Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneella on
- vahva teoreettinen pohja ymmärtää ja tehdä kasvatus-, opetus- ja koulutusalan tutkimusta sekä kehittää ja arvioida ammattialaansa tieteellisesti,
- metodologiset valmiudet muodostaa kasvatustieteiden kannalta mielekkäitä tutkimusongelmia, etsiä ja analysoida tutkimusaineistoja sekä raportoida tulokset hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti,
- kyky eritellä oppimisen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia ja globaaleja ehtoja laaja-alaisesti,
- tieto kasvatusalan moniammatillisista käytännöistä ja yhteistyöverkostoista sekä taito soveltaa asiantuntijuuttaan oman ammattialansa instituutioissa ja kansainvälisessä yhteistyössä,
- kyky toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana, joka tukee yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittämistä,
- hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön ja
- kyky tehdä perusteltuja eettisiä valintoja ammatillisessa toiminnassaan.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut on kelpoinen opetus-, koulutus- tai johtamistehtäviin. Opinnot antavat valmiudet kasvaa kriittisesti tietoiseksi maailman ja kasvatuksen ymmärtäjäksi, oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi sekä kasvamaan saattajaksi, joka yhdessä muiden kanssa osaa kehittää ja muuttaa kasvatuksen maailmaa.

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot muodostavat laaja-alaisen, kasvatustieteisiin syventävän 2-vuotisen maisteritutkinnon. Tutkinnon voivat suorittaa sekä omassa yksikössä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat sekä erillisvalintojen kautta valittavat, muista Tampereen yliopiston yksiköistä, muista yliopistoista tai ammattikorkeakouluista valmistuneet opiskelijat. Kasvatustieteiden tieteenalayksiköstä valmistuu laaja-alaisia kasvatus-, opetus- ja koulutusalan asiantuntijoita.

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoissa on kolme opintosuuntaa:
- koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta,
- kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta sekä
- aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.
Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Tutkintoon sisältyy sisällöllisiä ja metodologisia opintoja sekä Pro gradu -tutkielma. Näiden lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia opintoja joko omasta yksiköstä tai yli yksikkörajojen. Tutkintoon voi kuulua opettajan kelpoisuuden antavat opettajan pedagogiset opinnot joko pakollisina tai valinnaisina opintoina. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakea yliopistollisiin jatko-opintoihin.