Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä tutkintoon johtava koulutus järjestetään joko pääainepohjaisesti (kieliaineet ja kirjallisuusaineet) tai koulutusohjelmana (Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma). Kieliaineiden pääaineet ovat englantilainen filologia, pohjoismaiset kielet, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli sekä venäjän kieli ja kulttuuri. Kirjallisuusaineiden pääaineet ovat Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmasta voi valmistua B-työkielinä (pääainetta vastaava) englanti, saksa tai venäjä. Koulutusohjelman opintoihin kuuluu myös suomi kääntäjän A-työkielenä.

Vain sivuaineina opiskeltavia ovat espanjan kieli, puolan kieli, tšekin kieli, monitieteinen opintokokonaisuus Russian Studies Programme, yleinen kielitiede, fonetiikka, viron kieli ja virolainen kulttuuri, teknisen viestinnän erikoistumisopinnot sekä suomea toisena tai vieraana kielenä puhuville tarkoitettu kokonaisuus suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (järjestetään resurssien salliessa). Lisäksi monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pääaineopiskelijat voivat ottaa sivuaineekseen joko ruotsin tai ranskan C-työkielenä.

Suomen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen perusopinnot ovat yhteiset. Myös aine- ja syventävien opintojen monet lähiopetuskurssit soveltuvat kumpaankin kirjallisuusaineeseen. Vastaavuuksista ilmoitetaan opetusohjelmassa. Opiskelija voi lukea saman opintosuorituksen opintopisteet vain yhteen kertaan tutkinnon kokonaislaajuuteen ja vain yhteen opintokokonaisuuteen. Toinen kirjallisuusaine ei voi kuulua kirjallisuudenopiskelijan sivuaineeksi tutkinnon minimilaajuudessa.

Vieraiden kielten tai käännöstieteen opiskelijan aineyhdistelmään ei tutkinnon minimilaajudessa voi kuulua kielen ja kulttuurin oppiaine (englantilainen filologia, venäjän kieli ja kulttuuri, saksan kieli ja kulttuuri) ja vastaavan kielen opinnot monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmasta. Saman kielen oppiainerajojen yli on kuitenkin mahdollista suorittaa valinnaisia kursseja, mikäli kursseilla on tilaa (koskee saksaa, englantia ja venäjää).

Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnot muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogista opinnoista. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden yksikkö. Niistä ja niihin hakemisesta saa lisätietoa kasvatustieteiden yksiköstä, kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden verkkosivuilta sekä Tampereen yliopiston valintaoppaasta ja Opiskelijaksi-verkkosivuilta. Aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne ja opetettavan aineen opinnot on esitelty tarkemmin kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden verkkosivuilla.

Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot:

1) äidinkieli ja kirjallisuus (koostuu suomen kielen ja Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen opinnoista sekä erikseen määrätyistä yleisen kielitieteen, fonetiikan ja puheopin opinnoista. Pääaineessa suoritetaan perus-, aine- ja syventävät opinnot, sivuaineessa perus- ja aineopinnot.)

2) ruotsin kieli (pohjoismaisten kielten perus-, aine ja syventävät opinnot)

3) englannin kieli (englantilaisen filologian perus-, aine- ja syventävät opinnot)

4) ranskan kieli (ranskan kielen perus-, aine- ja syventävät opinnot)

5) saksan kieli (saksan kielen ja kulttuuri perus-, aine- ja syventävät opinnot)

6) venäjän kieli (venäjän kielen ja kulttuurin perus-, aine- ja syventävät opinnot)

Ruotsin kielen ja vieraiden kielten opetettavan aineen opinnot on mahdollista suorittaa myös täydentämällä käännöstieteen opintoja. Lisäopinnoista määrätään kunkin kielen kohdalla erikseen, lisätietoja yksikön verkkosivuilla.

Vieraissa kielissä, suomen kielessä tai käännöstieteessä ennen 1.8.2009 opintonsa aloittanut voi suorittaa keskeneräiset opintokokonaisuutensa loppuun vuosina 2007–2008 ja 2008–2009 voimassa olleen opetussuunnitelman mukaan. Kaikkia vanhan suunnitelman mukaisia opintojaksoja ei kuitenkaan enää järjestetä. Oppiaineet antavat ohjeita opintojen yhteensovittamisessa.