Podcastin transkriptio: Kohti merkityksellistä työtä - Tulevaisuuden työmarkkinoista ja työllisyyspalveluista
Podcast. Episodi 3 “Tulevaisuuden työmarkkinoista ja työllisyyspalveluista” transkriptio
[Intro]
[00:00:00:00]
[Mika Kylänen]
[00:00:10:22]
Tervetuloa Tampereen ammattikorkeakoulun Kohina Kampukselle! Täällä ihminen ratkaisee.
Tällä podcastilla matkataan kohti merkityksellistä työtä. Podcast on osa EU:n osarahoittamaa MERIT-kehittämisohjelmaa.
Tässä kolmannessa jaksossa keskustellaan tulevaisuuden työmarkkinoista ja työllisyyspalveluista. Tervetuloa matkalle!
MERIT-kehittämisohjelmassa viedään eteenpäin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen merkityksellistä työntekijäkokemusta, ja sen johtamista.
Mun nimi on Mika Kylänen, ja keskustelemassa matkakumppaneina tänään kanssani ovat palvelujohtaja Sari Oksanen Tampereen työllisyys ja kasvupalveluista,
ja aluekoordinaattori Kati Lammi Uudenmaan Elinvoimakeskuksesta ja Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeesta. Tervetuloa studioon!
[Sari Oksanen]
[00:00:59:02]
Kiitos!
[Sari Oksanen]
[00:00:59:19]
Kiitos!
[Mika Kylänen]
[00:01:01:09]
Tosiaan mielellään kuultais hieman esittelyjä tarkemmin meidän tän päivän matkakumppaneista. Ja tota,
Kati Lammi. Kuka olet?
[Kati Lammi]
[00:01:13:15]
No, mä oon kuule semmoinen työelämän moniottelija.
Ja mä oon muuten ollut joskus matkailu- ja ravintola-alalla töissä ja aatellut, että mä voisin tehdä sinne jopa come-backin.
Ja olis kiva kuullakin tänään vähän, onko semmoinen ala mihinkä vois vielä siirtyä takaisin töihin. Ehkä tänään opitaan siitä lisää.
Mut mä oon ollut tosi paljon yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla jopa yrittäjänä ja saanut semmoista- paljon kaikkea ammenettavaa varmaan tähänkin podcastiin niin kuin työelämän kysymykset. Erityisesti miten työnantajat ja työnhakijat kohtaa.
Ja tää nykyinen työpaikka: se on semmoinen megahanke.
Meillä on 15 erilaista kehittämishanketta, joista te olette yksi, ympäri Suomea ja se tarjoaa hienon näköalapaikan koko Suomeen.
Niin että mitä tapahtuu, miten kehitetään ja miten asioita tehdään eri puolilla. Ja tehdään erilaisia selvityksiä ja tapahtumia ja tilaisuuksia muun muassa. Ja punaisena lankana tosiaan työmarkkinoiden kohta-anto.
[Mika Kylänen]
[00:02:06:29]
Kiitos!
No sitten Sari Oksanen! Mukava päästä juttelemaan sun kanssa oikein ajan kanssa!
[Sari Oksanen]
[00:02:12:02]
Samoin!
[Mika Kylänen]
[00:02:14:16]
Minkälaisissa työtehtävissä sä oot tuolla Tampereen työllisyys- ja kasvupalveluissa?
[Sari Oksanen]
[00:02:19:29]
Joo, mä toimin siellä palvelujohtajana ja vedän sellasta palveluyksikköä, jonka nimi on ”Työnvälitys ja työnantajapalvelut”.
Eli sen Katin mainitseman kohta-annon äärellä ollaan siellä. Ja-
Tota historiaa jos itseltä katsoo, niin mä oon kohta kolmekymmentä vuotta tehnyt työtä: työtä sen työllisyyden edistämisen kohta-annon ja eri organisaatioissa ja hankkeissa - ja tota, nyt sitten Tampereen kaupungilla.
Ja jotenkin aattelen, että ei sen tärkeempää tekemistä työllisyyden edistämisessä voi olla, kun tuntee ne työmarkkinoiden nykyiset ja tulevat työntekijäosaamistarpeet ja alueiden, yritysten, tarpeet siitä.
Ja tota pystyä siihen reagoimaan ja tarjoamaan heille niitä tekijöitä ja osaajia. Ja yhdessä ekosysteemisesti kumppanien kanssa laajasti tätä työtä pitää tehdä.
Työllisyys on niin iso, hankala monialainen ilmiö, että kukaan ei sitä kyllä niin sanotusti toimijoista yksin pysty kuntoon laittamaan ja sitä parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Eli laajaa yhteistyötä halutaan kaikkien kanssa tehdä.
[Mika Kylänen]
[00:03:28:20]
Joo kyllä.
Teillä on kyllä hienot aitiopaikat tähän tulevaisuuden työmarkkinoihin ja totta kai siihen- yhä enemmän siihen työntekijäkokemukseenkin mitä me tässä MERIT-hankkeessa erityisesti ollaan tarkasteltu.
Eli samanaikaisesti tarvitaan semmoista isoa kuvaa, rakenteellisia kysymyksiä, mutta sitten myös sen ehkä pienen yksilön ymmärtämistä yhä paremmin.
Tosiaan matkaeväinä tässä kolmannessa episodissa tarjoillaan nykytila katsausta, ajatuksia ja linjavetoja tulevaisuuden työmarkkinoista ja työllisyyspalveluista.
Merkityksellisen työntekijäkokemuksen huomioimisen kannalta on tosiaan tärkeää katsoa sitä työmarkkinoiden dynamiikkaa, ja puhua laaja alaisemminkin niistä kohta-annon kysymyksistä.
Ja vieläpä juuri nyt, kun vuoden alusta 2026 Suomessa on aloittanut 45 kappaletta uusia työllisyysalueita, ja kymmenen kappaletta Elinvoimakeskuksia myös.
[Mika Kylänen]
[00:04:25:17]
No jos tosiaan mennään meidän aihepiireihin, niin ois kiinnostavaa teidän kanssa ensin Sari ja Kati jutella siitä missä työmarkkinoilla mennään.
Sari, sulla on ollut pidempään jo tosiaan näköalapaikka Tampereen työllisyys- ja kasvupalveluissa siihen, miten Tampereella menee työmarkkinoiden ja työllisyydenhoidon kannalta. Vuoden alusta Suomessa Tampereellakin on tosiaan aloittanut uusi työllisyys alue.
Mitä olis hyvä tietää tämmöisestä työllisyys alueesta ja toisaalta siitä työstä mitä te teette?
[Sari Oksanen]
[00:04:55:26]
Joo, lähdetäänkö siitä- tästä? Nyt täytyy koittaa pitää vastaukset lyhyinä. Vois kertoo kaks tuntia siitä!
Mutta tota, ehkä se semmoinen tärkee niin kuin strateginen muutos mitä- mitä niinku tekemisessä on, on se, että että tota niin kuin-
Teil lukee seinällä ”ihminen ratkaisee” ja se oli hieno! Ensimmäisenä otti silmään kun tulin tänne ja näin se on edelleen työmarkkinoilla.
Tässä tekoälyn ja digitalisaation maailmassa se ihminen on se yksi iso voimavara ja tärkee resurssi. Ja- ja tota jotenkin niin kuin se työvoimapotentiaali mikä meillä on työnhakijoissa, oli he sitten työvoiman ulkopuolella tällä hetkellä syystä tai toisesta opiskelijoina tai sitten työnhakijoina.
Niin se heidän niinkuin tavoitteidensa, intojensa, motivaation tunteminen suhteutettuna ja osaamisen tunteminen suhteutettuna sitten siihen mitä me ymmärretään alueen ja valtakunnan työmarkkinoista, niistä ja tekijä ja tulevaisuuden osaamistarpeista.
Niin se on se yhtälö, mitä pitää saada tiedollisesti haltuun. Ja siitä visiosta pitää myös synnyttää ne palvelut, joita tarjotaan niin työantajille, yrityksille kun työnhakijoille sen kohta-annon edistämiseen.
Eli ei voi- Toinen ei synny hyväksi työnhakijoiden palvelut ilman sitä, että meil ei ole laajaa yrityspalveluverkostoa ja tunnetta, tarpeita ja tehdä tän hetken työvoimatarpeiden ratkaisemista mut myös ennakoida yhdessä ja toimialakohtaisesti niitä tulevaisuuden työvoima ja osaamistarpeita.
Ja siitä niin kun syntyy se strategisen muutoksen ajattelu meille, että- että se on ikään kuin kasvun visio, alueen elinvoiman vahvistaminen, minkä eteen me työtä tehdään.
Ja silloin ei puhuta vain työttömyydestä, työnhakijoista, vaan puhutaan myös sen alueen elinkeinoelämän ja yritysten tarpeiden tuntemisesta.
[Mika Kylänen]
[00:06:50:09]
Ja tässä tulee mieleen hienosti juuri se merkityksellisyys myös siinä työssä mitä te teette, että- että tää on tää kuuluisa tarina siitä, kun NASA:n matemaatikolta kysyttiin, että mitä hän tekee työkseen.
Niin se ei olekaan niin kun Excelin pyörittämistä vaan ”we put people to the moon” että-
[Sari Oksanen]
[00:07:06:17]
Kyllä, se on sen ison kirkon rakentamista, kyllä.
[Mika Kylänen]
[00:07:08:25]
Että laitamme ihmisiä- ihmisiä kuuhun ja tämmöstä. Ja tässä just tää että on varmasti niin kun motivoivaa se kun pystyy kirkastamaan sitä isoa kuvaa.
Ja totta kai palvelujohtajan työssä itsekin, niin on hyvä välillä muistuttaa työntekijöitä siitä.
Välillä tää kohta-anto terminä kuulostaa hirveän semmoiselta etäiseltä ja isolta ja möhkäleeltä, mut se on toi miten kuvasit tota yhteistyövaadetta ja sitä arkea siinä työssä monen- monien toimijoiden yhteistyönä. Niin se vuorovaikutus on oikeastaan siinä aika keskeisessä roolissa.
[Sari Oksanen]
[00:07:42:18]
Ja jos mä mietin meidän asiakasvastaavia niin- niin he on silleen niin kuin-
Vaatii aika ison semmoisen niin kuin yhteiskunnallisen ymmärryksen työmarkkinoista et missä mennään.
Ja toisaalta siinä pitää olla sitä kykyä ottaa sen työnhakijan tai yrityksen niinku ihan se henkilökohtainen tarve ja into ja motivaatio ja kyvykkyydet haltuun.
Jos niin kun, toista-
Toinen ohitetaan ja toinen jätetään niin kun huomioimatta. Niin ei myöskään se kohtaanto ja rekrytointi, eikä kummankaan asiakkaan palvelu onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.
Että- että niin kun haastava tehtävä kaikkinensa ja on kovin semmoinen osaamisintensiivinen, niin kuin tehtävä meidänkin työntekijöille.
Siitä syntyy sit se hyvä- hyvä asiakaskokemus ja asiakaslähtöinen palvelu, oli se sit työnhakija tai työantaja se asiakas jota siinä autellaan.
[Mika Kylänen]
[00:08:35:13]
Joo. Tää kiinnostavasti teille se asiakaskokemus on samanaikaisesti työntekijä, työnhakija, ja yrityspalveluiden näkökulmasta taas sitten vielä työnantajakokemusta.
[Sari Oksanen]
[00:08:44:10]
Kyllä, juurikin näin.
[Mika Kylänen]
[00:08:45:17]
Ja näin, että juuri sitä moneen suuntaan olemista.
No mitäs Kati? Tosiaan muutoksia on ollut sunkin työympäristössä, kun ELY-keskuksista tuli elinvoimakeskuksia. Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden työmarkkinoiden kannalta?
Ja toisaalta minkälaisia havaintoja sulla on niin kun tän tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiotyön kautta siinä missä työmarkkinoilla mennään: mitä haluaisit nostaa esille?
[Kati Lammi]
[00:09:08:18]
No ehkä mä haluaisin nostaa näistä isoista muutoksista esimerkiksi tän elinvoimakeskuksen kohdalla sen, että- että se näkyy sillä lailla meidän työssä,
että monet verkostot ovat ehkä vähän niin kun murenemassa tai on se riski tai- tai henkilösuhteissa, kun organisaatiot on myllerryksissä ja henkilöstövähennyksetkin on mahdollisia.
Ja monesti ei aatella tämmöisistä muutoksista kuinka ne vaikuttaa muuallekin kuin siihen kyseiseen organisaatioon. Se vaikuttaa sen yhteistyökumppaneihin, asiakkaisiin. Se läikkyy ja leviää muuallekin, tottakai se meilläkin niin kun vaikuttaa tekijöihin.
Mut kyllä mä silti nään, että elinvoimakeskus on edelleen tosi hyvä kumppani. Meillä on tälläkin hetkellä työn alla semmoinen road show kaikkien elinvoimakeskuksien alueella.
Se on semmoinen- yks semmoinen tapa mikä organisaation kautta voi tietyn alueen vaikka ottaa haltuun ja se nivoo erilaisia tekijöitä yhteen.
Eli- eli edelleen hyvin pätevä yhteistyökumppani.
Ja sä kysyit näistä vähän niin kuin ilmiöstä työmarkkinoilla. Niin mä voisin nostaa sellaiset mitä mä sanon kohta-annon kohtalon kysymyksiksi, niin semmosen mihinkä meidänkin kannattaisi kiinnittää huomiota.
Niin on tosiaan kv-taustaisten asema työmarkkinoilla. Se on suhteellisen suuri.
Suuri ja uusi asia Suomessa loppujen lopuksi, että miten me se asia otetaan niin kun haltuun, varmaan tänään jatketaan siitä vielä toivottavasti.
Liikkuvuus on yksi asia ja mihin- mihin kannattaisi miettiä uudenlaisia erilaisia konsteja, se ratkaisis monenlaisia. Siinä kans yhdistyy se henkilökohtainen taso, mutta myöskin niin kuin toimiala tai eri alueiden elinvoima ja muut.
Sitten mä nostaisin esiin erilaiset isot muutokset, niiden tyylikkään hoitamisen, äkillisiä positiivisia tai negatiivisia rakennemuutoksia.
Mä oon ollu eilen enimmäkseen Raumalla ja käynyt tutustumassa laivanrakennukseen, koska meriteollisuus on erittäin merkittävä eikä vaan rannikolla vaan, ja siihen liittyy muun muassa liikkuvuus.
Sitten on paljon aloja ja ammatteja ja tehtäviä, joita me ei tunneta ja tiedetä tai meillä on väärä, vanhanaikainen kuva niistä. Tosi monen toimialan kannattaisi panostaa siihen, että miten ne viestii omasta- omasta alastaan. Sitä tehdään tosi vähän.
Siitäkin puhuttiin eilen meriteollisuudessa ja on kiinnostava kuulla, mitä säkin ajattelet sitten niin kun MERIT toimialojen alalla.
Siinäkin mä oon huomannut, että tekin pohditte sitä, että millaisia odotuksia on ja ne voi olla erilaiset kuin se, mitä se realismi on. Ja niin kun positiiviseen ja negatiiviseen suuntaan.
[Mika Kylänen]
[00:11:57:29]
Kyllä nää tämmöset eri alojen ja miksei eri alueidenkin erityispiirteet, niin ne on tosi tärkeää pitää mukana keskustelussa.
Ja tietenkin se vaatii resursseja. Mut siinä ehkä just tää tämmöinen ekosysteemimäinen, verkostomainen ote ja se, että alat itse omilla niin kun kanavillaan ja yritykset itse omilla niin kun foorumeillaan sitten niin pitää sitä mekkalaa ja nostaa kissan häntää.
