tukevat hiilineutraalia kiertotaloutta edistävien laajempien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. Yhteistyö kattaa kunnat, yritykset, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin. Kiertotalouden green dealin tavoitteiden mukaisten vapaaehtoisten sitoumusten avulla pyritään löytämään yhteisiä toimintamalleja, jotka edesauttavat uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Euroopan unionin osarahoittama