Psykoterapiasuuntaukset
Käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia
Mitä ovat käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysista.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä.
Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja.
Tämä voi sisältää esim.
- uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen),
- uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta),
- uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai
- terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä? Eräs uusi hoitoalue on persoonallisuushäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1994) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat erittäin hyviä tuloksia. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona.
Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.
Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim.
- ahdistuneisuus-, pelko- ja masennusongelmat
- syömis- ja unihäiriöt
- oppimisvaikeudet
- seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat
- huono itseluottamus
- väärinkäyttöongelmat
- skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat
- yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat
- lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.
Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivinen psykoterapia hoitomuotona
Kognitiivinen psykoterapia sisältää useita psykoterapiamuotoja. Näillä on yhteiset juuret, mutta painotukset ja työskentelytavat vaihtelevat. Psykoterapiassa keskeisiä työskentelyn kohteita ovat asiakkaan pulmia tuottavat ajatukset ja uskomukset ja näihin liittyvät tunteet. Kognitiivisen psykoterapian perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja että muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta tunnekokemuksessa. Viime vuosikymmeninä on ymmärretty tunteiden keskeinen merkitys ihmisen kokemusten organisoitumisessa sekä siten myös terapeuttisessa työskentelyssä. Myös käyttäytymisen konkreettista, aktiivista muuttamista pidetään tärkeänä, kun psykoterapiassa halutaan saavuttaa pysyvää muutosta.
Kognitiivinen psykoterapia on tasavertaista ja tavoitteellista asiakkaan kokemuksen yhdessä tutkimista. Kognitiivisessa psykoterapiassa tavoitteena on auttaa asiakasta itse oivaltamaan, ymmärtämään omaa kokemusmaailmaansa ja käyttäytymistään ja siten löytämään keinoja näiden muuttamiseen myös tosielämässä. Terapiatyöskentelyn lähtökohtana on aina asiakkaan henkilökohtainen, ainutkertainen kokemus.
Kognitiivinen psykoterapia on tutkitusti tuloksellinen hoitomuoto: sen vaikuttavuudesta useiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa on tutkimusnäyttöä, mistä syystä sitä puolletaankin monissa virallisissa hoitosuosituksissa.
Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia
Koulutuksen teoreettinen tausta
Psykodynaaminen yksilöpsykoterapia perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan ja tutkimukseen kehityspsykologiasta, mielen rakentumisesta ja toiminnasta, sekä erilaisista psyykkisistä häiriöistä. Psykoanalyyttinen teoria on täydentynyt ja tarkentunut koko olemassaolonsa ajan, viime vuosina mm. varhaisten psyykkisten toimintojen, neurotieteellisten tutkimusten, affektiivisen neurotieteen sekä vuorovaikutussuhteita koskevien tutkimushavaintojen pohjalta. Sisäisen kokemusmaailman (esim. elämän säilyttämisessä välttämättömät tunteet ja tarpeet, kts. Solms 2021) ja ulkoisen reaalimaailman yhteensovittaminen (esim Fotopoulou & Tsakiris 2017) edellyttää jatkuvaa psyykkistä työtä ja on luonteeltaan merkityksiä luovaa prosessointia, joka eri syistä häiriytyessään voi johtaa monenlaiseen psyykkiseen problematiikkaan.
Psykoanalyyttisen psykoterapian tuloksellisuutta on tutkittu monella tavalla. Empiirisen tutkimustiedon perusteella voidaan todeta psykoanalyyttisen psykoterapian olevan tuloksellista sekä tehonsa että vaikuttavuutensa osalta erilaisissa psyykkisissä häiriöissä. Myös lyhyet psykodynaamiset hoidot ovat vähintäänkin vertailukelpoisia muiden kestoltaan samanpituisten hoitojen kanssa (Shedler 2010, Abbas, 2014). Pitkien psykoanalyyttisten hoitojen tuloksellisuudesta on vahvaa näyttöä. Vaikeiden häiriöiden hoidossa, esim. persoonallisuushäiriöt, hoitoresistentti depressio ym. on saatu hyviä tuloksia. Merkittävää on, että hoitotulokset ovat myös varsin pysyviä silloinkin, kun seuranta-aika on ollut pitkä (esim. Leutzinger-Boehleber 2019, Fonagy et al. 2015, Leichsenring, Luyten, Abbas ym 2015, Keinänen & Takala 2011 ja Leichenring & Rabung, 2008). Yleisen toimintakyvyn paraneminen ja tyytyväisyyden lisääntyminen näkyy tutkimuksissa mm. vähäisempänä turvautumisena muihin hoitoihin, pysyvästi kohonneena työkykynä ja normaaliväestöön verrattavana paitsi psyykkisenä myös somaattisena oireettomuutena, esim. Helsingin psykoterapiatutkimus (2010) ja Leuntzinger- Bohleber et al (2003, Saksa). Lisäksi psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvien eri tavoin fokusoitujen psykoterapioiden (esim. mentalisaatio-, transferenssikeskeinen-, interpersoonallinen psykoterapia ja tunnefokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia ISTPD) tuloksellisuudesta on runsaasti tieteellistä näyttöä, esim. Abbas (2015)
Psykodynaamisen psykoterapian kulmakivi on psykoterapeuttinen yhteistyösuhde. Vuorovaikutussuhteen mahdollistamat menetelmät ja tekniikat edistävät psyykkistä integraatiota siltä osin, kuin se on kehityksen aikana häiriintynyt. Modernin muistitutkimuksen mukaan (esim. Alberini 2017, Tottenham 2017) psyykkisen kehityksen kannalta kriittiset ajanjaksot muovaavat psyykkisiä funktioita nykyhetken kokemusta ohjaavalla tavalla. Tästä syystä, toisin kuin joskus ajatellaan, psykoanalyyttinen psykoterapia tapahtuu aina tässä ja nyt. Turvalliset ja luottamukselliset puitteet, ajattelun ja ilmaisun vapaus, potilaan kuunteleminen ja yhdessä tapahtuva psyykkisen tutkiminen ovat psykoanalyyttisen psykoterapian erityispiirteitä. Hoidon tavoitteena on lisätä yksilön psyykkistä itsenäisyyttä sekä edesauttaa realistista suhtautumista itseen ja ympäristöön.
Lasten ja nuorten psykodynaaminen psykoterapia
Psykodynaamisen lapsi- ja nuorisopsykoterapeuttikoulutuksen teoreettinen tausta
Lasten ja nuorten psykodynaaminen psykoterapia hoitomenetelmänä perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan mielen rakentumisesta ja toiminnasta. Psykodynaaminen hoito ja sen pohjalta kehitetyt hoitomenetelmät on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi useissa tutkimuksissa (esim. Knekt, P., Lindfors, O., Laaksonen, H. Helsingin psykoterapiatutkimus - Psykoterapioiden vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 33/2010, Schedler, J. The efficacy of psychodynamic psychotherapy. American Psychologist, 65 (2): 98-109).
Myös lasten ja nuorten psykoterapian osalta on jo saatavilla useita tutkimuksia sen hyvästä vaikuttavuudesta monissa häiriöissä (katsauksena mm: Midgley, N. Kennedy, E (2011). Psychodynamic psychotherapy for children and adolescents: a critical review of the evidence base. J.Child. Psychoter. 37:232-260). Saatavuuden lisäännyttyä on psykoterapiahoidon piiriin tullut yhä enemmän myös vaikeista ja laaja-alaisista kehityksen ja käyttäytymisen ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria. Psykodynaamista hoitomenetelmää onkin kehitetty vastamaan niihin tarpeisiin, joita hyvin eritasoiset ja –laajuiset ongelmat hoidon onnistumiseksi edellyttävät.