Eli- eli sillä lailla se on niin kun tärkeetä, että ei oo ihmisillä tänä päivänä niin paljon aikaa etsiä sitä tietoa, vaan tiedon pitäis tulla luo. Ja toki siinä on- erilaisia teknologisia ratkaisuja siihen on tänä päivänä, mutta jollain tavalla sitä dialogia tarvitaan tosiaan varmasti enemmän.
Ja musta on ollut todella kiinnostavaa tälleen niinku yhden alahankkeen edustajana nähdä miten niin kun tosiaan on ESR-hankkeelle yleisestikin niin käynnistetty tämmöisiä kokoavia koordinaatiohankkeita ja myös EAKR-hankkeille on näitä koordinaatio tasoja, sateenvarjoja luotu.
Ja just tää tulevaisuuden työmarkkinat ja kohta-anto on vähän niin kuin meidän kotipesä teema.
Mä pidän hirveän arvokkaana tämmöistä sateenvarjomaista otetta eri puolilla Suomea toteutettavien valtakunnallisten hankkeiden yhteispeliin, että ne on ollut tosi kivoja ne ja onnistuneita, tuloksellisia ne teidän niin verkossa kuin livenä järjestämänne tilaisuudet.
Ja on ollut ilahduttavaa aina vaihtaa ajatuksia, että sitä on aina vähän semmoisessa kuplassa. Ja toisaalta sitten välillä tuntuu vähän yksinäiseltäkin, että meillä on tämä meidän hanke ja meillä on nämä meidän haasteet vaikka yritysten osallistamisessa tai viestimisessä.
Tai tota siinä tekemisen rytmissä, kun tehdään valtaosin oppilaitoksissa, niin oman toimen ohella sillä lailla, että siellä ei ole satapinnaisia ihmisiä hirveästi mukana tekemässä vain sitä.
Niin sitten huomaa siinä keskusteluvaihdossa sen, että hetkinen me ei ollakaan yksin näissä tilanteissa, vaan sieltä voi saada hyviä vinkkejä käytäntöjä sitten naapurista, vaikka siihen et miten he onnistu saamaan johonkin tilaisuuteen paljon osallistujia tai minkälaisia tämmösiä vinkkejä heillä on vaikka Eura- Eura-osallistujatietojen kotiuttamiseen tai- tai joihinkin tämmöisiin ihan siihen vuorovaikutukseen ja fasilitointiin.
Meillä tietenkin tää merkityksellisyys ja merkityksellinen työntekijäkokemus aiheena on ollut semmoinen, että on kiva olla tilaisuudessa missä huomaa sen ihmisten avoimen kiinnostuksen juuri sitä aihepiiriä kohtaan.
Ehkä juuri siksi, että niin paljon sitä työllisyys- ja työmarkkinakeskustelua käydään valtakunnallisesti mediassakin niin kun aika ylätasolla.
[Kati Lammi]
[00:14:38:12]
Tai sitten hyvin negatiivisesti. Ja siitä tulee taas ne mielikuvat tietyistä aloista korostuneet yläpuolelle.
[Sari Oksanen]
[00:14:42:15]
Kyllä, kyllä.
[Mika Kylänen]
[00:14:44:27]
Joo, ja mitä tulee näihin matkailu-, ravintola- tapahtuma-aloihin, niin juuri tää-
Kun mietitään koronanjälkeistä aikaa, niin vielä on kuitenkin niitäkin jälki löylyjä siellä, että- että se oli tosi iso- iso mälli niin kun näille aloille ja perinteisesti tämmöisissä matalasuhdanteisissa tai jossain lama ajassa ja kriiseissä niin ne palvelualat on jaksanut vielä pyöriä.
Mutta se oli iso ero sitten aiempiin näihin kriiseihinsä, se kun myös ne niin kuin niiasi todella voimakkaasti ja meni käytännössä kiinnikin.
Ja sitten varmasti niitä- niitä vähän niin kun sitä perintöä vielä tässä eletään- eletään myös sitten tulevaisuuden työmarkkinoiden kannalta.
Mutta joo, ehkä vielä Sarille tosta että kun ollaan oltu aikaisemmin juttusilla niin on ollut todella rohkaisevaa kuulla myös miten meidän MERIT-hankkeen opit ja oivallukset kiinnostaa teitä, niin siellä työnhakijoiden ymmärtämisen, kun sitten teidän oman asiakasohjauksen, asiakasneuvonnan, henkilökunnan osaamisen kehittämisen kannalta.
Ja kyllähän tuo muutos ja tietynlaisen yhä tarkempi toimialatason ymmärrys, työntekijätason, ymmärrys on iso osaamis- ja resurssikysymys.
[Sari Oksanen]
[00:15:56:05]
Kyllä, kyllä.
[Mika Kylänen]
[00:15:59:10]
Mut hyvä. Voitais siirtyä tästä, ehkä tästä tämän hetken isoista kysymyksistä tulevaisuuden työmarkkinoihin: quo vadis - minne menet?
Ja tosiaan meillä tässä MERIT-hankkeessa on pantu merkille, että on tärkeää vahvistaa sitä työntekijän ymmärrystä niin siellä työllisyydenhoidossa kuin työpaikoilla johtamisessa, miksei oppilaitoksissakin.
Työelämän muuttuvista tarpeista ja vaikkapa monet näistä kohtalonkysymyksistä niin ne on myös osaamiskysymyksiä ja- ja tietynlailla siitä, että miten yksilöllä on valmiuksia vähän niin kun liikkua toimialan liukumien mukana.
Ja kuinka me päivitetään paitsi sitä näkemystä siitä, että mitä tietyllä alalla on tapana tehdä, niin myös sitä osaamista, mitä sillä alalla tarvitaan. Niin tuota se on tietenkin oppilaitosten kannalta hirvittävän keskeinen kysymys se osaaminen.
Ja luonnollisesti nää asiat heijastuu takaisin siihen rekrytointiin ja työpaikkojen saatavuuteen. Välillä tuntuu, että ollaan vähän semmoisten toimialaluokkien vankeja ja ajatellaan ehkä vähän semmoisissa poteroissa asioita.
Mutta työelämän monikulttuuristuminen ja sitten nää nuoremmat Z- ja Y-sukupolvet, miksei pikkuhiljaa myös TET-ikää lähenevät alfasukupolvet.
Niin tuota siinä, että mitä nää alfa sukupolvet sitten pitää tärkeänä tai minkälaista se arki on suhteessa siihen työn- tulevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen niin nää haastaa tietenkin työelämää ja johtamisen käytäntöjä ja-
Ja meidän pitää päivittää niitä palveluitani oppilaitoksissa, kun sitten työllisyyspalveluissa tai- tai sitten muuten tässä kun tätä kohta-antoa edistämme, kohtaamista edistämme.
Ja tosiaan tää merkityksellisyys näyttäytyy varsinkin tässä meidän kuplassa sillä lailla, että se painaa vaakakupissa yhä enemmän työssä kuin vapaa-ajalla.
Ihmiset tottuu vapaa-ajalla aika hyvin, hyvin hyvään. Monet asiat tapahtuu napin painalluksella ja sitte töissä. Kun tekniikka ei pelaa tai joutuu odottamaan niin jos se palvelu ei olekaan yhtä henkilökohtaista vaikka isoissa firmoissa niin siinä menee ehkä sormi suuhun ja pohtii että tätäkö tää on.
Mutta mitä haluaisitte omasta näkövinkkelistä nostaa tän tulevaisuuden kannalta olennaisena esille? Paitsi nää muuttuvat tarpeet, nuoremmat sukupolvet ja ehkä niitten haaste ja vaade sillä työelämän käytännöille.
[Sari Oksanen]
[00:18:27:11]
Alottelenko mä?
[Mika Kylänen]
[00:18:28:21]
Joo, aloita vaan. Tehän ootte vähän niinku paita ja peppu silleen, että teillä- teillä menee ajatukset tosi paljon yksiin ja ymmärtääkseni myös aiempaa historiaa yhdessä.
[Sari Oksanen]
[00:18:37:18]
Kyllä vaan.
[Kati Lammi]
[00:18:38:18]
Kahdestakin eri paikasta.
[Sari Oksanen]
[00:18:39:13]
Kyllä kyllä! Juurikin näin.
Joo no tota, mul tuli tossa mieleen kun tarinoit niin semmoinen esimerkki siis taas tästä, että ihminen ratkaisee teemasta tästä digitalisaation ja tekoälystyvän maailman partaalla.
Että meille tuli yks AMK-opiskelija siis niin kun harjoitteluun meille ja no, aika lailla valmistumisen kynnyksellä.
Ja tota nyt mulle tuli sitten hänen esihenkilönsä kehityspäällikkö sanomaan, että: ”se on niin huippu tyyppi, että meidän pitää pitää se täällä!”
Ja se oli se ensimmäinen niin kun intro millä tultiin asiaa mulle esittelemään ja mä aattelen, että se kuvaa sitä, että vaikka niin kun on kasvavii, nousevii toimialoja, työtehtävien sisällöt muuttuu, toi osaamisvaatimukset muuttuu ja se kova ydin on edelleen sama. Se on se ihminen siellä ja on se osaaminen mitä hänellä on.
Mut ei se osaaminen oo se kaikki. Jos se tyyppi ei oo se hyvä ja sopiva siihen työyhteisöön, niin rekrytoinnin näkökulmasta asia muuttuu paljon monimutkaisemmaksi.
Mä veikkaan, että jos tää nuori, ihastuttava nainen, josta täs esimerkiks puhutaan niin- niin tota vaikka hänellä ois ollu sitä osaamista ja jota hänellä on paljon. Mut jos ei se intro olis mulle tehty et ”hei tää on niin hyvä tyyppi”, niin ei se-
Mä luulen et häntä ei olisi niin kuin mietitte, et pystyttäiskö nyt jatkaa rekrytointia.
Eli joku kova ydin siellä työmarkkinoilla ja työntekijöissä niin työnantajien näkökulmasta säilyy kyllä samalla ja se on se hyvä tyyppi.
[Mika Kylänen]
[00:20:19:15]
Joo, ja tää on kyllä kiinnostava kun ihminenhän ei enää silleen kasvottomasti mee alalle töihin, vaan sanotaan korkeintaan tiettyyn työpaikkaan tai työnantajan riveihin tai sitten työyhteisöön jo olemassa olevaan dynamiikkaan.
[Sari Oksanen]
[00:20:35:13]
Juuri näin. Ja hänkin tulis tiettyyn semmoiseen 15 hengen kohtuu pieneen ja intensiiviseen kehittämistyötä tekevään niin kun tiimiin ja istuu kuin nenä päähän sinne jotenkin siihen ajatusmaailmaan ja ideologiaan ja löysi heidän kanssaan sen yhteisen työn merkityksen niin kun siitä tekemisestä.
Niin lopputulos oli nyt tää, että nyt kaivetaan tuolta naftaliinista- olisko meillä projektisuunnittelijan paikkaa, johon häntä vois niin kun jatkaa työhön?
[Kati Lammi]
[00:21:01:02]
Toi on mielenkiintoinen näkökulma lähteekin sieltä työntekijöiden motivaatiosta ja halusta liikkeelle, koska se sekin on se vanha tuttu. Se motivaatio, mikä on edelleen- edelleen tosi tärkeää.
Ja se, että monet työnantajat eivät välttämättä ees tunne sitä, että mikä heidän työntekijöitä, mikä heitä raivaa, mistä he saa energiaa.
Mutta jos ne saadaan selville ja niitä aletaan ruokkia, niin siitä tulee semmoinen positiivinen kehä ja yksi semmoinen mitä mä aattelin etukäteen ja mistä te ootte ihanasti puhunut tässä on mun mielestä se, että- että me voitas niin kun työnantajat ja työnhakijat, niin-
mun mielestä Suomessa monesti liikaa asetellaan joku vastakkain, liikaa vastakkainasettelua, että ehkä molempien tahojen kannattais joskus tulla vähän niin kun vastaankin joskus jostain omista periaatteistaan muuttaa myös ja oppia ymmärtämään toistensa maailmaa niin kun enemmän.
Ja mä mietin just nyt kun puhutaan nuori- nuorista työntekijöinä on mediassa ollut paljon värikkäitä juttuja esimerkiks tai kv-taustaisten tekemisistä työpaikoilla, että jos niinku vähän mietitte sitä mitä siellä on niinku taustalla ja sit toisaalta niin asiakkaat moninaistuu myöskin.
Että kannattas ehkä vähän miettiä, että jos meidän työntekijäprofiili vastaisi paremmin sitä asiakaskuntaa, niin me ehkä oltas- tehtäis parempaa bisnestä ja hyödynnettäis niitä meidän työntekijöitä sen liiketoiminnan niinku kehittämisessä,
että maailma muuttuu monella lailla ja mutta että ei se oo niinku vaan että työntekijöiden ehkä pitäisi muuttua vaan kaikkien vähän niinku miettii et että mitä tässä ois sellasta mitä kannattais vähän niinku skarpata tai kehittää.
[Mika Kylänen]
[00:22:45:28]
Joo kyllä semmoinen osallisuus ja toimijuus ja sen niinku vahvistaminen ihan yksilötasolla ja tiimitasolla on tosi tärkeätä, että se myös sitten näkyy, vaikka monilla aloilla vois vielä vahvistaa sitä mestari kisälli tyyppistä oppimismallia.
Mutta sitten vaikka siinä, että voi olla että tää uusi henkilö johon viittasit teidän työyhteisössä, niin sillä voi olla vaikka jotain sellaisia taitoja tai hänelle voi olla helpompaa joihinkin juttuihin hypätä mukaan verrattuna sitten siihen henkilöön,
joka on ollut pidempään siellä tai tottunut tekemään asiat tietyllä lailla, niin.
Niin siinä voi kääntyäkin päälaelleen se, että yhtäkkiä se kisälli opettaakin mestaria ja tämmöiseen pitäis olla myös vapautta.
[Sari Oksanen]
[00:23:25:08]
Juuri näin, juuri näin.
[00:23:26:13]
Joo kyllä noi konkarit katto siellä niinku et: ”oho, ai se teki jo tommoisen homman, niinku me?”
Ja se meni just sinne tietynlaiseen tekoälyn sovelluksien hyödyntämiseen ja tämmöiseen. Ja sehän se oli niinku kuvasit niitä sukupolvien eroja niin hänhän on sen verran nuori, että on kasvanut ikään kuin siinä digi- digimaailmassa ja tekoälymaailmassa tosi vahvasti.
Ja se ei tuu semmoiseen päältä liimattuina hän elämään niin kuin se esimerkiks mulle tulee ja se pitää opetella ja sisäistää, vaan se on sit jo sisäsyntyistä.
Niin on kai se paljon luonnollisempaa silloin niin kun myös toimii niin kun sen tyyppisissä tehtävissä.
[Kati Lammi]
[00:23:59:11]
Niin kyllä.
Ja sit meillä puhutaan tosi paljon niin kun osaajapulasta ja työnantajien tarpeesta ja työnantajat usein tuovat esiin, ettei on niin kuin osaavaa työvoimaa.
Mutta semmonen ilmiö mistä me puhutaan ehkä vähän vähemmän, mikä meidän maassa myös niinku vallitsee on se, että meillä on paljon ihmisiä jotka ei pääse kapasiteettia hyödyntämään.
Eli tämmöset termit kuten overqualification tai overpolification, deskilling. Ne on musta parempia, ei nyt suomeksi, mut se just että jää myös paljon potentiaalia hyödyntämättä,
ja se korostuu just kv-taustaisten kohdalla ihan tutkimusten mukaan että he eivät etene urallaan, heidän palkkakehitys ei ole samanlainen, ei luoteta siihen.
