Hyppää pääsisältöön
Kirjasto

Matkalla kohti oppimisen avoimuutta – haasteita ja esteitä avoimien oppimateriaalien tiellä

Julkaistu 20.10.2026
Tampereen yliopisto ja TAMK
Viikolla 43 vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna “The Cost of Knowledge”. Viikon kunniaksi kirjaston asiantuntijat ovat laatineet puheenvuorojen sarjan avoimen tieteen aihepiireistä. Tämä osa käsittelee avoimia oppimateriaaleja. Tekstissä tarkastellaan avointen oppimateriaalien käyttöön liittyviä haasteita.

Avoimet oppimateriaalit 

Avoimet oppimateriaalit ovat Creative Commons -lisenssillä julkaistuja tai tekijänoikeuksista vapaita digitaalisia oppimateriaaleja, joita voidaan vapaasti säilyttää, yhdistää, käyttää, muokata ja jakaa edelleen. Niiden tavoitteena on edistää opetuksen ja oppimisen avoimuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta.  

UNESCOn vuonna 2024 julkaisemassa Dubain julistuksessa (Dubai Declaration on Open Educational Resources) korostetaan tarvetta kehittää uusia taloudellisia ja teknologisia toimintamalleja, jotka tukevat avointen oppimateriaalien laajempaa käyttöä ja edistävät niiden hyödyntämistä. Julistuksessa tarkastellaan ympäristön kannalta kestävien toimintatapojen merkitystä. Siinä suositellaan esimerkiksi arvioimaan, milloin tekoälyn käyttöä olisi syytä välttää sen suuren energiankulutuksen vuoksi. 

Avoimet oppimateriaalit tarjoavat vaihtoehdon kalliille kaupallisille oppimateriaaleille. Vaikka niiden tarjoamat hyödyt on laajalti tunnistettu ja avoimuutta on edistetty jo pitkään, oppimateriaalien hyödyntämiseen liittyy edelleen monenlaisia haasteita. Kehittämiskohteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niihin voidaan löytää toimivia ratkaisuja ja edistää avoimien oppimateriaalien laajempaa hyödyntämistä.

Ajankohtaisia haasteita ja kehittämistarpeita 

Avoimien oppimateriaalien käyttöön liittyvät haasteet voivat olla sosiaalisia, taloudellisia ja teknologisia (kuvio 1). 

Kaavio, jossa sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset näkökulmat muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden.

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Avoimien oppimateriaalien käytön haasteet 

Ensinnäkin avoimien oppimateriaalien käyttöön liittyvät sosiaaliset näkökulmat voivat ilmetä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Avoimet oppimateriaalit voivat tarjota opettajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön sekä edistää inklusiivisempaa ja saavutettavampaa opetusta. Myös opiskelijoiden osallistuminen avointen oppimateriaalien kehittämiseen voi vahvistaa heidän opiskelumotivaatiotaan ja sitoutumistaan oppimiseen. Toisaalta sekä opettajien että opiskelijoiden tietämys avoimista oppimateriaaleista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista voi olla vähäistä, mikä voi rajoittaa niiden hyödyntämistä. Organisaatiotasolla haasteena voi puolestaan olla se, miten avointen oppimateriaalien tuottaminen ja kehittäminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä miten tämä työ huomioidaan osana opettajan työpanosta ja meritoitumista. 

Toisena haasteena ovat taloudelliset kysymykset. Vaikka avoimet oppimateriaalit ovat käyttäjille maksuttomia ja voivat vähentää oppimateriaaleista aiheutuvia kustannuksia, niiden tuottaminen, arviointi, kehittäminen ja ylläpito edellyttävät taloudellisia resursseja. Organisaatioiden tuki ja erilaiset hankerahoitukset ovat tärkeässä roolissa, jotta laadukkaiden oppimateriaalien toteutus ja ylläpito on mahdollista. Materiaalien tallentaminen edellyttää teknisiä alustoja ja niiden ylläpitoa. Niitä on tärkeää kehittää ja ylläpitää yhteistyössä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, jotta järjestelmien yhteentoimivuus ja oppimateriaalien helppo löydettävyys voidaan varmistaa. Suomessa avoimia oppimateriaaleja voidaan jakaa esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa, joka on Opetushallituksen omistama ja eri toimijoiden kanssa kehittämä palvelu. 