Osa psykoterapiaan lähetetyistä lapsista tai nuorista voi saada avun suhteellisen lyhyenkin psykoterapeuttisen hoidon avulla. Jos kuitenkin psyykkinen kehitys on suurilta osin keskeytynyt, tarvitaan sen rakentumiseen riittävän pitkä ja intensiivinen hoito. Häiritsevien psyykkisten oireiden poistuminen ei ole silloin yksinään riittävä tavoite, vaan psyykkisen kehitysvaiheen saaminen mahdollisimman lähelle ikätasoa ja siten toimintakyvyn paraneminen kokonaisuudessaan. Tämä laaja tavoite vaikuttaa psykodynaamisen psykoterapian tulosten joskus hitaammin saavutettaviin, mutta jopa terapian jälkeenkin tapahtuviin (ns. ”sleeper effect”), pysyviin muutoksiin (Trowell et al., 2003, 2007, Muratori et al., 2003, 2005).
Lasten ja nuorten psykodynaaminen koulutus perustuu vahvasti kehityspsykologian tuntemukselle. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren eri kehitysvaiheiden opiskeluun. Varsinkin vuoden kestävän vauvahavainnoinnin tavoitteena on saada ymmärrystä riittävän terveestä vuorovaikutuksesta vauvan ja vanhemman välillä, mikä luo pohjan myös myöhemmälle hyvälle psyykkiselle kehitykselle. Se antaa myös ymmärrystä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin, häiriöihin ja puutteisiin sekä niissä syntyviin lapsen, äitiyden ja isyyden ristiriitoihin ja vaikeuksiin. Lapsen kasvu on normaaleissa olosuhteissa monimuotoinen vuorovaikutuksellinen tapahtuma lapsen, hoivaajan ja ympäristön kesken.
Lasten ja nuorten dynaaminen psykoterapia perustuu psyykkisen kasvun mahdollistamiseen turvallisessa, tunnetiloja kannattelevassa ja säätelemään auttavassa vuorovaikutuksessa suhteessa terapeuttiin. Psykoterapian tavoitteena on näin uusien sisäistyksien kautta mahdollistaa sellaisten psyykkisten rakenteiden kasvu, jotka auttavat lasta tai nuorta sietämään paremmin tunnekokemuksiaan ilman kehitystä ja yleistä sopeutumista vaarantavaa oireilua. Lapsen sisäinen maailma on vuorovaikutussuhteen lisäksi tavoitettavissa paitsi verbaalisen ilmaisun, myös lapsen luonnollisen toiminnan; leikin ja piirtämisen kautta. Lasta, joka ei kykene leikkimään tai luovaan itsensä ilmaisuun, on siihen vähitellen autettava. Myös nuoret tuovat usein mielellään sisäisiä kokemuksiaan musiikin, kuvataiteen tai kirjallisen ilmaisun kautta verbaaliseenkin terapiaan.
Vanhempien mukana olo hoidossa on keskeistä ja tärkeä osa lasten ja nuorten hoitoa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota vanhemmuuden ymmärtämiseen ja työnohjausta suunnataan erikseen myös vanhempien ohjaukseen. Vanhempia, sijaisvanhempia tai laitoksissa asuvien lasten hoivaajia autetaan ymmärtämään paremmin lapsensa tai nuorensa sisäistä maailmaa ja joskus epätasaisia kehityksellisiä tarpeita. Nämä ovat saattaneet hämmentää aikuisia ja aiheuttaa erilaisia ristiriitoja niiden ikätasoisuudesta poikkeavuuden vuoksi. Lasten ja nuorten psykoterapeuttikoulutuksessa korostetaan terapeutin kykyä toimia yhteistyössä hoidosta vastaavan tahon ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijoita perehdytetään myös muihin lapsi- ja perhekeskeisiin sekä nuorille suunnattuihin psykoterapiamenetelmiin. Koulutuksen kokonaistavoitteena on kouluttaa erilaisiin lasten ja nuorten psyykkisiin häiriöihin ja kehityksellisiin ongelmiin perehtyneitä ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä psykoterapeutteja.
