Avoimen tieteen edistäjä on CIVIT: uudelleenkäytettävää ja hyvin hallittua avointa dataa visuaaliseen teknologiaan
CIVIT, Centre for Immersive Visual Technologies, on Tampereen yliopiston tutkimusinfrastruktuuri. Tutkimuskeskus keskittyy 3D-sisällön edistyneeseen visualisointiin, 3D-videon ja -äänen kaappaukseen, immersiivisiin näyttöihin sekä immersiiviseen käyttäjäkokemukseen. CIVIT tarjoaa tiloja, laitteita kuten kameroita, näyttöjä ja sensoreita, sekä tutkimusosaamista alan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Tampereen yliopisto myönsi CIVITille Avoimen tieteen edistäjä -palkinnon. Tutkimusinfrastruktuuri palkittiin tutkimusaineistojen vastuullisen avoimuuden edistämisestä.
Palkintoperusteissa kiitetään tutkimusinfrastruktuuria siitä, että se on visuaalisten resurssien tuottamisen ja avaamisen eturintamassa. Ohjelmistokirjastoja ja työkaluja on julkaistu CIVITin omilla verkkosivuilla, ja avoin data on kuvattu suomalaisessa Fairdata-palvelussa, joka tarjoaa pääsyn eri tieteenalojen aineistoihin.
Muuta tutkimusdataa, kuten avointa koodia, on tarjolla avoimesti GitHubissa ohjelmistokehittäjille koodin jakamista ja yhteistyötä varten.
Kolmatta kertaa jaetun palkinnon teemana oli tutkimusaineistojen vastuullisen avoimuuden edistäminen.
– Avoin tiede tukee vahvasti tieteen tulosten levittämistä ja verkostojen rakentamista uutta yhteistyötä varten. Avoin tiede on siihen hyvä väline, sanoo CIVITin johtaja, professori Atanas Gotchev.
CIVIT noudattaa hyvää datanhallintaa ja mahdollistaa uusimman tutkimuksen
Professori Gotchev korostaa CIVIT-infrastruktuurissa tehtävän tutkimuksen monistettavuutta. Infrastruktuuri haluaa kertoa käyttäjilleen, miten se voi tukea palveluillaan, ja välittää toiminnallaan avoimen tieteen merkitystä.
– Keskeistä on, että käyttäjät tuottavat uusinta teknologiaa ja tutkimusta laitteistoillamme ja avatuilla datakokonaisuuksilla. Emme ajattele CIVITiä niinkään paikkana, vaan kolmen pääkomponentin yhdistelmänä. Tarvitsemme teknisesti edistyneen laitteiston, kunnollista tutkimusdataa ja asiantuntevaa väkeä auttamaan tutkijoita, sillä infrasturktuuri on tarkoitettu laajaan käyttöön.
CIVIT-infrastruktuuri toimii immersiivisen visuaalisen teknologian alalla. Immersiivisen visuaalisen teknologian tavoitteena on toistaa todellisuutta vakuuttavasti ja välittää tietoa muun muassa moniaistisesti, vaalien käyttäjäkokemusta. CIVIT perustettiin auttamaan tutkimusyhteisöä.
CIVITin avoimissa aineistoissa noudatetaan FAIR-periaatteita. Niiden mukaan tutkimusdatan tulee olla löydettävää, saavutettavaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää.
– Periaatteet muodostavat hyvän ohjenuoran, jonka avulla toimitaan vastuullisesti tutkimusaineistojen kanssa. Datan jakamisen kannalta on tärkeää, että datalla on yksilöllinen tunnistetieto ja että se on kuvattu, jotta sitä on mahdollisimman helppo käyttää, sanoo CIVITin Staff Scientist Jussi Rantala.
– Kun päättää avata dataa, on varmistettava, että se on laadukasta. Silloin muut voivat käyttää dataa uudelleen, toteaa apulaisprofessori Robert Bregovic.
– Kehotamme ihmisiä jalostamaan dataa eteenpäin: päivittämään, laajentamaan, kritisoimaankin sitä. He voivat tehdä tämän kaiken, kunhan heillä on pääsy aineistoihin, Gotchev summaa.
CIVITin kehittämää multimodaalista visuaalisen datan luomisen ja tallentamisen mallia on käytetty laajasti muussa tutkimuksessa. Sitä ovat hyödyntäneet esimerkiksi Tampereen yliopistossa vierailevat Marie Curie -tutkijat. Tampereen yliopisto on immersiivisen kuvantamisen tohtorikoulutuksen kärjessä Euroopan tasolla, kun se koordinoi neljää suurta Marie Sklodowska-Curie -tohtoriohjelmaa. Tohtoriopiskelijat eri puolilla Eurooppaa ovat käyttäneet CIVITin julkisia ohjelmistokirjastoja ja datavarantoja opinnoissaan ja väitöskirjoissaan. CIVIT mahdollistaa myös yritysyhteistyön tarjoamalla dataa yritysten testaus- ja kehitystarpeisiin.
Vuonna 2022 CIVITin tiloihin Hervantaan perustettiin Suomen ensimmäinen volumetrinen kaappausstudio. Studio sopii luontevasti kuvankäsittelyn, konenäön ja vuorovaikutteisen teknologian tutkimukseen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös luovilla aloilla, taiteessa ja mediassa. Professori Gotchev viittasi perustettaessa myös ihmistieteiden mahdollisuuksiin, kuten vuorovaikutuksen, kehonkielen ja tunteiden tutkimukseen.
