HuK-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:
• sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
• vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
• työelämän edellyttämät tietotekniikan perustaidot, tiedonhankintataidot ja sekä kyky arvioida tietoa kriittisesti.
• työelämän kannalta olennaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman alan kehityksen seuraamiseen.
• valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin.
• taito soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä.

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee suomalaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden perinteen, nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.