Suomea opetetaan toisena kielenä yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa, lukioissa, peruskouluissa, kansanopistoissa sekä työväen- ja kansalaisopistoissa ympäri Suomea enemmän kuin koskaan. Suomen kielen kursseja tilaavat myös eri yritykset työntekijöidensä tarpeisiin. Suomen kielen opetus laajenee jatkuvasti myös Suomen rajojen ulkopuolella: Suomen kielen ja kulttuurin opetusta annetaan tällä hetkellä jo yli sadassa ulkomaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa. Osa Suomen ulkopuolella toimivista opettajista on paikallisia suomen kielen ammattilaisia, osa Suomen opetusministeriön lähettämiä vierailevia opettajia. Suomen monikulttuuristuminen ja monikielistyminen aiheuttaa myös sen, että S2-asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän myös hallinnon piirissä: eri oppilaitoksissa koulutuksen ja opetuksen suunnittelutehtävissä ja muissa yhteiskunnan hallinnollisissa tehtävissä. Kaikkiin näihin tehtäviin tarvitaan luonnollisesti sellaisia suomen kielen ammattilaisia, joilla on vankka yleisfennistinen ja yleiskielitieteellinen pohjakoulutus mutta jotka ovat perehtyneet myös suomeen toisena ja vieraana kielenä.

Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön suomen kielen oppiaine vastaa työelämän haasteisiin tarjoamalla pääaineopiskelijoilleen Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopintokokonaisuuden. Opintokokonaisuuden tavoitteet ovat seuraavat:

* kerrata suomen kielen opintojen kursseilla esiin tuotua tietoa kielestä ja kielen käytöstä sekä tarkastella tuttuja, jo käsiteltyjä asioita uudesta näkökulmasta
* kirkastaa opiskelijoiden omaa näkemystä kielestä, kielentutkimuksesta ja kielitaidosta sekä johdattaa opiskelijat kielitaidon arvioinnin periaatteisiin
* vahvistaa kielen tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä antaa opiskelijoille perusvalmiudet soveltaa jo olemassa olevaa kielitieteellistä tutkimusta omaan S2-työhönsä
* tutustuttaa opiskelijat yleisimpiin teorioihin kielenoppimisesta ja näiden teorioiden käytännön sovelluksiin ja
* johdattaa opiskelijat yhden erityisalan hiukan syvällisempään tuntemukseen; erityisaloja ovat mm. kielenoppiminen ja -opetus, kielitypologia, johdatus jonkin ei-indoeurooppalaisen kielen rakenteistoon ja käyttöön, kulttuurienvälinen kommunikaatio, kaksi- ja monikielisyys, kielipolitiikka ja kielitaidon arviointi.

Kokonaisuus järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ja se suoritetaan yhden lukuvuoden aikana (lukuun ottamatta vapaaehtoista harjoittelujaksoa). Opiskeluoikeuden voi saada vain keväällä järjestettävässä haussa. Hakuvaiheessa pitää olla suoritettuina suomen kielen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin ja suomen kielen aineopinnoista opintojaksot A2 Kielen variaatio, A5 Merkityksentutkimuksen perusteet ja A6 Merkityksentutkimuksen jatkokurssi. Valintaan vaikuttavat suomen kielen perusopintojen loppuarvosana (50 %) ja seuraavien opintojaksojen arvosanat: P2 Äänne- ja muoto-opin perusteet (15 %) ja P3 Muoto-oppi (15 %), P5 Syntaksin analyysi (10 %) ja A2 Kielen variaatio (10 %).

Opintojaksot arvioidaan numeroin 1 - 5 lukuun ottamatta jaksoja SUVIP5F, SUVIP5G ja SUVIP6. Ks. arvioinnista tarkemmin sivua http://www.uta.fi/ltl/sivuaineet/s2/suoritusten_arviointi.html

Kokonaisuuden suoritettuaan (myös valinnaisen harjoittelujakson) opiskelija hakee kokonaismerkinnän tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella. Arvosana on opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo (mukaan ei lasketa niitä opintojaksoja, joita ei ole arvioitu numeroin).

---

• Opintokokonaisuudet
• Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopintokokonaisuus