Lasten ja nuorten kokema turvallisuus kodin ulkopuolella on parantunut – digiympäristöissä silti paljon häirintää ja väkivaltaa
Koska vain murto-osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon, paras tieto uhrikokemuksista ja niiden muodoista saadaan kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään.
Yhdeksäsluokkalaisista kokemuksia varkaudesta raportoi keväällä 2022 yhteensä seitsemän prosenttia ja vahingontekoja viisi prosenttia, kun vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 17 ja 12 prosenttia. Kuudesluokkalaisista pojista varkauksista raportoi vuonna 2022 yhdeksän prosenttia ja vahingontekoja seitsemän prosenttia, kun vastaavan teki vuonna 2013 14 prosenttia ja 11 prosenttia. Kuudesluokkalaisilla tytöillä sekä varkaudet että vahingonteot ovat vähentyneet kolme prosenttiyksikköä.
Yhdeksäsluokkalaisilla kodin ulkopuolella koetut pahoinpitelyt ovat myös vähentyneet vuodesta 2013. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei havaittu kuudesluokkalaisilla. Pahoinpitelyjen yhteydessä koetussa väkivallassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja pahoinpitelyn seurauksena saatujen vammojen vakavuus on pysynyt samalla tasolla. Pahoinpitelytapauksissa tekijä on useimmiten joku samanikäinen lapsi tai nuori.
– Nuorten toisilleen tekemistä rikoksista puhutaan tällä hetkellä paljon julkisuudessa, mikä antaa kuvaa sen räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Tämä tutkimus ei tue kyseistä havaintoa, niin kuin eivät tue muutkaan viime aikoina nuorille itselleen tehdyt kyselytutkimukset, kertoo tutkija Laura Mielityinen Tampereen yliopistosta.
Digiympäristöissä koetaan paljon häirintää ja väkivaltaa
Häirintä ja väkivaltakokemukset erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä ovat yleistyneet merkittävästi. Kuudesluokkalaisista 34 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 39 prosenttia on kokenut ainakin jotakin kiusaamisen tai häirinnän muotoa internetissä viimeisten 12 kuukauden aikana. Edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2013 kokemuksia oli 13 prosentilla kuudesluokkalaisista ja 16 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista. Kiusaamista ja häirintää ovat muun muassa kiusaaminen tai haukkuminen viesteillä ja uhkailevien viestien lähettäminen.
Myös seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla. Molemmat ikäryhmät jakavat lisäksi omia yhteystietojaan internetissä enemmän ja tapaavat internet-tuttavuuksiaan useammin kuin vuonna 2013.
Uhrikokemukset vaihtelevat yksilöön liittyvien tekijöiden mukaan
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemuksissa on edelleen eroja vastaajan sukupuolen mukaan. Tytöillä ja muunsukupuolisilla on merkittävästi enemmän seksuaaliväkivallan kokemuksia kuin pojilla. Lue aiempi seksuaaliväkivallan tiedote.
Samanlaiset erot sukupuolittain ovat havaittavissa myös internetissä koetussa väkivallassa ja perheväkivallassa. (Lue aiempi perheväkivallan tiedote). Väkivallan kokemuksissa on lisäksi eroja niin, että sairauksia, vammoja tai erityistarpeita raportoineilla lapsilla ja nuorilla on enemmistöä enemmän sekä yleisiä että perhe- ja seksuaaliväkivallan kokemuksia. Myös erilaiset sosiaaliset tekijät kuten vanhempien työttömyys ja sijaishuollossa asuminen lisäävät väkivallan riskiä.
Lapsiuhritutkimus on lapsille ja nuorille suunnattu kansallisesti edustavaan otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa selvitetään laajasti lasten ja nuorten uhrikokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopistossa osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.
Lue Tutkimuksesta tiiviisti, joka julkaistaan myöhemmin torstaina 9.2. hankkeen internet-sivuilla.
Raportti
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022 - Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022
Sosiaali- ja terveysministeriön uutiset
Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin
Turvataitoja tarvitaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
Lisätietoja
Laura Mielityinen, tutkija
Tampereen yliopisto
050 5968229
laura.mielityinen [at] tuni.fi
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
050 338 7576