Avointen oppimateriaalien hyödyntämiseen liittyy myös teknologisia haasteita. Vaikka kaikille avoimet digitaaliset oppimateriaalit edistävät opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen, eriarvoisuutta voi syntyä teknisten laitteiden ja ohjelmistojen saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista. Opettajat taas voivat kokea laadukkaiden ja relevanttien avointen oppimateriaalien löytämisen haasteellisena. Lisäksi materiaalien muokkaaminen ja sovittaminen tietyn kurssin tarpeisiin voi olla aikaa vievää ja edellyttää teknistä osaamista. Haasteita voivat aiheuttaa myös metatietojen tuottaminen ja tallentaminen, eri järjestelmien yhteensopivuus sekä tekijänoikeuksiin ja lisensointiin liittyvät kysymykset.

Avointen oppimateriaalien tekemiseen, käyttöön ja jakamiseen tarvitaan yhteisiä linjauksia ja toimintatapoja, joiden avulla kannustetaan ja ohjeistetaan opettajia ja opiskelijoita. Avoimuuden vahvistaminen edellyttää opetustyön toimintakulttuurin muutosta, jota voidaan edistää avointen oppimateriaalien vastavuoroisella jakamisella ja hyödyntämisellä. Tampereen yliopistossa oppimisen avoimuus on esillä monin eri tavoin, ja se on esimerkiksi mukana Tampereen yliopiston avoimen tieteen linjauksessa, joka julkaistiin vuoden 2024 alussa.    

 Lisätietoa aiheesta: 

  • Tampereen yliopiston avoimen tieteen linjaus (2024). Julkaisu löytyy Treposta. 

  • Kurssiaineistojen valintaan ohjeita ja tukea Tampereen yliopiston kirjaston opassivulta: Miksi kannattaa valita avoin kurssikirja? Mistä voit etsiä avoimia kurssikirjoja? Miten arvioin avoimen kirjan luotettavuutta? 

Teksti: Tietoasiantuntija Kati Syvälahti 

 

Lähteet:  

Dias Valle, P. H., Capilla, R., Vinicius, d. S., Feitosa, D., & Elisa, Y. N. (2026). Open educational resources: Barriers and open issues.  https://doi.org/10.48550/arXiv.2603.10013 

Jackson, K., Kimmons, R., Leary, H., & West, R. (2026). Case study on a shift to open educational resources in an academic department. Open Praxis, 18(1), 13–26. https://doi.org/10.55982/openpraxis.18.1.1017 

Jauhiainen, I. (2025) Tekoälyn ja avoimuuden ristipölytystä uudessa Dubain julistuksessa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation verkkosivut.  

LeMire, S. (2025). Faculty barriers to using open educational resources. Open Learning, 1–19. https://doi.org/10.1080/02680513.2025.2573338 

Mullens, A. M., & Hoffman, B. (2023). The Affordability Solution: a Systematic Review of Open Educational Resources. Educational Psychology Review, 35(3), Article 72. https://doi.org/10.1007/s10648-023-09793-7 

Torres-Castillo, C. S., Tariq, R., Hernández-Montoya, D., Martínez-Arboleda, A., & Pacheco-Velazquez, E. (2026). Sustainability Models for Open Educational Resources: A Pioneer Study Based on Interactive Media in Alignment with the 2024 Dubai Declaration. Journal of Interactive Media in Education, 2026(1), 13–13. https://doi.org/10.5334/jime.1028 

Wiley, D., & Hilton III, J. L. (2018). Defining OER-Enabled Pedagogy. The International Review of Research in Open and Distributed Learning, 19(4). https://doi.org/10.19173/irrodl.v19i4.3601 

Unesco. (2019). Draft Recommendation on Open Educational Resources. 40th General Conference, Paris. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000370936 

Unesco. (2024). Dubai Declaration on Open Educational Resources (OER): digital public goods and emerging technologies for equitable and inclusive access to knowledge. 3rd World Open Educational Resources Congress, Dubai. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000392271.locale=en