Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää kirjallisia tekstejä sekä muita kulttuurin kenttään liittyviä ilmiöitä, vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin.

Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalueita ovat kirjallisuushistorian sekä kirjallisen instituution – tai kirjallisen kentän – tutkimus sosiologisin, kulttuurintutkimuksellisin, reseptiotutkimuksellisin ja tekstianalyyttisin menetelmin. Keskeisellä sijalla on myös nykykirjallisuus ja sen suhde uusimpaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

AINEYHDISTELMÄT

Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii erityisen hyvin opetuksen ja koulutuksen alalle tai viestintä- ja mediatyöhön aikoville. Lisäksi se sopii tutkijoiksi, kirjasto- ja kustannusalalle tai teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin tähtääville. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan.

Suomen kirjallisuus sopii samaan aineyhdistelmään esimerkiksi suomen kielen, muiden kieliaineiden, informaatiotutkimuksen, tiedotusopin, historiatieteiden, perinteentutkimuksen, filosofian, sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen opintojen kanssa sekä erilaisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin. Sivuaineeksi Suomen kirjallisuuden voi valita yli tiedekuntarajojen.

Suomen kirjallisuuden opiskelija ei voi ottaa yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi. Perusopinnot järjestetään yhteistyössä yleisen kirjallisuustieteen kanssa, mutta aineopintovaiheessa oppiaineet eriytyvät. Yksittäisiä yleisen kirjallisuustieteen opintojaksoja voidaan myöhemminkin sisällyttää tutkinnon ylimääräisiin opintoihin ja kursseja voidaan lukea hyväksi Suomen kirjallisuuden opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti.

Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena voi olla joko Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus tai suomen kieli. Jos pääaineena on jokin kirjallisuusaineista, ensimmäisenä sivuaineena on suomen kieli. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja ensimmäisestä sivuaineesta vähintään perusopinnot ja osa (35 op) aineopinnoista.

Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen yliopiston verkkosivuilla. Aineenopettajakoulutusta koordinoivat kasvatustieteiden yksikössä opettajankoulutuslaitos sekä kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä suomen kielen oppiaine.

TUTKINNOT JA OPINTOKOKONAISUUDET

Yliopisto-opinnot tähtäävät ensi vaiheessa alemman korkeakoulututkinnon (HuK) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittamiseen. HuK-tutkinto on mahdollista suorittaa noin 3 vuodessa ja FM-tutkinto noin 2 vuodessa. Opintojen etenemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot kuin sivuaineiden opiskelukin.

Suomen kirjallisuuden perusopinnot (25 op) johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opinnot sisältävät runsaasti niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin kaunokirjallisuuteen paneutumista, mutta jo perusopinnoista lähtien rakennetaan pohjaa myös kirjallisuustieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen valmiuksille.

Aineopinnot (45 op) täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa ja suovat osittaisella valinnaisuudellaan mahdollisuuden tutkimukselliseen tai ammatilliseen erikoistumiseen. Aineopintojen yhteydessä tehdään proseminaariesitelmä, jonka pääaineopiskelijat laajentavat kandidaatintutkielmaksi HuK-tutkintoa varten.

Syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma (40 + 40 op) johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Syventävissä opinnoissa voi jatkaa keskittymistä jo aineopinnoissa valitsemalleen erityisalalle. Pääpaino on tutkielman laadinnassa.

Aineopintojen tai syventävien opintojen vaiheissa on suositeltavaa opiskella myös jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomailla suoritetut kirjallisuudenopinnot korvataan tutkinnossa soveltuvin osin.

Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa perus- ja aineopinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Sivuaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaikki perusopinnot osallistumatta lähiopetukseen. Tämä edellyttää erityisen huolellista oman opiskelun suunnittelua. Pääaineopiskelijoille on joitakin pakollisia kursseja. Aineopinnoissa on suotavaa suorittaa teoria- ja historiakirjallisuutta myös esseetyyppisillä kotitöillä tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla.

Harjoitusryhmien ja aineopintojen proseminaariryhmien enimmäiskoko on 15 opiskelijaa. Syventävien opintojen seminaariryhmän ja tutkielmapiirin enimmäiskoko on 12 opiskelijaa. Karsinnassa noudatetaan jonolakia.

OPINNOISSA ETENEMINEN

Kaikkien opiskelijoiden on tärkeää laatia omien tavoitteidensa ja etenemisvauhtinsa mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja seurata sen toteutumista. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa kirjallisuusaineiden www-sivuilta ja oppiaineen opettajilta. Ehdotus suoritusaikatauluksi auttaa suunnitelman tekemisessä. Se kertoo, mihin mennessä jokin opintojakso on hyvä suorittaa. Sen lisäksi on tärkeää tarkistaa opetusohjelmasta kunakin vuonna järjestettävä opetus ja käytettävissä olevat tenttipäivät. Kirjallisuuden opiskelijan on alusta lähtien varattava suunnitelmallisesti aikaa luento- ja harjoituskursseilla käymisen lisäksi kirjallisuuden lukemiseen, tenttimiseen ja muuhun omatoimiseen työskentelyyn.

Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuopettajat ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa ja ajantasaisesti kirjallisuusaineiden www-sivuilla.

 

EHDOTUS SUORITUSAIKATAULUKSI

1. lukuvuosi (perusopintoja)

I periodi

P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun

P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan

P3A Suomen kirjallisuuden historia

II periodi

P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia

P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen

III periodi

P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen

P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus

IV periodi

P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta

P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

 

2. lukuvuosi (aineopintoja)

A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria

A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät

A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa)

A4 Valinnainen suuntautuminen (osa)

Proseminaarin eli opintojakson A5 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, jos opiskelijan muu opiskelutilanne sen sallii.

 

3. lukuvuosi (aineopintoja)

A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa)

A4 Valinnainen suuntautuminen (osa)

A5 Proseminaari

Seminaariin (opintojakso S5) voi osallistua jo kolmantena opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen.

 

4. lukuvuosi (syventäviä opintoja)

S1 Syventävä kirjallisuuden teoria

S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita

S3 Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia

S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi

S5 Seminaari

Tutkielmapiiriin (opintojakso S7) voi osallistua jo neljäntenä opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen.

 

5. lukuvuosi (syventäviä opintoja)

S6 Valinnaisia syventäviä opintoja

S7 Tutkielmapiiri

S8 Tutkielma

 

Opiskelijan tulee itse seurata, että opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Kun kukin opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) on kokonaan suoritettu, siitä haetaan yhteismerkintä. Yhteismerkinnän antava opettaja ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa ja ajantasaisesti kirjallisuusaineiden www-sivuilla.

 

OPETUKSEN JA OPISKELUN ARVIOINTI

Suomen kirjallisuudessa opetuksen onnistumista seurataan ja sen kehittämiseksi kerätään tietoa opiskelijapalautteella sekä laajemmilla selvityksillä ja itsearvioinneilla, joihin osallistuvat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja tutkijat. Palaute otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Lisäksi kirjallisuusaineet järjestävät opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistoimintakokouksia, joissa keskustellaan opetuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden ainejärjestö Teema järjestää laitoksella yhteisiä kahvi- ja keskustelutilaisuuksia.

Opintosuorituksista annetaan numeroarvostelun lisäksi yksityiskohtaisempaa suullista tai kirjallista palautetta aina pyydettäessä ja systemaattisesti erilaisten harjoitustöiden yhteydessä. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Pro gradu -tutkielmista ja sivuaineen tutkielmista kirjoitetaan lausunnot.

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija ilmoittaa vastuuhenkilölle, joka vie kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1–5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Seuraavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa jo ennen kuin edellinen opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu. Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen.

YHTEISKUNTASUHTEET JA YHTEYDET OMAN YLIOPISTON ULKOPUOLELLE

Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii monin tavoin vaalimaan yhteiskuntasuhteitaan. Oppiaine tarjoaa opetusta ja harjoittelua aidoissa työtehtävissä, harjaannuttaa kulttuurielämän toimijaksi ja madaltaa opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Kirjallisuusaineet rohkaisevat kuntia, kulttuurilaitoksia ja muuta kulttuurielämää käyttämään hyväkseen oppiaineen asiantuntijuutta ja työpanosta erityisesti kirjallista kulttuuria koskevien selvitysten ja tutkimusten tekemisessä. Niitä voidaan laatia myös opinnäytteiksi.

Oppiaineelle tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Väinö Linnan seura, Lauri Viita -seura ja Viita-akatemia. Kirjallisuus- tai teatterikriitikoille tarkoitettu Vaaskivi-plaketti jaetaan oppiaineen piirissä yhteistyössä kirjailijajärjestöjen ja Suomen Arvostelijain Liiton kanssa.

Suomen kirjallisuudella on myös yliopiston ulkopuolelta rahoitettuja opetuksen ja tutkimuksen harjoitteluhankkeita. Hankkeet liitetään oppiaineen normaaleihin opetusrutiineihin, ja opiskelijat voivat hyötyä niistä sekä oppijoina että opettajina. Tutkimusprojekteihin on hankittu Suomen Akatemian, säätiöiden ja kustantajien rahoitusta. Yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään myös yliopiston muiden yksiköiden kuten lääketieteen yksikön kanssa.

Yhdessä muiden yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden kanssa Suomen kirjallisuus on mukana Taiteiden tutkimuksen valtakunnallisessa virtuaaliopetushankkeessa ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Kahdenväliset opiskelijavaihtosuhteet oppiaineella on Unkariin, Liettuaan, Ranskaan ja Saksaan, ja opetusyhteistyön kohteina ovat olleet muiden muassa Pohjoismaat, Baltia ja Saksa.

JATKO-OPINNOT

Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta neuvotellaan oppiaineen professorin kanssa ennen jatko-opiskeluhakemuksen jättämistä.

SUOMEN KIRJALLISUUDEN LISENSIAATTIPIIRI. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professorilta.

KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSEN VALTAKUNNALLINEN TUTKIJAKOULU. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta professorilta ja muilta oppiaineen opettajilta.

---

• Tutkinnot
• Suomen kirjallisuus: HuK
• Suomen kirjallisuus: FM