Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suoritettuaan - opiskelija ymmärtää eettisen vastuunsa ja vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen merkityksen kasvatus- ja opetustyössä, - opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa, - opiskelija tuntee ihmistieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida tutkimusprosessin, - opiskelija on rakentanut asiantuntijaidentiteettiään ja hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa työtehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä, - opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä ja - opiskelijalla on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet siirtyäkseen maisteriopintoihin.
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen kasvatus-, opetus- tai henkilöstöalan tehtäviin, joiden vaatimuksena on “soveltuva korkeakoulututkinto”. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävä kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviin.
Sisältö
Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan opinto-oikeuteen sisältyvissä opinnoissa perehdytään varhaiskasvatuksen ja opetustyön kannalta olennaisiin oppiainesisältöihin ja pedagogiikkaan. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutuksessa orientoidutaan tutkimuspainotteisesti teorian ja käytännön välisten suhteisen ymmärtämiseen.
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutuksen lähtökohtana on laaja-alainen kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuus. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja myös yli yksikkörajojen. Pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista ja yleisiä opiskeluvalmiuksia tarjoavat opinnot ovat kaikille yhteisiä opintoja.
Luokanopettajan hakukohteeseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkintoon sisältyy perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka ovat edellytyksenä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin. Kasvatustieteiden opintoihin sisältyvät myös opettajan työssä vaadittavat pedagogiset opinnot. Muut kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ovat valinnaisia. Opettajakelpoisuus edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista.
Varhaiskasvatuksen hakukohteeseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkinto sisältää lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavat opinnot. Kasvatustieteiden opintojen ohella tutkinnon sisältönä ovat varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyy osa opettajan pedagogisista opinnoista, joita täydennetään maisteritutkinnossa. Tutkinnossa on myös valinnaisia opintoja.
Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteeseen hyväksytty opiskelija suorittaa kandidaattiohjelmassa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot. Opiskelija valitsee yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja yli yksikkörajojen. Osalla opiskelijoista on mahdollisuus suuntautua aikuiskouluttajaksi suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot.
Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteeseen hyväksytyt opiskelijat valitsevat neljä opintojaksoa (20 op). Varhaiskasvatuksen hakukohteeseen hyväksytyt valitsevat yhden opintojakson (5 op). Luokanopettajan hakukohteeseen hyväksyttyjen ei tarvitse valita vaihtoehtoisia aineopintoja.
Luokanopettajaopiskelijoille ja varhaiskasvatuksen opiskelijoille kelpoistavat opinnot ovat pakollisia. Elokas-opiskelijat eivät suorita kelpoistavien opintojen kokonaisuutta.