Heikki Hellman

Olen tiedotusopin dosentti (2010–) ja työskennellyt Tampereen yliopistossa journalistiikan työelämäprofessorina (2008–2009), viestinnän, median ja teatterin yksikön johtajana (2011–2016) sekä yliopistotutkijana (2017–2019). Jäin eläkkeelle helmikuussa 2019 mutta jatkan tutkimustyötä eri projekteissa. Pisimmän työurani tein toimittajana Helsingin Sanomissa (1980–2010). Jatko-opintoja suoritin Westminsterin yliopistossa (1993–1994) sekä Tampereen yliopistossa (1990–1999), jossa myös väittelin (1999). Väitöskirja tarkasteli suomalaisen television rakennemuutosta ja sen vaikutusta ohjelmistoon 1980–90-luvuilla.

Viestintäpolitiikka, Yleisradio, kilpailu mediateollisuudessa, kulttuurijournalismi, lehdistön keskittyminen

Median keskittymisen vaikutukset journalismiin.

Yleisradio, public service ja EU:n yleisradiosääntely.

Media- ja viestintätieteet

Industry or relevant market? EMFA and two different perspectives on newspaper concentration. Communication & Society 38(2025):1, ss. 506–524. https://doi.org/10.15581/003.38.1.036

Ykköslehdet alakynnessä: Johtavien alueellisten lehtien kilpailuaseman kehitys 2000-luvulla. Media & viestintä 47(2024):2, ss. 1–25. https://doi.org/10.23983/mv.143659

Mä lehden luin: Yleisön suhde painettuun ja digitaaliseen sanomalehteen. Tampere: Tampere University Press, 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-044-1

Is There Diversity on Popular Music Radio? Developing a Methodology for a Quantitative Analysis of Radio Playlists. Journal of Radio & Audio Media, 28(2021):2, ss. 193–211. https://doi.org/10.1080/19376529.2019.1639054

Lehtiketjut ja lehdistön ”uusi normaali”: Keskittymisen mittaaminen ja sanomalehdistön keskittyminen Suomessa 2009–2019. Media & viestintä, 44(2021):2, ss. 92–116. https://doi.org/10.23983/mv.109861

Kirjan paikka kulttuurisivulla: Tabloidisaatio ja Helsingin Sanomien kirjallisuusjournalismin muutos 2011–2016. Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 17(2020):2, ss. 36–57. https://doi.org/10.30665/av.92041

Cultural Mediators Seduced by Mad Men: How Cultural Journalists Legitimized a Quality TV Series in the Nordic Region. Television and New Media, 20(2019):3, ss. 257–274. https://doi.org/10.1177/1527476417743574

Public Service Hit Radio? Playlist and Product Differentiation in the Competition for Listeners. Radio Journal: International Studies in Broadcast & Audio Media, 15(2017):1, ss. 27–45. https://doi.org/10.1386/rjao.15.1.27_1

Liquid Modern Journalists with a Difference: The Changing Professional Ethos of Cultural Journalism. Journalism Practice, 9(2015):6, ss. 811–828. https://doi.org/10.1080/17512786.2015.1051361.

From Aesthetes to Reporters: The Paradigm Shift in Arts Journalism in Finland. Journalism: Theory, Practice & Criticism, 13(2012):6, ss. 783–801. https://doi.org/10.1177/1464884911431382

Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. 432 s. (Historiallisia Tutkimuksia 258; Kansallisen audiovisuaalisen arkiston julkaisuja.) 

Liberal Turn in Media Policy: The Case of Finland’s Digital Television. International Journal of Digital Television, 1(2010):2, ss. 193–213. https://doi.org/10.1386/jdtv.1.2.193_1

Does Market-Entry Regulation Matter? Competition in Television Broadcasting and Programme Diversity in Finland, 1993–2002. Gazette, 66(2004):2, ss. 113–132. https://doi.org/10.1177/0016549204041473 

Diversity – An End in Itself? Developing a Multi-Measure Methodology of Television Programme Variety Studies. European Journal of Communication, 16(2001):2, ss. 181–208. https://doi.org/10.1177/0267323101016002003

Competition and Content in the U.S. Video Market. Journal of Media Econ­omics, 7(1994):1, ss. 29–49.

Public Service Television and the Tendency towards Convergence: Trends in Prime-time Programme Structure in Finland,
1970–1992. Media, Culture & Society, 16(1994):1, ss. 47–71. https://doi.org/10.1177/016344394016001004