Opetuksen tavoitteet ja sisältö

Pohjoismaiset kielet ovat fääri, islanti, norja, ruotsi ja tanska. Suomessa pohjoismaisten kielten opiskelu keskittyy ruotsin kieleen, näin myös Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyy lisäksi norjan ja tanskan peruskurssit. Pohjoismaisia kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Kielen ja viestinnän lisäksi perehdytään kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja maantuntemukseen.

Pohjoismaisten kielten opintojen tavoitteena on erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä tieteellisesti perusteltu näkemys kirjoitetun ja puhutun kielen rakenteesta, kuvausmenetelmistä ja käytöstä eri tilanteissa kielen sosiokulttuurisessa kontekstissa. Lisäksi tavoitteena on saada yleiskäsitys pohjoismaisen kieliyhteisön kulttuurista ja yhteiskunnallisista oloista sekä hyvä ymmärtämiskyky kahdessa sukukielessä.

Suhde työelämään ja pääaineopiskelijoiden sivuainesuositukset

Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen tarvetta on yhteiskunnan eri aloilla, mm. opetuksen, hallinnon, liike-elämän, kulttuurin, viestinnän ja matkailun alalla. Tarvetta ovat lisänneet mm. Euroopan yhdentyminen ja pohjoismainen taloudellinen yhteistyö. Ruotsin kielen aineenopettajaksi aikoville sivuaineeksi sopivat hyvin esimerkiksi muut kieliaineet. Opettajia tarvitaan peruskoulujen ja lukioiden lisäksi mm. kaupallisissa, teknisissä ja hoitoalan oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, joten myös muut aineyhdistelmät kuin kieliaineet ovat suositeltavia. Muita sopivia sivuaineita ovat mm. yleinen kielitiede ja kirjallisuustiede sekä muut humanistiset, kasvatustieteelliset, yhteiskunnalliset ja taloudellis-hallinnolliset aineet. Pohjoismaisten kielten opinnot antavat myös jatkokoulutuskelpoisuuden tutkijan uralle tähtääville.

Opintojen kulku

Pohjoismaisten kielten opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 150 opintopistettä. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen. Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste on käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielen perusrakenteiden analysointikykyä sekä tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaitoopetuksen osuus vähenee opintojen edetessä. Teoreettisiinkin kursseihin integroidaan kuitenkin suullista tai kirjallista kielitaidon harjoittelua.

Opinnot koostuvat kaikille pakollisista opinnoista ja valinnaisista opinnoista. Valinnaisiin opintoihin voi pohjoismaisten kielten opintojen lisäksi sisällyttää käännöstieteen (ruotsi) opintoja tai suunnitella kunkin kurssin vastuuopettajan kanssa muitakin opintoja oman mielenkiintonsa mukaan.

Perusopinnot (25 opintopistettä) koostuvat kaikille pakollisista opinnoista.

Aineopintoihin (35 + 10 opintopistettä) kuuluu pakollisten kurssien lisäksi viiden opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi. Tutkielmaopinnot (10 op) on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat eivät suorita tutkielmaopintoja. Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suoritettava pakollinen kieliharjoittelu, joka tukee kielitaito-, maantuntemus- ja kulttuuriopintoja. Kieliharjoittelun suorittaminen Färsaarilla, Islannissa, Norjassa tai Tanskassa on myös mahdollista mutta siitä on sovittava erikseen. Kieliharjoittelu voidaan suorittaa pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien avulla (Nordkurs), joihin haetaan oppiaineen kautta kevättalvella. Oppiaineen kautta on mahdollista myös hakea NORDLIKS-vaihtostipendiä jossakin pohjoismaisessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua varten.

Syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten kurssien lisäksi 25 opintopistettä erikoistumisopintoja, joiden avulla opiskelija suuntaa ja syventää opintojaan oman kiinnostuksensa ja tavoitteidensa mukaan. Erikoistumisvaihtoehtoihin sisältyy kielitieteellisten opintojen lisäksi opintojaksoja mm. opetuksen ja joukkoviestinnän alalta. Näin pyritään takaamaan valmistuvien ammatillisia valmiuksia aineenhallinnan osalta. Erikoistuminen perustuu kuitenkin siihen tiedolliseen ja taidolliseen pohjaan, joka luodaan perus- ja aineopinnoissa, joten opinnot antavat yleisiä akateemisia valmiuksia toimia muissakin tehtävissä kuin valitun erikoistumisalan piirissä.

Syventävät opinnot ovat tutkimussuuntautuneita. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan itsenäisesti työskennellen 35 opintopisteen laajuinen ruotsinkielinen pro gradu -tutkielma, jonka aihe liittyy syventävissä opinnoissa valittuun erikoistumisalaan. Tutkielman ohjaajina ja tarkastajina toimivat pääasiassa oppiaineen professorit.

