OPPIAINEEN ESITTELY

Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälisen kirjallisuuden kentän ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden, lasten- ja nuorten kirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa myös valmiudet kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista.

AINEYHDISTELMÄT SEKÄ SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN JA TUTKIJANURALLE

Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. opettajiksi lukioihin, peruskouluihin ja muihin oppilaitoksiin, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin.

Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja vähintään 60 opintopistettä. Tämän vaihtoehdon valitsevat suorittavat opettajan pedagogiset opinnot, josta vastaa kasvatustieteiden yksikkö. Aineenopettajakoulutuksesta kiinnostuneiden on syytä seurata yliopiston verkkosivustoa, jossa hakuajat ja -menettelyt ilmoitetaan. Myös oman oppiaineen opettajat antavat yksilöllistä opintoneuvontaa.

Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on suhteellisen vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historiatieteet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musiikin tutkimus, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan aineita.

Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Näillä aineilla on kuitenkin yhteiset perusopinnot. Lisäksi sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi yksittäisistä korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti.

Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijankoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Tutkijanuraa harkitsevia kehotetaan jo verrattain varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä jatko-opinnoista vastaavaan oppiaineen professoriin ja kertomaan suunnitelmistaan.

OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA AIKATAULUSUOSITUS

Periodeittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen – tenttien, luentojen ja harjoituskurssien – rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itseohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Ohjeita: http://www.uta.fi/ltl/oppiaineet/kirjallisuus/opiskelu/tyoskentelymuodot.html

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään maisterin tutkintoon kuuluviin syventäviin opintoihin. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija pyytää vastuuhenkilöä viemään kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1– 5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana 1-5. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Pro gradu -tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen.

Kokonaismerkintöjä ja eri vaiheiden opintoneuvontaa antavat vastuuhenkilöt (vastaanottoaikoina tai sähköpostitse) seuraavasti:

Perusopinnot: assistentti
Aineopinnot: yliassistentti
Syventävät opinnot: professori

HuK-tutkinto – eli pääaineen osalta perus- ja aineopinnot – suoritetaan kolmessa vuodessa ja sen jälkeen FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Sivuaineiden opiskelu (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville mm. pedagogiset opinnot), opetustarjonta ja opiskelutilanteiden erot vaikuttavat suoritusaikatauluun. Ohessa on malli opintojen suunnitteluun. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä oppiaineen henkilökunnan kanssa.

Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Myös sivuaineopiskelijoiden on suositeltavaa käydä suunnittelemassa aineen opintoja assistentin vastaanotolla. Yleisen kirjallisuustieteen perusopinnot on mahdollista suorittaa sivuaineena pelkästään tenttimällä, mutta oppiaineen perusteisiin ja käytäntöihin on tarpeen tutustua laitoksen sivujen ja henkilökunnan avulla.

Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin tai opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa.

 

EHDOTUS SUORITUSAIKATAULUKSI

HuK-tutkinto

1. lukuvuosi (perusopintoja)

I periodi

P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun

P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan

P3A Suomen kirjallisuuden historia

II periodi

P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia

P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen

III periodi

P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen

P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus

IV periodi

P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta

P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

 

2. lukuvuosi (aineopintoja)

A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus

A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat

A3 Periodit, lajit, tyylit

A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot

A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot [Lasten- ja nuorten kirjallisuuden vaihtoehto A5C]

A4C Metodiset opinnot [Lasten- ja nuorten kirjallisuuden vaihtoehto A5D]

A5B Lastenkirjallisuuden teoria- ja tutkimusalueet

 

3. lukuvuosi (aineopintoja)

A4D Syventävä tekstianalyysi [Lasten- ja nuorten kirjallisuuden vaihtoehto A5E]

A5A Edellisiä tukevia opintoja

A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet *

A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma *

* Kohtien suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuotena, muusta opintotilanteesta riippuen.

 

FM-tutkinto

4. Lukuvuosi (syventäviä opintoja)

S1 Tutkielmaa tukevat opinnot

S2 Seminaari (Seminaarin suorittaminen on mahdollista jo kolmantena opiskeluvuotena, muusta opintotilanteesta riippuen.)

S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen

 

5. Lukuvuosi (syventäviä opintoja)

S3B Tutkielman kirjoittaminen

S4 Tutkielma

S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää

 

JATKO-OPINNOT

Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta käydään neuvottelemassa professori Tammen kanssa ennen jatko-opintohakemuksen jättämistä.

YLEISEN KIRJALLISUUSTIETEEN TUTKIJASEMINAARI. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professori Tammelta ja muilta oppiaineen opettajilta.

KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSEN VALTAKUNNALLINEN TUTKIJAKOULU. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta ja jatkokoulutuspaikkojen hakemisesta antaa professori Tammi.

---

• Tutkinnot
• Yleinen kirjallisuustiede: HuK
• Yleinen kirjallisuustiede: FM