Nuoret rakensivat yritysideoita ja kansainvälisiä verkostoja Succeed in Business -hankkeessa

Succeed in Business -hanke on tarjonnut 18–25-vuotiaille vähävaraisista perheistä tuleville nuorille maksutonta yrittäjyyskoulutusta Suomessa, Virossa ja Latviassa. 

Hanketta rahoittaneen EU:n Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelman Suomen kansallinen yhteyshenkilö Anne Jylhä muistutti, että hankkeiden todellinen vaikutus näkyy ennen kaikkea ihmisissä: uusissa taidoissa, verkostoissa, ideoissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. 

– Emme voi luoda nuorille luottamusta tulevaisuuteen vain kehottamalla heitä olemaan optimistisempia. Meidän on luotava heille todellisia mahdollisuuksia oppia, kokeilla ja kehittää taitojaan sekä tavata uusia ihmisiä. Tuomalla nuoria yhteen yli maarajojen hanke on antanut heille mahdollisuuden luoda yhteyksiä oman maansa ulkopuolelle, Jylhä sanoi.

Tavoitteena ei välttämättä ole se, että jokainen nuori perustaa yrityksen. 

Ehkä tärkeintä on, että he kehittävät projektin aikana omia ideoitaan, ja joskus niistä voi kasvaa tulevaisuudessa yrityksiä. Yrittäjyyskasvatus voi tarjota vielä enemmän: kykyä tunnistaa mahdollisuuksia, muuttaa idea konkreettiseksi, ratkaista ongelmia, tehdä yhteistyötä ja aloitteita sekä löytää rohkeutta kokeilla jotain uutta.

Anne Jylhä, Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelma

– Kun puhumme työllistymismahdollisuuksien parantamisesta, vaikutukset eivät löydy vain mittareista tai projektiraporteista. Ne näkyvät siinä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Projektin aikana syntynyt idea voi kasvaa yritykseksi. Juuri siinä on tällaisten hankkeiden arvo: ne avaavat uusia ovia ja luovat uusia mahdollisuuksia, Jylhä kiteytti.

Yrittäjyys lähtee omista motiiveista

Inspiroivassa puheenvuorossaan Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian opiskelija ja yrittäjä Eemeli Vottonen kertoi omasta yrittäjäpolustaan Zennius Oy:ssä ja sen opettamista asioista. Hän kuvasi sitä, kuinka oman yrityksen perustaminen pakotti pohtimaan omia motiiveja ja arvoja. 

Vottonen painotti, että yrittäjän kannattaa ymmärtää, miksi haluaa ryhtyä yrittäjäksi ja mihin oma toiminta perustuu. Hän kertoi perustaneensa ensimmäisen yrityksensä vääristä syistä, koska ei ymmärtänyt riittävästi omia uskomuksiaan, pelkojaan ja sitä, miten ne vaikuttivat hänen päätöksiinsä. 

– Ymmärsin, että yksi syvimmistä syistä yritykseni perustamiseen oli halu tulla rakastetuksi ja arvostetuksi.

Kuva: Hanna Ylli

– Kun aloitan jotain uutta, oli kyse sitten kouluprojektista tai yrityksestä, haluan ensin ymmärtää, miksi teen sitä mitä teen. Sen jälkeen keskityn siihen ja siirrän kaiken muun sivuun. Haluan olla valmis muuttamaan suuntaa, kun huomaan olevani väärällä polulla. Ymmärrä, miksi teet sitä, mitä teet.

Toinen tärkeä oppi liittyi siihen, että pitää keskittyä olennaiseen.

Jos aloittaisin nyt uudelleen, keskittyisin kolmeen asiaan: asiakkaiden kontaktoimiseen, heidän tarpeidensa ymmärtämiseen ja tarjonnan kehittämiseen sen perusteella, mitä opin. Eli tunnista se yksi asia, jolla on eniten merkitystä. Minulle liiketoiminta alkaa siitä, että on maksavia asiakkaita. 

Eemeli Vottonen, Proakatemia

Yritysideoissa näkyivät hyvinvointi, teknologia ja kestävyys

Nuorten esityksissä nähtiin laaja kirjo ratkaisuja hyvinvointisovelluksista verkkopalveluihin, terveydenhuollon ratkaisuihin ja fyysisiin tuotteisiin.

Yksi esitellyistä konsepteista oli älypohjallinen, joka seuraa jalan kuormitusta ja auttaa tunnistamaan esimerkiksi lattajalkaisuuteen liittyviä ongelmia. Projektissa oli selvitetty myös teknologian patentoitavuutta sekä tuotteen mahdollisia valmistuskustannuksia. 