Sit se alkaa kuihtua myöskin missä se kapasiteetti ja se on mun mielestä niin kun Suomen kannalta tosi surullista ja se jatkaa sitä semmoista alisuorittamista, mitä meidän maassa paljon tapahtuu tällä hetkellä.
[Mika Kylänen] JOSSAIN TÄSSÄ VÄLISSÄ
[00:24:56:19]
Kyllä, kyllä.
[Sari Oksanen]
[00:24:57:06]
Tuo organisaatiotten- yritysten johtamisen periaatteessa luota osaamiseen ja se et jossei sitä niin ku tunnisteta ja ajatella kovin kapeasti sen niinku hyötykäyttö mitä yksilössä on niin se johtaa juurikin tähän.
Mul tuli siinä mieleen kun kysyit- asetit tätä kysymystä meille et toinen kohta mikä olis semmoinen mihin haluisin tarttuu, voi olla et se tulee sulla myöhemmissäkin teemoissa siellä esiin,
on se just se toimialakohtaisuus ja ne liukumat toimialojen niinku välillä ja ollaan sitä myös katseltu niinku täällä- täällä nyt lähinnä Tampereen seudun Pirkanmaan alueella.
Ja sit siihen tulee aina just se mitä Kati viittasi tohon laajempaan valtakunnalliseen liikkuvuuteen ja koko meidän niinku Suomen työvoimatarpeeseen ja kasvaviin aloihin.
Mut mä voin jossain vaiheessa, jos on myöhemmin teemana, vähän esitellä miten me hahmotellaan sitä toimialoja niin kuin liikkuvuutta tai niinku liukuma vaikutus. Et kun jossakin menee hyvin niin mitä se tarkoittaa toiselle toimialalle, koska sit siellä syntyy taas lisää työpaikkoja.
Sitä on hahmotettu ton elinkeinoyhtiön kanssa yhdessä ja määritelty tälle- tälle meidän Tampereen seudun alueelle ja Pirkanmaan semmoiset excellent areas niin kuin- niin kuin toimialat.
[Mika Kylänen]
[00:26:14:28]
Ja joo, tää on kyllä hyvä- hyvä pointti.
Ehkä ennen niitä toimialojen lähemmäksi tuloa ja lomittain asettamista, niin voidaan pari sanaa puhua noista eri alojen erityispiirteistä.
Että on tosiaan pannut merkille, että välillä on toimialoillekin ja eri alojen vaikuttajille hyvä niin kun tehdä yhdessä juttuja, muodostaa yhteistä näkemystä vaikka Tampereen seudulla jostain luovasta taloudesta tai siitä, et miten nää luovat alat näkyy tässä kaupungin ja elinkeinoyhtiönkin politiikassa ja kehittämistyössä.
Tai miten jotkut luovat alat näkyy kokonaisuutena tai elämystalous teemana näkyy vaikka meidän oppilaitoksessa. Mut sitten välillä on tärkeätä vaalia sitä ja riittävästi käyttää aikaa siihen niinku toimialakohtaisiin erityispiirteisiin ja jopa ihan eri yrityksissä voi olla eroja.
Tässä MERIT-aloina tosiaan tää matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala erityisesti on meillä keskiössä ja niillä on vähän erilaisia, tän meidän tekemän selvitystyön perusteella, vähän erilaisia lähtökohtia, vähän erilaisia suuntia ja painotuksia. Voisin näistä kertoa hieman.
Eli- eli tota ravintola-alalla korostuu aika paljon se, että ihmiset on niinku yleisesti ottaen tyytyväisiä työhönsä. Ja juuri tää tämmöinen esimerkiks miten vähän viitattiin siinä rekrytoinnissa ja siinä, että kun ihminen tulee taloon niin-
miten hänet tunnettais paremmin. Niin ravintola-alalla korostuu tosi paljon semmoinen perheajattelu, että varsinkin paikkakunnalla tai alueella niin ihmiset tuntee aika hyvin toisensa ja- ja he viettää paljon vapaa aikaa yhdessä, koska sitten se työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on vähän semmoinen et samaan aikaan,
niin kun toisen työ on toisen vapaa aikaa. Niin ravintola-alan ihmiset on samaa aikaan vapaa-ajalla usein sitten vähän konseptista riippuen.
Ja siellä tosi isossa roolissa on se tiimityö ja työyhteisö.
Että vaikka välillä on hankalaa ja kiirettä ja on paineita niin, ja varsinkin koronan aikana oli- oli ihan ulkoistakin painetta sinne ja tämmöistä tylyttämistä ravintola-alan työntekijöitä kohtaan.
Niin se tiimi ja työyhteisön niin siinä on tosi iso niinku tämmöinen voimavara heille- heille.
Ja ehkä silleen oppilaitoksen näkökulmasta välillä nostan kulmakarvoja siitä, miten vahvastikaan se asenne ratkaisee siellä, että- että se on tosi semmoinen mantra siellä, että asenne ratkaisee ja nimenomaan tää hyvä tyyppiys. Mutta sitten tietynlailla toivotaan aina välillä, että se osaaminenkin ratkaisee aina siinä vaakakupissa.
Ehkä se, missä ravintola-alaa vielä vähän hakee, kun monet on semmoisia yrittäjävetoisia, omistajavetoisia paikkoja, varsinkin pienet ravintolat, niin siellä se autonomia päätöksenteossa vähän niinku tuppaa jäämään sinne ylätasolle.
Ja tosiaan tää työn ja vapaa-ajan suhde on erityisen semmoinen niinku tiukka kysymys monelle, varsinkin näille nuoremmille sukupolville, että miten, miten sitten pystyy sovittamaan yhteen kuinka paljon löytyy puolin ja toisin tietenkin niitä joustoja.
Ja vastaavasti matkailualalla sitten niin usein kun mietitään vaikka siellä tosi isoja alueellisia eroja,
mietitään vaikka Tampere, Tampereen seutu, Lappi, pääkaupunkiseutu tai tällä hetkellä vaikka Itä-Suomi rajaseutu,
niin siellä on tosi isoja eroja niinku siinä, miten se sesonki ja suhdanteet niinku vaikuttaa ja miten asiakasmäärät ja niiden kansainvälisten asiakkaiden määrä vaihtelee voimakkaastikin.
Mutta yleisesti matkailussa nähdään, että siellä on aika vahva semmoinen arvopohja, että ollaan kiinnostuneita joko luonnosta tai siitä paikallisesta kulttuurista. Ja juuri ne- monenlaisten ihmisten kanssa pelaaminen, niin se on semmonen iso driveri sitten näitten ihmisten, näiden alojen ihmisille.
Ja sitte toisaalta he kokee olevansa töissä vähän isomman asian äärellä, että haluavat tehdä hyvää työssään ja työnsä kautta.
Ja se työn merkitys syntyy siitä asiakaskokemuksesta ja totta kai siitä mitä parhaimmillaan globaali matkailu tuottaa kulttuurien ymmärrystä ja kaikkea tämmöstä.
Totta kai sitten jonkin verran ne on niitä arvoristiriitoja siinä, että millä- millä periaatteella meidän matkailuyritys toimii tai miten me kohtelemme ihmisiä ja minkälaisissa jakelukanavissa ja palveluissa ja minkälaisia paketteja me tarjotaan.
Ja siinä on sitten voi olla niinku yksilön ja yrityksen välillä aika isojakin ristiriitoja ja ihminen punnitsee näitä.
Siellä ehkä se oman kädenjäljen näkyminen työssä, se yksilöllisyys ja niin se, että työnkuvat monesti rakentuu, ja työpolutkin, niin kun vahvuuksien ympärille. Niin se on niin kun leimallista.
Ja samaan aikaan se sesonkiluonteisuus tuo hyötyjä, mutta myös haasteita sitten jos miettii ihmisten elämän järjestämistä.
Ja siinä varmastikin se liikkuvuus on, että on näitä ihmisiä, jotka matkustaa sesongin perässä ja sit se voi vaikuttaa tietenkin siihen, että miten muuten sit elämänsä järjestää ja pystyy järjestämään.
[00:31:03:23]
Joo ja sitten vielä ehkä tuosta tapahtuma-alasta, niin se on just tämmöiseen oikeen leimallista niinku keikkataloutta ja siinä mennään silloin- taotaan silloin kun rauta on kuumaa ja sitten kun ei niin ei mennä.
Ja toki sielläkin toivois sitten paitsi tapahtumilta kuin työpaikkoina ja työpolkuina. niinku semmoista vahvempaa legacy perintöajattelua, että se ei oo vaan se yksi tapahtuma, vaan rakennettais pitkäjännitteisemmin.
On syntynyt osaajapankkeja alueelle niin mistä me saadaan ne samat tyypit uudelleen ens vuonna ja- ja mitä nää tyypit vois tehä?
Miten tapahtumat, eri aikoina järjestettävät tapahtumat, tai sit laajemmin tässä voitais tarvita sitä luovan talouden sateenvarjoa: mitä nää tyypit vois tehä.
Nää armottomat osaajat, niin tota mitähän he vois tehä sillon ku ei oo se meidän tapahtumatuotanto päällä.
[Sari Oksanen]
[00:31:53:05]
Hyvä esimerkki tästä. Meillä taas niin kun meillä on niin paljon työntekijöitä niin sieltä löytyy niin kun monta keissiä.
Mulle tulee mieleen kun meillä tossa Finlaysonin toimitiloissa on siellä studio kans ja siinä se tapahtumatila ja siihen siihen rekrytoitiin aikanaan sitten niinku tapahtumatuottajia ja sitä toimintaa pyörittäviä ja-
ja aivan taas lahjakas nuori nainen rekryttiin siihen ja hän oli- olikohan pari vuotta töissä,
Ja sit hän ilmoitti, että työ olis siis jatkunut et ”tää loppuu nyt ja hän lähtee nyt Australiaan ja hänellä on joku prokkis niinku siellä.
Ja no hän lähti sinne ja sit vielä taisi tehdä lapsenkin siinä ja nyt hän on meillä töissä taas takaisin, kun hän palasi sielt reissulta niin otti yhteyttä, että hei teillä oli kivaa olla ja nyt mää taas täällä takas ja hän tuli uuden osaamisen kera ikään kuin.
Niinku täällä sit tämmöinen kuusikymppinen täti kun kattoo, että joku on tehnyt tasaisen uran tässä niinku:
”Aa, maailma on tällainen ja tää on heihin sisäänrakennettuna tää ajattelumaailma, että on luontaista lähteä, jättää se työpaikka, mennä uusiin haasteisiin ja sit voidaan taas palatakin ihan jotain muuta.
[Mika Kylänen]
[00:32:56:01]
Tässä hauskasti tää liukuma mihin voitais palata ehkä nyt se toimialojen kokonaiskuvaa ja ehkä tämmöinen klusteriajattelu.
Niin- niin tuota sillä työntekijälläkin on omaa elämän liukumaa jollain tavalla.
Ja semmoinen oivallus mikä meillä tässä MERIT-hankkeessa on ollut, että me on totuttu asiakkaan kokemusta kattoon tällaisena palvelupolkuna. Et siinä on tämmöinen esipalvelu ennen-vaihe, ydinpalvelu, aikana-vaihe ja sitten tää tämmöinen jälki aikana -palvelu. Tämän jälkeen vaihe.
Niin, samalla lailla ihmisillä on niin kun siinä eri vaiheessa uraa ja elämää, erilaisia tarpeita. Ja sitten kunhan- jos ei siltoja polta niin se on tärkeää, miten hoidetaan se työpaikasta poistuminen. Et jääkö se ovi auki?
Tai jääkö sinne sitten, jos miettii vaikka tällaista työuran loppupuolella olevaa, että miten se hiljainen tieto, miten se näppituntuma ja tämmöiset hiljaiset työkäytännöt ollaan pystytty jotenkin niinku dokumentoimaan ja osaamista jakamaan ennen kuin on liian myöhäistä?
Mutta niin tosiaan, Sari. Teitä siellä työllisyys- ja kasvupalveluissa ohjaa vahvasti nää tämmöiset alueelliset kärkialat, excellency areas.
Niin tuota, haluaisitko niistä kertoa ja miten nimenomaan niitten ehkä tää keskinäinen dynamiikka vaikuttaa tähän työllisyyden hoitoon, kun mietitään sitä liikkuvuutta ja ihmisten moniosaamista?
[Sari Oksanen]
[00:34:22:01]
Joo, mä voin ihan lyhyesti avata. Koitan lyhyesti puhuu.
Ja siis niinku- niitä on tunnistettu kuusi kärkitoimialaa ja, mä lunttaan vähän paperista et tulee nimet ihan oikein sanottua.
Eli siel on älykkäät koneet. Ja siihen liittyy tietysti niinku tää meidän valmistavan teollisuuden vahva kivijalka- kivijalka täällä- täällä Pirkanmaalla.
Ja sieltä syntyvät sitte- sitten uudet niinku varsin digitalisaatio pohjaiset uuteen teknologiaan pohjautuvat ratkaisut, tehdas automaatiot, kaikki tän tyyppiset.
Siinä rinnalla elää vahvasti se kestävä teknologia. Se on se toinen toinen ala ja siellä on vihreet siirtymät, vihreät energiat.
Tänä päivänä se sähköinen liikkuminen on hirveän iso ja se tuottaa sitä akkuteollisuutta ja kaikkea muuta- muuta vastaavaa. Se on yks semmonen iso- iso keskittymä.
Sit on- nostaa kokoajan päätään ja kun kuuntelee ja kuuntelee tätä valtakunnallista keskustelua, niin- niin tota turvallisuus ja suojautuminen.
Se on ymmärrettävästi tän päivän kova- kova kysymys ja sieltä tulee ne varusteet puolustusteknologiaan ja kaikkeen kokonaisturvallisuuteen liittyvät niinku toimialat ja siellä- siellä niin kun se dual-käyttömallit eli yritykset hahmottaa niin kun jotka sillä toimialalla toimivat.
Meillä on rauhan aika ja siihen tarvitaan tekijöitä ja me tarvitsemme tekijöitä, jotka pystyvät kriisitilanteissa kääntymään osaamisensa ja henkisen valmiutensa kanssa myös niitten kriisitilanteiden hoitoon.
Et jos huolletaan esimerkiksi puolustusteollisuuden ajoneuvoja ja panssarivaunuja. Ne pitää sitä henkistä kapasiteettia tai osaamista rauhan aikaan, mut myös henkistä kapasiteettii tehdä sitä kriisiaikana.
Ja sieltä tulee rekrytointiin tän tyyppisii niinku ajatuksiin ja haasteita yrityksiltä, että onko kaverit siihen- siihen kyvykkäitä. Eli on se turvallisuuden ja suojautumisen teema.
No sit on tällä alueella se- ollaan tässäkin alueella juurikin missä on- missä on TAYS ja muut terveys ja hyvinvointiteknologian kehitys, joka on siis tosi, tosi huikeeta tietysti. Ja se on se yks niin kuin niin niistä kuudesta kärkitoimialasta.
Sitten tullaan sinne digitalisaation ytimeen ja digitalisoituvan teollisuuteen ja siitä varmaan niinku meidän alueella ehkä se suurin on se siruteknologia missä ollaan kansainvälisessä ja kansallisessa yhteistyössä.
Meillä on hieno siruohjelma, jossa on korkeakoulukonserni mukana ja hienot puhdaslaboratoriot tuolla- tuolla yliopiston tiloissa ja ollaan sillain valtakunnallisesti hyvin houkutteleva ja osaava alue siellä.
Ja tota se tuottaa meillä tietysti niin kuin tänne toivottavasti tulevaisuudessa lisää- lisää työpaikkoja ja tän tyyppistä.
Ja siellä on sitten muut tekoälyyn liittyvät. Niinku- niinku tota ja ohjelmistotekniikkaan liittyvät niinku kehitys- kehitysjutut ja hankkeet ja yritykset.
Ja jos ajattelee näitä kuutta kärkialaa, jotka sit pirstaloituu tommoisiin alaosioihin,
niin siellä kun menee hyvin, jos siinä syntyy, tänne saadaan houkuteltua uusia toimijoita, tehtaita. Syntyy myös näille aloille muuta työtä kuin pelkästään sitä high tech osaamistyötä, koska sehän monesti yritykset ehkä tuo sitte kuiteski vaikkapa siru puoleltakin. Osa varmasti rekrytään täältä, mutta tuovat myös niinku mukanansa ja tullessansa.
Tai jos tehdään jotain datakeskuksiin, niin se ydinosaaminen saattaa tulla sitte yrityksen mukana. Jos se on kansainvälinen yritys niin heidän niinku työntekijä puolistaan.
Mut aina kun rakennetaan tehtaita, tehdään sinne infraa, maata tonttiin kiinteistöjä ja huolletaan sitä, niin se kanavoi tänne lisää työtä.
Työvoimatarve osaamistarvetta ihan sinne tehtaan automaation linjoille, prosessiin, työnjohtotehtäviin ja sitte tietysti sitä kautta rakentamiseen ja maa- maan kaivamiseen, kaikkeen mistä se infra syntyy.
Ja sit taas meidän tietysti se palvelutuotannon puolista tullaan sitte tähän MERIT:in ikään kuin ydinaloihin, palvelutuotantoon ja horecaan ja matkailuun, ravitsemukseen kaikkeen.
Sinnehän se boostaa sitten sitä- sitä tekemistä ja kuljetukseen ja logiikkaan tulee lisää. Logistiikkaan tulee lisää- lisää niinku työtä.
Eli jotenkin tää on ehkä semmosta mitä mietin niin kuin opiskelijoidenkin kanssa olis kiva käydä läpi et näin tämä alue täällä rakentuu. Täällä on tällaiset niinkun kuviot ja keskeiset isot niin kuin ohjelmat ja tekijät ja kasvualat ja miten se sitte heijastuu eri toimialoille.
Ja niin, että sieltä tulee tavallaan ihan sielt toisen koulutusasteen osaamistarpeista niin kun korkeakoulutuksen osaamiseen se ikään kuin niinku kuva.
Et se vähä liittyy tähän, mitä Kati hyvin sano et on väärii mielikuvii toimialoista. Ja joko siru kärsii siitä että aina ajatellaan sitä high techiä ja pitäs osata ihan sitä.
Ei se ihan niin ole. Siellä on muitakin tarpeita sinne automaation ja prosessipuoleen.
Tai sit jos puhutaan siitä älykkäistä koneista, niin sit tulee heti se vanha niinku likainen teollisuus paja jossakin tuolla.
[Kati Lammi]
[00:39:45:15]
Kipinät.
[Sari Oksanen]
[00:39:46:13]
Niin. Kipinät sinkoo ja sehän on ihan muuta.
Se on hienoa automatioo ja- ja tän tyyppistä. Eli tässä olis tosi paljon sitä purkamista ja kuvaamista, että miten se työmarkkinoiden sisäinen dynamiikka, logiikka, toimiala liukumineen ja niiden kytköksineen täällä alueella niinku toimii?
Missä on ne muutosajurit ja missä ne työvoimaintensiiviset alat tulevaisuudessa? Tän vision ja skenaarion mukaan.
[Mika Kylänen]
[00:40:13:09]
Kyllä ja parhaimmillaan just tää monialaisuus, että mitä nää alat vois tehä yhessä et jos miettii vaikka luovilla aloilla, että miten vaikka ravintola-alan kilpailukykyä voitais kehittää vaikka mediateknologian avulla?
Tai miten tapahtumatuotannolle ominaista osaamista voitais hyödyntää niinku matkailutapahtumien hommasta niinku matkailun elämystapahtumien ja yksittäisten ohjelmapalvelujenkin kehittämisessä?
[Sari Oksanen]
[00:40:34:17]
Tai onko siruteknologia puolella- isoa siru ohjelmaa niinku Tampereella? Niin- niin tota onko siellä kenties jotain työtä ihan tapahtumatuotanto-osaaja ihmiselle?
Veikkaisin että varmasti on, koska tehdään tosi paljon kansainvälistä näkyvyyttä, mennään kansainvälisille messuille. Joku ne kattoo järjestää organisoitua sen Suomen brändin Tampereen brändin sinne niinku mukaan.
Et kohtuu semmosta niin kun se on se työ urasuunnittelun vaikeus tän päivän työmarkkinoille. Et se on niinku tämmöiseen pikakuvaukseen.
Se on tosi laajaa, tosi liukuvaa ja sen niinku hoksottimet et mistä voi, vaikka mulla tapahtumatuotanto vaik se juttu nii löytyy sitä työtä niinku tän ajatusmallin mukaan.
[Mika Kylänen]
[00:41:17:19]
Joo. Ja jotenkin vielä yks kuuluma tän monialaisuden lisäksi on se, että meillä oppilaitoksissa niinku just jengi tykkää ja pitäs enemmänkin opiskelijoita tuoda eri koulutusohjelmista yhteen oppimaan kimpassa proje kteissa
Ja sitte toinen, että parhaimmillaan mekin hengitetään tätä samaa alueellista vahvuusaluepalettia, että pystytään reagoimaan vaikka elämystalouden YAMK:lla tai turvallisuusjohtamisen koulutuksella, niinku tämmöisiin niinku nouseviin ja panostettaviin aihepiireihin.
[Sari Oksanen]
[00:41:48:13]
Sit meillä on se julkinen puoli. Tietysti siis silleen, että mietin lähinnä tuota hyvinvointialuetta ja meillä on tosi hienosti ton Pirhan kanssa, niinku tehdään yhdessä semmoista yhteistä ennakointityötä. Eli- eli tota niinku työvoimatarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia.
Ja silloin kun puhutaan laadullisesti niin puhutaan just siit osaamisen puolesta, niinku myös ja- ja tota se on rakennettu semmoiseksi projektiksi, että me tehdään tällä hetkellä parhaillaan nykytila-analyysi niin että Pirha tekee.
He tietää heidän eläköityvät, heillä on visio, heillä on henkilöstöstrategiat. Et mitä he tekevät tulevaisuudessa, mihin he tarvitsevat tekijöitä.
He ymmärtää, mitä sairaanhoitajan pitää tulevaisuudessa osata. Ei vaan hoitaa ja kohdata ihmisiä, vaan myös sitä digitalisaatiota ja tietty. Eli he tekee sitä heidän tietojohtamisen niin kuin yksikön kanssa sitä heidän nykytila-analyysiä, määrällisestä laadullisesta tarpeesta tulevaisuudessa.
Ja me tuodaan siihen sitä niin kuin työvoimavarannon näkökulmaa, ei vain työttömiä työnhakijoita, vaan oppilaitoksissa oleva tuleva työvoima mitä alueella on. Ja sit koitetaan kattoa työpajoilla ikään kuin ne päät yhteen siitä ja sen jälkeen synnyttää sitä yhteistä kuvaa et okei, miten mennään.
Tulevaisuuden rekrytointi, kohta-anto ja osaamistarpeet niinku- niinku handlataan silleen et siinä vaiheessa kun tarvitaan tekijöitä sillä ja sillä osaamisella niin onko meillä oppilaitokset mukana meidän kans jututtaa ja juttelee ja keskustelee ja juuri sitä mitä sanoit et se antaa sit syötettä sinne oppilaitoksiin.