Opintojen suorittaminen pohjoismaiset kielet sivuaineena

Pohjoismaisia kieliä sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään valintakokeeseen (kts. Tampereen yliopiston opetusohjelma). Tasokoe järjestetään vain kerran vuodessa.

Opinto-ohjauksen pääpiirteet

Henkilökunta, erityisesti assistentti, antaa vastaanottoaikana oppiaineeseen liittyvää opintoneuvontaa. Yksittäisten kurssien kohdalta opintoneuvontaa antavat kurssin vastuuopettajat, jotka selviävät opetusohjelmasta ja Nettiopsusta (tentittävät kurssit). Yleistä opintoneuvontaa antavat humanistisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö, opiskelijaopinto-ohjaajat ja laitoksen kanslian henkilökunta sekä opintoasioista vastaava amanuenssi. Vanhemmat opiskelijat toimivat tuutoreina, joilta kannattaa myös kysyä neuvoa.

Opintojen eteneminen

Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista laitoksen yhteisistä metodikursseista: Y05 Kielentutkimuksen metodit, Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit. (Tässä mainitut opintojaksot löytyvät kohdasta Laitoksen yhteiset opinnot.)

Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot, kuten suullinen viestintä, kirjoittaminen ja kääntäminen, on suoritettava tasojärjestyksessä. Kurssien suoritus- ja arviointitavat on merkitty opinto-oppaaseen. Kursseja voidaan suorittaa luento-, harjoitus- tai ohjauskurssien avulla tai itsenäisesti työskennellen. Luentokurssit päättyvät kirjalliseen loppukuulusteluun, jossa tentitään myös kurssin yhteydessä mainittu kirjallisuus. Kurssin jälkeen järjestetään Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa arvioidaan kurssin hallinta sekä luentojen että kurssikirjallisuuden osalta. Sopimuksen mukaan myös suulliset tentit ovat joidenkin kurssien yhteydessä mahdollisia. Harjoituskursseilla on pakollinen läsnäolo. Arviointi perustuu joko kokonaissuoritukseen, jolloin arviointiin vaikuttavat aktiivisuus ja kurssin aikana suoritetut harjoitustyöt, tai erilliseen loppukuulusteluun. Kuulusteluun voi osallistua, kun harjoituskurssi on suoritettu. Itsenäisesti opiskellen voidaan kursseja suorittaa kirjatentteinä, kirjoittamalla analyyttinen essee tai muulla vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kirjatentit suoritetaan tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan vähintään seitsemän päivää aikaisemmin Nettiopsun kautta. Tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava kurssista vastaavan opettajan kanssa. Myös esseen kirjoittamisen yhteydessä sovitaan aiheesta ja laajuudesta kurssista vastaavan opettajan kanssa.

Opintojen arviointi

Kurssit arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty (opintojakso merkinnällä ”hyväksytty”ei vaikuta kokonaisarvosanaan). Opintokokonaisuudet arvioidaan kurssien keskiarvona mainesanalla 1/5 (välttävät tiedot), 2/5 (tyydyttävät tiedot), 3/5 (hyvät tiedot), 4/5 (kiitettävät tiedot) ja 5/5 (erinomaiset tiedot). Perusopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 suullisen viestinnän kurssissa (P1). Aineopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 suullisen viestinnän kurssissa (A1). Syventävissä opinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 seminaarista (S5a). Pro gradu -tutkielma arvostellaan erikseen. Syventävien opintojen loppumerkintää voi kuitenkin hakea vasta, kun pro gradu -tutkielma näkyy opintorekisterissä.

Opintokokonaisuuksien merkinnät

Opintokokonaisuuden loppumerkintä annetaan opintorekisteriotteen perusteella heti sen jälkeen, kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kurssit on suoritettu. Loppumerkintää haetaan täyttämällä ko. opintokokonaisuutta koskeva lomake, jonka saa assistentilta. Lomake palautetaan henkilökohtaisesti assistentille, joka tarkastaa tiedot opintorekisteristä. Merkinnän antaa assistentin esittelystä oppiaineen professori.

Yhteistyö käännöstieteen (ruotsi) kanssa

Yhteistyöllä käännöstieteen (ruotsi) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tietyt opintojaksot voi suorittaa vaihtoehtoisesti osallistumalla käännöstieteen (ruotsi) järjestämään opetukseen. Osan kursseista järjestää ainoastaan käännöstieteen oppiaine.

---

• Tutkinnot
• Pohjoismaiset kielet