Kuva: Hanna Ylli

Toinen ryhmä esitteli Farm Hub -palvelun, joka yhdistäisi paikalliset ruuantuottajat ja kuluttajat verkkopalvelun avulla. Idean taustalla on halu vähentää ruokahävikkiä ja parantaa pienten tuottajien näkyvyyttä markkinoilla. 

Medleaf-konseptin tavoitteena on helpottaa lääkkeisiin liittyvän tiedon löytämistä. Palvelun avulla käyttäjä voisi saada lääkkeiden viralliset käyttöohjeet helposti digitaalisessa muodossa esimerkiksi QR-koodin kautta. 

Opiskelijat saivat yrittäjäkokeiluista käytännön kokemuksia

Yksi ryhmistä kertoi kesän aikana toteuttamastaan Slice of Life -kahvilasta, joka toimi kuukauden ajan Tampereen keskustassa. Opiskelijat vastasivat itse niin markkinoinnista, taloudesta, tuotekehityksestä kuin päivittäisestä toiminnastakin. Ryhmä keräsi asiakaspalautetta, rakensi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja sai käytännön kokemusta yrityksen pyörittämisestä. Samalla osallistujat oppivat, kuinka paljon suunnittelua, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua pienikin liiketoiminta vaatii. 

Kuva: Hanna Ylli

Myös kansainvälistymiseen keskittyvä Export Group -projekti tarkasteli mahdollisuuksia tuoda tunnettuja kansainvälisiä franchising-konsepteja uusille markkinoille. Tiimin jäsenet olivat keskustelleet yritysten kanssa ja tehneet myös markkinaselvityksiä. 

Luovia ratkaisuja eri kohderyhmille

Esitysten joukossa nähtiin lisäksi kulttuurisesti monimuotoiseen muotiin keskittyvä yritysidea, joka tarjoaisi mittatilaustyönä valmistettuja juhla-asuja eri kulttuuritaustoista tuleville asiakkaille. Projektin lähtökohtana oli tunnistettu tarve löytää yksilöllisiä ja kulttuurisesti merkityksellisiä vaatteita suomalaisilla markkinoilla. 

Kuva: Hanna Ylli

Teknologiaa edustivat muun muassa työhyvinvointia tukeva Mind Rest -sovellus sekä SixSeven-niminen tuoteidea, jossa kehitetään latausjohtojen hallintaan tarkoitettua kompaktia ja ympäristöystävällistä ratkaisua. Ryhmät olivat jo rakentaneet toimivia prototyyppejä ja pohtineet tuotteidensa jatkokehitystä, hinnoittelua ja markkinoille vientiä. 

Rohkeutta kokeilla ja oppia

Tapahtuman päätteeksi osallistujat pääsivät arvioimaan toistensa projekteja ja valitsemaan päivän vaikuttavimpia esityksiä. Äänestys kannusti tunnistamaan muiden vahvuuksia sekä pohtimaan, millaisilla ratkaisuilla voisi olla parhaat mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa. 

Loppupuheenvuoroissa hankkeen vetäjät kiittivät osallistujia aktiivisuudesta, rohkeudesta ja sitoutumisesta. He korostivat, että hankkeen tärkeimmät tulokset eivät ole vain projektisuunnitelmissa tai raporteissa, vaan osallistujien osaamisessa, itseluottamuksessa, verkostoissa ja uusissa mahdollisuuksissa. 

Hankkeen koordinoi Latvia University of Life Sciences and Technologies (LBTU). Projektipäällikkö Natalja Sterhova totesi, että hanke tarjosi koulutuksia, työpajoja ja asiantuntijoita, mutta ihmiset antoivat sille elämän. 

Ilman teitä tätä projektia ei olisi ollut olemassa. Te ja teidän energianne, uteliaisuutenne ja ideanne olette tämän matkan ydin. Alussa puhuimme yrittäjyystaidoista, liikeideoista ja tiimityöstä, mutta hanke antoi meille vielä enemmän. Syntyneiden ideoiden matka ei pääty tähän. Osa niistä voi kasvaa yrityksiksi, osa voi muuttua täysin, ja osa voi viedä teidät paikkoihin, joita ette tänään vielä osaa kuvitella. 

Natalja Sterhova, Latvia University of Life Sciences and Technologies

Sterhovan mukaan hankkeessa on opittu puolin ja toisin rohkeudesta, avoimuudesta ja luovuudesta. 

– Pysykää uteliaina ja sanokaa kyllä mahdollisuuksille. Uteliaisuus vie eteenpäin.