Ja tän tyyppistä niinku se on ennakointia mihin tarvitaan siis se oikea työvoimatarpeiden omistaja, koska muutenhan se on vähä niinku mielikuvittelua. Heillä on strategiat ja visiot kyllä ja eri toimialoilla ja teknologiateollisuudessakin on kyl ihan omat niinku visionsa mihin mennään ja mitä tarvitaan.
Ja tämä on se keino millä me pystytään niin kun niitä- niitä niin kuin yrityksiä julkisen puolen organisaatiot tekee sit yhdessä tietojohtamisen avulla ikään kuin julkisiin toimijoihin ja siitä synnyttää sitä yhteistä- yhteistä tota tekemistä sen kohta-annon ja osaamisen tuottamiseksi mitä tarvitaan. Ja se ei onnistu ilman oppilaitoksii.
[Mika Kylänen]
[00:44:08:19]
Kyllä. Tekemistä ja näkemystä.
Mitäs Kati loppukaneetti sulta tähän tulevaisuuden työmarkkinoihin, niin miltä kuulostaa?
Ja toki tuttuakin asiaa tää tämmönen alueiden- alueiden erilaiset painotukset ja toisaalta-
[Kati Lammi]
[00:44:21:07]
Niin ainakin toi ennakointi on hyvä kun se tuli vielä mieleen siitä.
Se on selvästi tällä hetkellä semmoinen kuuma peruna ja siitä- kaikki on siitä kiinnostuneita ja kaikki haluaa siihen perehtyä.
Ja mun mielestä siinä on hyvää se, että se ei oo enää tiettyjen tiedolla johtamisen eksperttien ihmeenä, vaan nyt aletaan pohtii sitä, miten se vois tulla meidän kaikkien osaksi meidän elämää.
Ja kuinka me voitaisi arjessa sitä- sitä niinku hyödyntää, niin se on kyllä semmoinen, mihinkä kannattaa vielä kiinnittää kaikissa paikoissa huomiota.
[Mika Kylänen]
[00:44:54:21]
Joo. Tosiaan tässä kolmannessa episodissa tulevaisuuden työmarkkinoista ja työllisyyspalveluista ollaan tehty ajankohtaisia huomioita nykytilasta, muutoksesta ja toisaalta siitä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä mitä, mitä tämä vaatii ja mitä tehdäänkin jo.
Ja ehkä loppuun jokaiselta yksi nosto siitä, että mitä haluat tai haluaisimme sanoa loppuun kuuntelijoille, on langoilla sitten matkailu-, ravintola-, tapahtuma-alan ammattilaisia, esihenkilöitä tai kehittäjiä, ehkä kouluttajiakin.
Niin tuota mikä olis Sari semmoinen keskeinen pointti mitä tästä meidän keskustelutuokiosta haluaisit ja vielä jakaa?
[Sari Oksanen]
[00:45:35:00]
No kyl mä ehkä nostaisin sen mistä pitkään keskusteltiin, siitä liikkuvuudesta kahdella aspektilla. Siis ihan se alueellinen liikkuvuus ja siihen liittyen myös se kansainvälinen liikkuvuus.
Että työmarkkinoita on paljon muuallakin kuin Suomessa ja siellä meidän osaamista arvostetaan, että se semmoinen alueellinen liikkuvuus ylipäänsä se maahan lisää niitä mielekkään työn saannin mahdollisuuksia niinku huomattavasti.
Ja sitten toinen on tää tämmönen niinku puhtaaksi no sit toimialakohtaisesti liikkumisesta ja liukumisesta erillään ja laaja ajattelu siihen, että tällä osaamisella ei vaan sieltä omalta toimialalta ihan välttämättä löydy hommiin vaan jostain muualtakin.
Et ehkä ne on niin kun jo saattelen opiskelijoita vaikkapa tai työnhakijoita yleensä, niin ne on hyvä huomioida ja hankkii tietoa ja ymmärrystä siitä. Ja resilienssi itelle sit siihen asian suhteen.
[Mika Kylänen]
[00:46:27:07]
Maltti myös.
[00:46:28:23]
Mitäs Kati?
[Kati Lammi]
[00:46:29:19]
Mä haluaisin nostaa tähän loppuun vielä babystepsit, se on mun suosikki aihe tässä työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisessa.
Eli mitä kaikkea pientä me voidaan tehdä jo ennen kuin tehdään vaikka iso rekrytointipäätös, niin esimerkiksi mielikuvien tuottamiseen, kehittämiseksi ja sen vuoropuhelun lisäämiseksi.
Niin enemmän erilaisia yritysvierailuja, mentorointeja, minityökokeiluja myös sellaisille, jotka ovat tällä hetkellä töissä. Alaa ammatinvaihtoa pohtiville.
Heillä on tosi vähän mahdollisuuksia päästä kurkistaa mihinkään uusiin ammatteihin ja aloihin, niin koska se on semmoista vuoropuhelua ja yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan toivoisin.
[Mika Kylänen]
[00:47:18:25]
Tämmöisiä vauvan ja pop up askelia.
[Kati Lammi]
[00:47:20:29]
Kyllä.
[Mika Kylänen]
[00:47:21:25]
Kyllä. Mä ehkä nostaisin siitä liikkuvuudesta tämmöisen osaamisliikkuvuuden eli jollain tavalla sen monialaisen osaamisen.
Ja toisaalta verkostot on myös sitä osaamista, että- että yhä enemmän muuttuvassa maailmassa jollain tavalla tuntuu, että se kouluttautuminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ja vähintään se oman tekemisen jatkuva reflektointi nii se on hyvä vakuutus.
Ja tuota se on aika nopeesti paitsi matka, niinku tietyissä tutkinnoissa eteenpäin tai jo kursseissa eteenpäin, niin se on myös matka ehkä siihen omaan identiteettiin. Et se voi löytyy se jollain tavalla ehkä tämmöinen ammatti-identiteetti ei tänä päivänä rakennu toimialoina vaan se rakentuu yhä enemmän niinku osaamisen ja tekemisen ja tekemättä jättämisen ja arvojen kautta.
Että tämmöistä osaamisidentiteettiä ehkä ois hyvä työstää ja siinä varsinkin tarvitaan niitä keskustelukumppaneita lähellä ja vähän kauempana.
[00:48:18:03]
Mut hei, kiitokset keskustelijoille! Kiitos Kati Lammi!
[Kati Lammi]
[00:48:21:05]
Kiitoksia Mika!
[Mika Kylänen]
[00:48:22:16]
Kiitos Sari Oksanen!
[Sari Oksanen]
[00:48:23:12]
Kiitoksia!
[Mika Kylänen]
[00:48:25:03]
Ja kiitokset tosiaan kuuntelijoille!
Elikkä meidän seuraavat episodit sitten tän kolmannen jälkeen on todella kiinnostavia myös.
Elikkä- elikkä neljännessä jaksossa saan matkakumppaneiksi muutaman kollegan täältä TAMK:sta ja keskustellaan saman aihepiirin naapurihankkeiden edustajien kanssa sitten elämys- ja luovien alojen kehittämisestä.
Ja on kiva tehdä niinku paikallisestikin saman katon alla toimivien hankkeiden kanssa yhteistyötä paitsi tällä valtakunnallisella koordinaatiotasolla.
Ja sitten viidennessä päätösjaksossa vieraaksi saapuu Petra Kytölä ja Jari Leskinen tapahtuma-alan sykkeestä ja silloin päästään puhumaan vielä enemmän tapahtuma alan erityispiirteistä ja minkälaisia näkemyksiä Petralla ja Jarilla sitten pitkän linjan tapahtuma alan tekijöinä ja johtajina on tästä.
Ja tosiaan näistä- tästä meidän ”Kohti merkityksellistä työtä” podcastista, niin pysyy hyvin pulssilla meidän MERIT kotisivujen www.merkityksellinentyo.fi avulla ja tässä kohtaa kiitokset kuuntelijoille Ja hei hei!
[Kati Lammi]
[00:49:32:24]
Hei hei!
[Sari Oksanen]
[00:49:33:10]
Moi moi!