Kansalaistiede rohkaisee vaikuttamaan – Partiolaiset kartoittivat ensimmäistä kertaa Suomen sisävesien pienmuoveja

Tampereen yliopisto on luonut yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Partiolaisten kanssa SPARKA- ja SPARKA2-tutkimushankkeissa valtakunnallisen, partiolaisista koostuvan kansalaistiedeverkoston, jonka avulla on kerätty havaintoja vedenlaadusta, sinilevätilanteesta, roskaisuudesta ja mikromuoveista.

Tampereen yliopisto tutki hankkeessa suomalaisten partiolaisten kokemuksia kansalaistieteeseen osallistumisesta. Tutkimus myös selvitti partiolaisten käsityksiä partiolaisesta ympäristökansalaisena.

Tampereen yliopiston aineistona toimivat 10–14-vuotiaiden partiolaisten piirrokset ja ryhmähaastattelut sekä aikuisten partiojohtajien haastattelut. Tutkimukseen osallistui 49 lasta ja kymmenen aikuista.

Kokemuksellisuus innosti lapsia, vaikuttavuus aikuisia partiojohtajia

Hankkeen alustavien tulosten mukaan lapsia kiinnosti itse tekeminen, ja aikuisia partiojohtajia tekemisen vaikuttavuus ja yhteiskunnallisuus.

– Partiolaiset kokivat kansalaishavaintojen tekemisen kovin positiivisena tekemisenä, ja he olivat innostuneita siitä. Lasten havainnoista huokuivat innostus ja kokemuksellisuus, aikuiset partiojohtajat sen sijaan korostivat sitä, miten tärkeää on se, että havainnot raportoidaan eteenpäin, yliopistonlehtori Essi Aarnio-Linnanvuori sanoo.

Kuva: Selma Linnanvuori

Aarnio-Linnanvuori kertoo, että kyseessä on poikkeuksellinen projekti myös sen takia, että partiolaiset tekivät Suomen ensimmäisen sisävesien pienmuovikartoituksen. 

– Useimmiten etenkin lasten ja nuorten tekemät kansalaishavainnot keskittyvät konsensustiedon ylläpitämiseen, mutta tässä loimme kokonaan uutta tietoa.

Partiolaisten ympäristökansalaisuuskäsityksissä korostuivat roskat. 

– Tulos ei ole yllättävä, sillä koulujen ympäristökasvatus keskittyy roskien lajitteluun. Koulujen pitäisi kuitenkin kannustaa lapsia ja nuoria laajemmin aktiiviseen ympäristökansalaisuuteen, joka on muutakin kuin pieniä arjen tekoja, hän sanoo.

Kansalaistiede voi olla helpommin lähestyttävää kuin aktivismi

Tutkimuksen mukaan kansalaistiede oli partiojohtajille helposti lähestyttävää toimintaa.

– Kansalaistieteessä on mukana vaikuttamiseen pyrkimisen elementti, mutta se ei ole niin radikaali kuin aktivismissa, joka ei puhuttele kaikkia, Aarnio-Linnanvuori sanoo.

SPARKA2-jatkohankkeessa Tampereen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kouluttivat opettajia toteuttamaan kansalaishavaintoja kouluissaan. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on linjannut, että kaupungin kaikissa kouluissa tehdään jatkossa kansalaishavaintoja vesistöjen rannoilla. 

Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori

Aarnio-Linnanvuori kannustaa, että jos kansalaistieteen tekeminen yleistyisi kouluissa, sillä olisi paljon hyviä vaikutuksia ja se ylipäätään kannustaisi vaikuttamaan: esimerkiksi dataa olisi enemmän, ja lapsista kasvaisi kansalaistieteilijöitä, jotka osaavat tehdä havaintoja. Myös oppimishyödyt olisivat suuret.

– Oppilaat pääsevät kansalaistieteen avulla soveltamaan kirjasta opittua. Havaintojen tekeminen ja raportointi on innostavaa, elämyksellistä ja monipuolista oppimista. Se koskee omaa lähiympäristöä ja tekee tiedosta merkityksellisempää. Lisäksi kerättyä dataa voi hyödyntää monipuolisesti ja ympärivuotisesti myös sisätiloissa, hän sanoo.

Kuka vain voi osallistua

Aarnio-Linnanvuori rohkaisee, että kuka tahansa voi osallistua kansalaistieteen edistämiseen ja kansalaishavainnointiin.

– Kansalaishavaintojen tekeminen on helppoa, eikä se vaadi erityistä välineistöä. Esimerkiksi sinilevähavaintojen tekemiseen riittää kirkas vesilasi, lämpötilahavaintoihin lämpömittari. 

– Myös tapoja on useita: veden tutkimisen sijaan jollekin voi sopia esimerkiksi eläinten tai kasvien lajihavaintojen tekeminen. Kansalaistutkijoita on mukana eri tieteenalojen tutkimushankkeissa luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin, Aarnio-Linnanvuori sanoo.