Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen hyvinvointipalvelujen kehittämisen erilaisia lähtökohtia, menetelmiä ja teorioita yhteistyössä muiden alan tehtävissä toimivien kanssa. Hän osaa eritellä ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista, joihin yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti alan kehittämisen haasteista ja ratkaisuista erilaisille yleisöille. Opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan tietoa itsenäisesti sekä osaa ilmaista tätä tietoa sujuvasti ja selkeästi. Opintojen aikana opiskelija syventää aiempaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan ja voi myös erikoistua evaluaation ja toimintatutkimuksen kysymyksiin, joita hän voi soveltaa opintoihin kuuluvalla käytännön kehittämistyön (tai harjoittelun) jaksolla. Hyvinvointipalveluja koskevan pro gradu -tutkielman tekemisen myötä opiskelija saa taidot, joita tarvitaan tutkimusprosessin itsenäisessä toteutuksessa. Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä kehittämis- ja tutkimustyötä itsenäisesti ja ymmärtää hyvinvointipalvelujen järjestämisen kysymyksiä monitieteisesti, laaja-alaisesti ja työelämälähtöisesti. Opiskelijalla on valmius toimia erilaisissa hyvinvointialan asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä.

Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman opinnot (120 op) koostuvat kehittämisen käytännön opinnoista (15 op) hyvinvointitaloustieteestä (5 op), tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnoista (60 op) ja valinnaisista opinnoista (40 op).

Opintojen teoreettinen ydin muodostuu hyvinvoinnin taloustieteestä 5 op. Opinnoissa perehdytään hyvinvointipalvelujen asemaan kansantaloudessa ja perehdytään niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden arviointiin.

Kehittämistyöhön (tai harjoitteluun) johdatellaan Johdanto tutkimukseen ja kehittämiseen 5 op -opintojakson seminaarissa, jossa orientoidutaan myös tutkielman tekemiseen. Kehittämisen käytännön opinnot (tai harjoittelu) (10 op) tarjoavat mahdollisuuden tutustua hyvinvointipalvelujen kehittämiseen alan organisaatioissa.

Tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnot (60 op) muodostavat merkittävän osan maisteriohjelman opinnoista. Näissä opinnoissa opiskelija syventää yhteiskuntatieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa, jota on mahdollista täydentää myös valinnaisten opintojen avulla. Pro gradu – tutkielman tekeminen perehdyttää opiskelijan tutkimusprosessin työstämisen eri vaiheisiin.

Monipuoliset valinnaiset opinnot (40 op) tarjoavat mahdollisuuden erikoistua erilaisiin hyvinvointipalvelujen järjestämisen kysymyksiin.

Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jota päivitetään opintojen kuluessa. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot, opintojen suunniteltu aikataulu, opiskelijan omat kiinnostusalueet sekä aikaisemmat opinnot, jotka voidaan lukea hyväksi opiskelijan opintoihin maisteriohjelmassa. Mahdolliset täydentävät opinnot suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna.