Tavoitteet ja sisältö

Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tieteellisiin käsityksiin kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta, antaa pohja suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttaa käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti.

Suomen kielen opintoihin kuuluvat perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op, sis. tutkielmaopinnot 10 op) ja syventävät opinnot (yht. 80 op, sis. tutkielmaopinnot 40 op). Sivuaineoikeuden saaneet opiskelijat (ks. SUOMP0 Lähtötasokoe) voivat suorittaa perusopinnot (25 op), aineopinnot (35 op) ja syventävät opinnot (yht. 60 op, sis. tutkielmaopinnot 20 op). Suomen kieltä sivuaineena luettaessa aineopintoihin ei kuulu opintojaksoa SUOMA8 Tutkielmaopinnot.

Perusopinnoissa luodaan perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle: pääpaino on kielen rakenteessa ja käytössä. Opiskelija perehtyy lisäksi suomen kirjakielen kehitykseen sekä viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Aineopinnoissa kuvaa suomen kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian tarkastelulla. Kielen tutkimusmenetelmiin tutustutaan menetelmäkurssilla sekä aineopintojen seminaarissa. Aineopintoihin kuuluu myös erikoistumisopintojaksoja, jotka opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan. Syventävissä opinnoissa pääpaino on tieteelliseen työskentelyyn oppimisessa.

Suomen kielen pääaineopiskelijat voivat suorittaa 25 op:n laajuisen erikoistumiskokonaisuuden Kielikonsulttiopinnot, joka voidaan sijoittaa tutkinnon kokonaisuuteen. Samoin he voivat suorittaa S2-opettajalle tarkoitetut Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopinnot (väh. 25 op). Nämä opintokokonaisuudet järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ja niihin on erillinen haku.

Suomen kielen opiskelijat valitsevat sivuaineita kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Oheiset väljät ohjeistukset on laadittu a) opettajiksi aikoville ja b) muihin kieliammatteihin pyrkijöille sekä c) tutkijaksi aikoville. On syytä huomata, että opettajien pätevyysvaatimukset määritellään yleensä tarkasti, mutta muissa kieliammateissa vastuu valinnoista on enemmän opiskelijalla itsellään. Erikoisetkin valinnat ja oman mielenkiinnon kohteet voivat auttaa työllistymään. Sivuainevalintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvovat yksikön sekä kunkin oppiaineen opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt.

 

A) Opettajat

1) Peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Äidinkielenopettajaksi aikovan tulee ottaa huomioon, että opettajankoulutukseen kuuluvat äidinkielen opetettavan aineen opinnot koostuvat usean eri oppiaineen opinnoista. Opintoihin kuuluu a) suomen kielen opintoja ja b) Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opintoja sekä c) pedagogisia opintoja. Lisäksi edellytetään yleisen kielitieteen ja fonetiikan opinnot siten kuin muiltakin suomen kielen opiskelijoilta, puheopin opintoja, sekä opintojaksot SUVIP1 Kielentutkimus, kielitaito ja kielitaidon arviointi ja SUOMY1 Lukiopetus. Pääaineena voi olla suomen kieli, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Jos pääaineena on suomen kieli, ensimmäisenä sivuaineena on kirjallisuusaine ja päinvastoin. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ml. pro gradu -tutkielma ja 1. sivuaineesta perusopinnot ja aineopinnot. Ks. tarkemmin kohta Aineenopettajakoulutus.

Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilla.

 

b) S2-opettaja peruskoulussa ja lukiossa

Peruskoulun ja lukion S2-opetus on sidoksissa äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. S2-opettajan pätevyysvaatimuksia ei ole virallisesti määritelty. Aineenopettajalta, joka opettaa suomea toisena tai vieraana kielenä, edellytetään äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyttä. Lisäksi on hyvä suorittaa opintoja, jotka on suunniteltu erityisesti S2-opettajille. Ks. Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopintokokonaisuus.

 

c) S2-opettaja aikuiskoulutuksessa

Aikuiskoulutuksen puolella opetustehtävät ovat monimuotoisia. Esimerkiksi aikuisille maahanmuuttajille opetetaan suomea vieraana kielenä monessa yhteydessä. Työelämässä hyötyä on mm. sosiologian, sosiaalipsykologian ja kielten (etenkin venäjä, viro ja englanti) opinnoista. Työllistymisen ja työtehtävien kannalta myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden hankkiminen on perusteltua. S2-opettajuus on kehittyvä ala, jolle aikovan kannattaa muistaa, että S2-opettajuus vaatii aktiivista kouluttautumista myös tutkinnon suorittamisen jälkeen.

 

d) Muut opettajatehtävät

Suomen kielen opettajia toimii usealla muullakin aikuiskoulutuksen alalla. Jos suuntautuu aikuisten opetukseen, sivuainevalintoja on syytä miettiä tästä näkökulmasta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opetettavat aineet eivät välttämättä noudata peruskoulun ja lukion oppiainejakoa. Opettajalta edellytetään soveltuvaa tutkintoa ja monipuolista asiantuntemusta. Aikuiskoulutuksen piirissä kirjallisuus, filosofia, kulttuuriaineet, kielet, viestintätieteet ja historiatieteet voivat tukea työllistymistä.

Jos tavoitteena on toimia vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tehtävissä, on hyvä hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin tai suorittaa ainakin kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opintoja.

 

B) Muut kieliammatit

Muihin kieliammatteihin tähtäävät sijoittuvat mm. viestintä-, kulttuuri- tai kustannusalalle, tiedottajiksi tai kielikonsulteiksi. Tehtäviin liittyy usein tekstinhuoltoa, kirjoittajakoulutusta ja tiedottamista. Sopivia sivuaineita löytyy mm. viestintäaineista, informaatiotutkimuksesta, tietojenkäsittelytieteistä, mediakasvatuksesta, kaupallisista aineista, historiatieteistä, puheopista ja käännöstieteistä.

 

C) Tutkijat

Tutkijaksi on monta eri reittiä, mutta tutkijaksi haluavan kannattaa opiskella myös jotain teoria-ainetta (yleinen kielitiede, fonetiikka, filosofia, psykologia jne.).

 

Sivuaineopiskelijoiden valinta ja lähtötasokoe

Kaikkien suomen kieltä sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava lähtötasokokeeseen (P0), joka pidetään syyslukukauden alussa. Lähtötasokoe on pakollinen myös muille suomen kieltä opiskelemaan pyrkiville, kuten ylimääräisille opiskelijoille, nk. erikoistapaus- sekä täydennysopiskelijoille, paitsi jos opiskelijaksi pyrkivä on suorittanut suomen kielen perusopinnot.

 

Yksikön yhteiset opinnot (pakollisia suomen kielen opintojen yhteydessä)

Suomen kielen opintojen lisäksi on yksikön yhteisistä opinnoista suoritettava kohdat Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi ja Y01 Fonetiikan peruskurssi. Kyseiset kurssit kannattaa suorittaa jo opintojen varhaisvaiheessa, sillä niitä edellytetään kokonaismerkinnän saamiseksi perusopinnoissa.

 

Tenttiminen ja suoritusmerkinnät

Opintojaksot suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Erityisesti harjoituskursseilla ja seminaareissa opiskelijoilta edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Harjoituskursseilla osallistujia voi olla ryhmää kohden korkeintaan 25 ja seminaareissa 13.

Luento- ja harjoituskursseilla järjestetään kirjallinen tentti kurssin kokoontumisaikaan sekä sen uusintamahdollisuus pian kurssin päätyttyä. Kurssin 3. suoritusmahdollisuus on yleisinä tenttipäivinä, ja se on tarkoitettu vain niille, jotka eivät ole päässeet 1. ja 2. yrityksellä tentistä läpi.

Opintojaksot kannattaa pyrkiä suorittamaan esittelyn antamassa järjestyksessä; niistä opintojaksoista, joiden suorittaminen edellyttää tiettyjä aikaisempia opintojaksoja, mainitaan erikseen ao. opintojakson esittelyn yhteydessä.

Suomen kielen opintojen kohdat SUOMP8, SUOMA9, SUOMS4 ja SUOMS5 suoritetaan etupäässä kirjatentteinä tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Ne voidaan sopimuksen mukaan korvata luennoilla tai muilla suoritustavoilla. Opiskelijan tulee huomata, että opintojaksojen toteutusmuodot on suunniteltu oppiaineen resurssien mukaan. Rinnakkaisia suoritusvaihtoehtoja ei ole mahdollista toteuttaa kuin tiettyjen opintojaksojen kohdalla.

Opintojakson hyväksyttyjen suoritusten arviointiasteikko on viisiportainen. Arvosanat ovat 1 (= välttävä), 2 (= tyydyttävä), 3 (= hyvä), 4 (= kiitettävä) ja 5 (= erinomainen).

Perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkinnät (lisätietoa kunkin kokonaisuuden vastuuhenkilöltä). Kokonaismerkinnän arvosanaksi tulee osasuoritusten arvosanojen opintopisteittäin painotettu keskiarvo; arvosanaan vaikuttavat vain ne opintojaksot, jotka arvostellaan viisiportaisella asteikolla. Syventävien opintojen yhteydessä kokonaisarvosanaan vaikuttaa myös pro gradu -tutkielman arvostelu. Mikäli pro gradu -tutkielman arvolause on alempi kuin cum laude approbatur, syventävien opintojen kokonaisarvosanaksi tulee enintään 3.

Sekä aineopintojen että syventävien opintojen tutkielmaopintoihin kuuluu seminaari, jonka aikana tutkielmaa työstetään. Aineopintojen yhteydessä seminaarissa tehdään kandidaatintutkielmaa (aihe annetaan), ja se pyritään luovuttamaan seminaarin päätteeksi. Syventävissä opinnoissa pro gradu -tutkielmasta tai sivuainetutkielmasta tulisi seminaarin päättyessä olla valmiina noin puolet.

---

• Tutkinnot
• Suomen kieli: HuK
• Suomen kieli: FM
• Opintokokonaisuudet
• Kielikonsulttiopinnot
• Suomen kieli, opintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille