Terho Lehtimäki

Terho Lehtimäki on kliinisen kemian professori Tampereen yliopistossa. Hän toimii myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Fimlab Laboratorioiden ylilääkärinä. Lehtimäen tieteelliset ansiot ovat poikkeuksellisen vahvat ja kattavat. Hänellä on yli 1400+ tieteellistä julkaisua, ja hänen töitään on siteerattu yhteensä noin 210 000 kertaa; hänen h-indeksinsä on 187, mikä on poikkeuksellinen lukema myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Nämä indikaattorit nostavat Lehtimäen maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon – hän on sijoittunut esimerkiksi sijalle 364 maailman johtavien lääketieteen tutkijoiden rankingissa vuonna 2025. Hänet on palkittu ja huomioitu laaja-alaisesti: Lehtimäki on valittu Academia Europaea -tiedeseuran (2022) ja Suomen Tiedeakatemian jäseneksi osoituksena hänen tieteellisestä arvostuksestaan Euroopassa, ja hänelle on myönnetty mm. IFCC:n (International Federation of Clinical Chemistry) Significant Contributions in Molecular Diagnostics -palkinto (2024) hänen merkittävistä ansioistaan molekyylidiagnostiikan alalla. Lisäksi hänelle on myönnetty Tampereen yliopiston ensimmäinen Tiede-palkinto (2013) tunnustuksena hänen uraauurtavasta tutkimustyöstään. 

Tieteelliset ansiot ja tutkimuksen vaikuttavuus: Professori Lehtimäen tutkimustoiminta keskittyy sydän- ja verisuonitautien molekulaaristen riskitekijöiden tutkimukseen, erityisesti ateroskleroosin genetiikkaan, biomarkkereihin ja verisuonten seinämän biologisiin mekanismeihin. Hän on yhdistänyt bioinformaattisin menetelmin laaja-alaisesti omics-teknologioita – genomiikkaa, epigenetiikkaa, transkriptomiikkaa, proteomiikkaa, mikrobiomiikkaa, metabolomiikkaa ja lipidomiikkaa – uusien löydösten tekemiseksi monitekijäisten tautien mekanismeista. Lehtimäki on erittäin luova ja tuottelias tutkija, ja hän on ollut aktiivisena jäsenenä yli 40 kansainvälisessä konsortiossa. Näiden yhteistyöverkostojen kautta hän on ollut mukana löytämässä yli 8000 uutta geneettistä varianttia, jotka liittyvät mm. monitekijäisiin sairauksiin. Nämä löydökset ovat parantaneet ihmisen perimän hyödyntämistä tautiriskin arvioinnissa – esimerkiksi ne ovat mahdollistaneet aiempaa tarkemmat DNA-testit ja polygeeniset riskipistemallit useille sairauksille. Lehtimäen tutkimustuloksia on julkaistu poikkeuksellisen korkeatasoisissa lehdissä, kuten Nature, Science, Cell, The Lancet, New England Journal of Medicine, JAMA, Nature Medicine ja Nature Genetics ja hän on ollut kirjoittajana yli 350:ssä huipputason artikkelissa, joista yli 100 on julkaistu näissä em. kaikkein arvostetuimmissa julkaisusarjoissa. Hänen kymmenen eniten siteerattua artikkeliaan – mukaan lukien julkaisuja Science-, Nature- ja Lancet-lehdissä – ovat kukin keränneet yli 3000 viittausta, mikä kertoo löydösten suuresta merkityksestä tiedeyhteisölle.
 

Lehtimäki on tehnyt useita tieteellisiä läpimurtoja, jotka osoittavat hänen työnsä erityislaatuisuuden. Esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä hän osallistui tutkimukseen, jossa osoitettiin ensimmäistä kertaa ”de novo” uudismutaatioiden merkittävä rooli autismikirjon häiriöiden synnyssä – tämä uraauurtava löydös julkaistiin Science-lehdessä vuonna 2007 (PMID: 17363630) ja se avasi kokonaan uuden tutkimuslinjan autismigenetiikassa ja mullisti aikanaan periytymistä koskevan oppikirjatiedon. Seurantatutkimuksissa (Nature 2014 PMID: 25363760; Cell 2020PMID: 31981491) Lehtimäki ja työtoverit tunnistivat laajojen eksomisekvensointien avulla lukuisia uusia (de novo) autismiin liittyviä geenimuutoksia, mikä on syventänyt ymmärrystä autismikirjon neurobiologiasta entisestään. Toinen esimerkki Lehtimäen innovatiivisuudesta on hänen pioneeri-työnsä mikroRNA-molekyylien tutkimisessa ateroskleroosissa: hänen tutkimusryhmänsä oli ensimmäisenä maailmassa soveltamassa kvantitatiivista mikroRNA-profilointia ihmisvaltimoiden ateroomaplakeissa (Atherosclerosis 2011 PMID 21820659; Clin Chem 2013PMID 23729638), paljastaen mikroRNA-säätelyn roolin verisuonten seinämän tulehdusprosesseissa. Tämä löydös on sittemmin saanut laajaa huomiota (yli 600 viittausta) ja avannut uusia mahdollisuuksia diagnostisten biomarkkereiden kehittämiseen ateroskleroosiin. Lisäksi Lehtimäki on ollut kehittämässä täysin uusia diagnostisia menetelmiä: hänen myötävaikutuksellaan on käynnistetty “olfaktomiikka”-innovaatio, jossa hyödynnetään haihtuvien molekyylien tunnistamista sairauksien diagnostiikassa. Tässä TEKES-rahoitteisessa DiagNOSE-hankkeessa Lehtimäen ryhmä kehitti elektronista “nenää” (differentiaaliliikkuvuusspektrometriaan pohjautuvaa eNose-teknologiaa) ja nestekromatografia-massaspektrometriaa hyödyntäviä testejä: tuloksina on julkaistu mm. menetelmä virtsan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden perusteella erottaa eturauhassyöpä hyvänlaatuisista tiloista (J. Urol. 2014 PMID: 24582536) sekä tunnistaa tavallisimmat virtsatieinfektioiden aiheuttajabakteerit (PLoS One 2014 PMID 25526592). Tämä työ on johtanut myös uuden yrityksen perustamiseen (Olfactomics Oy) innovaatioiden viemiseksi kliiniseen käyttöön. Lehtimäen tutkimusryhmän luotsaama AtheroRemo-projekti (EU FP7) on tuottanut kymmeniä patentteja ja innovaatioita sekä ~250 julkaisua; sen piirissä kehitettiin esimerkiksi plasma-keramidi-pitoisuuksiin perustuvan riskitestin (CERT, tunnetaan Suomessa nimellä Hertta-testi) sydän- ja verisuonitapahtumien ennustamiseksi. Kyseinen testi on kaupallistettu ja otettu käyttöön mm. Mayo Clinic -laboratoriossa ja Quest Diagnosticsillä Yhdysvalloissa, mikä korostaa Lehtimäen tutkimuksen kansainvälistä vaikuttavuutta.

Menossa olevat uudet tutkimukset ja haasteet: Professori Lehtimäki on myös mukana myös laajassa kliinisessä Suomen Akatemian, syöpäsäätiöiden (suurapuraha) ja Aatos Erkon Säätiön tukemassa eturauhassyövän seulonta tutkimuksessa (ProScreen tutkimus) jonka vetäjänä toimii professori Anssi Auvinen. Tässä meneillään olevassa tutkimuksessa Fimlab vastaa näytteiden keräämisestä Tampereella ja professori Lehtimäki on tutkimuksen geneettinen/epigeneettinen/omiikka asiantuntija. Sen alustavia tuloksia on jo julkaistu mm. (JAMA 2024 PMID:38581254).

Toisena haasteena, Lehtimäen ryhmä keskittyy todelliseen mahdollisuuteen tuottaa uusia näkemyksiä monien ei-tarttuvien sairauksien (NCD) varhaisista alkuperistä sekä niiden intra- ja intergenerationaalisesta epigeneettisestä siirtymisestä mm. sukusolujen kautta ihmisellä. Tämä perustuu Lasten ja nuorten Sepelvaltimotaudin riskitekijät 3 sukupolvea tutkimuksen 40 vuoden seurantajakson (LASERI-3G-tutkimus) menestykseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jossa professori Lehtimäki on toiminut epigeneettisen ja geneettisen tutkimusosion pitkäaikaisena johtajana. Saatua tietoa voidaan hyödyntää uusien innovatiivisten intra- ja intergenerationaalisten ehkäisyohjelmien kehittämisessä, joiden tavoitteena on uudella tavalla suojata sekä vanhempia että heidän lapsiaan NCD-sairauksilta. Aatos Erkon ja Sydän Säätiöltä saadun apurahan turvin Lehtimäen tutkimusryhmä kehittää tutkimusryhmän saamien omien suonen mikrobiologisten löydöstensä (J Am Heart Assoc. 2025 PMID: 40767295) perusteella ateroskleroositromboosirokotetta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kliininen työ: Terho Lehtimäki edustaa tutkijatyyppiä, joka yhdistää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kliinisen työn saumattomasti. Ylilääkärinä hän on kehittänyt alansa kliinistä diagnostiikkaa jatkuvasti: Fimlabin kliinisen kemian laboratorion kehittyminen Suomen johtaviin alan yksiköihin on osaltaan Lehtimäen monipuolisen osaamisen ansiota. Hänen uransa aikana Fimlab on laajentanut palvelujaan viiteen sairaanhoitopiiriin palvellen yli 1,2 miljoonan suomalaisen väestöä, ja monet tutkimusinnovaatiot (esim. uudet biomarkkerit ja geenitestit) on otettu käyttöön rutiinidiagnostiikassa Fimlabin kautta. Tämä on tuottanut merkittävää hyötyä sekä terveydenhuollon kustannustehokkuudelle että potilaiden hoidon laadulle. Lehtimäki on toiminut asiantuntijana lukuisissa kansallisissa terveydenhuollon kehittämistehtävissä: hän on ollut vuodesta 2003 alkaen jäsenenä valtakunnallisessa Käypä hoito -työryhmässä, joka laatii dyslipidemioiden ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn hoitosuosituksia. Näissä suosituksissa näkyy myös Lehtimäen oman tutkimustyön vaikutus, esimerkiksi nuoruusiän riskitekijöiden huomioimisessa aikuisuuden tautien ehkäisyssä. Hänen työnsä i3C Consortium -hankkeessa (NEJM 2022PMID: 35373933) on suoraan vaikuttanut lasten sydänterveyden seurantaan ja ohjeistuksiin kansainvälisesti. Lisäksi Lehtimäen 1990-luvun puolivälin tutkimukset apolipoproteiini E -geenistä ja Alzheimerin taudista olivat osaltaan luomassa perustaa nykyisille muistisairauksien diagnostiikka- ja hoitosuosituksille – hänen osoittamansa APOE ε4 -riskialleelin yhteys dementiaan (julkaisut Human Genetics 1995 PMID: 7814023 ja JAMA 1995 PMID: 7880298) on nykyään vakiintunut osa muistisairauksien ennakointia ja rutiinimenetelmänä APOE genotyypitys tarvitaan uusimpien amyloidin kertymistä estävien lääkkeiden käytön yhteydessä. Lehtimäen tutkimustyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy myös kaupallisella sektorilla ja terveysinnovaatioiden käytäntöön viennissä. Hänen tutkimuslöydöstensä pohjalta on kehitetty ja kaupallistettu useita geenitestejä, jotka ovat nykyisin laajassa käytössä terveydenhuollossa: esimerkiksi apoE-genotyypitys ja aivo-selkäydinnesteen tau-proteiinin mittaus ovat tärkeitä osia Alzheimerin taudin diagnostiikassa, laktaasientsyymin (LCT) geenitesti on käytössä laktoosi-intoleranssin toteamisessa, ja protrombiini- (FII) ja faktor V Leiden -mutaatioiden testaus auttaa tunnistamaan perinnöllisen verisuonitukostaipumuksen. Myös perinnöllisen hyperkolesterolemian diagnostiikassa käytettävät LDL-reseptorigeenin mutaatiotestit on tuotu rutiinikäyttöön Fimlab:issa Lehtimäen tutkimusryhmän panoksen ansiosta. 

Lehtimäki on ollut luomassa tieteellistä perustaa useissa terveysteknologian startup-yrityksissä (kuten Nightingale Health, Zora Biosciences ja Olfactomics Oy) auttaen näin tutkimustulosten kaupallistamisessa ja uusien innovaatioiden synnyssä. Hänen monitieteinen yhteistyönsä teollisuuden ja akateemisten kumppaneiden kanssa on luonut merkittävää taloudellista arvoa ja uusia työmahdollisuuksia (mm. Fimlabin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan vaikutus yhtiön liikevaihtoon on ollut merkittävä).

Laboratorio lääketiede, Kliininen kemia

Julkaisuluettelo