CIVIT on auttanut julkaisemaan multimodaalisen datakokonaisuuden, joka tarjoaa eettisesti tuotettua volumetrista dataa poseerattuja kasvonilmeitä ja hienovaraisia kehon liikkeitä puhuttaessa näyttävistä osallistujista. Toinen avoimen datan esimerkki on proof-of-concept -kokonaisuus, joka sisältää testikohtausten dataa liikkuvien työkoneiden sovelluksia varten.
Tutustu avoimiin data-aineistoihin ja ohjelmistoihin CIVITin verkkosivustolla.
Avoin tiede laadunvalvontana
CIVITin tukemat tutkijat ovat omissa tieteellisissä julkaisuissaan tarjonneet linkityksen julkaisujen ja niiden taustalla olevan datan välillä. Avoimen tieteen etuna on se, että muut tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia. Bregovic, Gotchev ja Rantala jakavat näkemyksen avoimesta tieteestä laadunvalvontana.
– Se edistää tiedettä, koska muiden ei tarvitse tehdä uudelleen työtä, joka on jo tehty ja jaettu esimerkiksi avoimena koodina. Kuka tahansa voi katsoa tutkimusdatan ja tarkistaa tulokset. Vaikutuksia on myös tutkimuksen näkyvyyteen. Kun jakaa avointa dataa tai koodia, on todennäköisempää, että tutkimukseesi viitataan, tutkijat pohtivat.
Professori Gotchev kohtasi avoimen tieteen ensimmäisen kerran noin 25 vuotta sitten, kun hän pääsi käyttämään Jonathan Buvkheitin ja David Donohon Stanfordin yliopistossa luomaa WaveLab-koodia signaalien ja kuvien wavelet-analyysiin.
– Koodin avoin saatavuus oli silmiä avaavaa. Koska koodi oli tarkkaa, näki selkeästi kaikki koodin osat – mikä koodinpätkä esimerkiksi tuottaa tietyn kuvion, Gotchev muistelee.
– Vaikka avoin tiede on terminä suhteellisen uusi ilmiö, käytännössä sitä on ollut olemassa vuosia. Erona on nykyään on se, että datan määrä on paljon suurempi. Esimerkiksi datan tallennus ja jakelu ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, Bregovic sanoo.
Datan on vastattava haasteisiin
Avatessaan dataa tutkijoiden on kuvattava, miten data on tuotettu, eli mitkä esimerkiksi olivat laitteiston määritykset ja asetukset. Eteen tulee myös kysymys tarvittavasta lisensoinnista ja siitä, mitä muut tutkijat voivat ja mitä he eivät voi tehdä datalla tai koodilla. Lisensointi ja yritysyhteistyö, jossa solmitaan puitesopimus, ovat tilanteita, joissa professori Gotchev ja hänen kollegansa haluaisivat data-aiheen korostuvan. CIVIT on kuitenkin saanut paljon hyvää tukea Tampereen yliopiston kumppanuus-, laki- ja kirjastopalveluilta.
CIVIT tarjoaa myös räätälöityjä palveluja datasisältöjen luomiseen ja kuratointiin.
CIVIT-tiimi kiittää opiskelijoita, jotka ovat tuottaneet ja hallinnoineet aineistokokonaisuuksia. CIVITille on myös tärkeää säilyttää toiminnan jatkuvuutta palkkaamalla tutkijoita, koska datanhallinta vaatii henkilöresursseja.
– Haluamme nähdä datan prosessina tutkimuksen suunnitellusta julkaisuun asti. Dataa ei vain laiteta jonnekin, Gotchev korostaa.
– Tärkeintä on, että tutkimusdata vastaa todellisiin haasteisiin ja että sillä siten on yhteiskunnallista arvoa. Tutkimusdataa on voitava käyttää uudelleen tutkimuksessa ja sen on autettava muita tutkijoita.
CIVITillä on tilaisuus edistää avointa tiedettä ja korostaa haasteiden merkitystä, kun vuosittainen teknisen asiantuntijajärjestön IEEE:n konferenssi International Conference on Image Processing (ICIP) kokoontuu Tampereella syyskuussa 2026. Tapahtuma tuo Tampereelle yli tuhat kansainvälistä kuvantamistutkimuksen asiantuntijaa korkeakouluista ja teollisuudesta. Konferenssissa keskustellaan kuvan- ja videonkäsittelyn sekä konenäön uusimmista saavutuksista.
Palkinto kannustaa avoimen tieteen hyviin käytäntöihin
Avoin tiede on tärkeä osa Tampereen yliopiston toimintaa. Avoimen tieteen edistäjän palkinnolla yliopisto kiittää yhteisön jäseniä onnistumisista, kannustaa panostamaan tieteen vastuullisen avoimuuden edistämiseen ja nostaa esiin avoimen tieteen hyviä käytäntöjä.
Avoimen tieteen tavoitteena on edistää tutkimuksen laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta mahdollistamalla yhteiskehittäminen ja saattamalla tieteen tulokset avoimesti kaikkien saataville.
Palkinto myönnetään Tampereen yliopistoyhteisön jäsenten ehdotusten perusteella. Ryhmälle palkinto on 5 000 euroa. Palkinnon saajasta päättää Tampereen yliopiston avoimen tieteen ohjausryhmä.
Palkinnon rahoittavat Tampereen Yliopiston Tukisäätiö sr ja Taampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr.
Avoimen tieteen edistäjä 2024 -palkinto jaettiin Tampereen yliopiston vuosijuhlassa Tampere-talossa 10.4.2025.
