x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2011–2012
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Pohjoismaiset kielet

Opetuksen tavoitteet ja sisältö

Pohjoismaiset kielet ovat ruotsi, norja, tanska, islanti ja fääri. Suomessa pohjoismaisten kielten opiskelu keskittyy ruotsin kieleen, näin myös Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyvät lisäksi peruskurssit norjan ja/tai tanskan kielessä. Pohjoismaisia kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Kielen ja viestinnän lisäksi perehdytään kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja yhteiskuntaan. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suuntautua käännösviestintään. Tällöin tutkintoon sisältyy Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opintoja.

Pohjoismaisten kielten opintojen tavoitteena on erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito. Lisäksi tavoitteena on saada yleiskäsitys pohjoismaisen kieliyhteisön kulttuurista ja yhteiskunnallisista oloista sekä hyvä ymmärtämiskyky vähintään yhdessä sukukielessä. Pohjoismaisten kielten opiskelijat oppivat tarkastelemaan kieltä, kulttuuria ja viestintää teoreettisesta ja tieteellisestä näkökulmasta. Käännösviestintään suuntautuvat opiskelijat perehtyvät lisäksi kulttuurienväliseen viestintään työkieliensä sekä lähde- ja kohdekulttuuriensa näkökulmasta. Heidän käsityksensä käännöstoiminnasta selkeytyy.

Suhde työelämään ja pääaineopiskelijoiden sivuainesuositukset

Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen tarvetta on yhteiskunnan eri aloilla, muun muassa opetuksen, hallinnon, liike-elämän, kulttuurin, viestinnän ja matkailun alalla. Tarvetta ovat lisänneet esimerkiksi Euroopan yhdentyminen ja pohjoismainen taloudellinen yhteistyö. Aineenopettajaksi aikovien on suositeltavaa valita sivuaineeksi jokin toinen kieli. Koska kieltenopettajia tarvitaan peruskoulujen ja lukioiden lisäksi erilaisissa keskiasteen oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa ja korkeakouluissa, myös muut kuin kieliaineet ovat sopivia sivuaineita. Käännösviestintään suuntautuvat voivat valita sivuaineeksi paitsi humanististen myös muiden alojen aineita, sillä käännösviestintä edellyttää kieli- ja kulttuuriparien tuntemuksen lisäksi substanssitietoa.

Opintojen kulku

Pohjoismaisten kielten opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 150 opintopistettä. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen.

Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste on käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielenkäytön analysointikykyä, tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä perehdytään kulttuurienväliseen viestintään. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen ja käännösviestinnän teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaito-opetuksen osuus vähenee opintojen edetessä.

Opinnot koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista sekä opiskelijan valitseman suuntautumisvaihtoehdon opinnoista. Opiskelija voi valita kielen ja kulttuurin suuntautumisvaihtoehdon, joka sopii muun muassa aineenopettajaksi aikoville, tai käännösviestinnän suuntautumisvaihtoehdon, joka soveltuu käännöstieteen opinnoista kiinnostuneille. Kumpaankin suuntautumisvaihtoehtoon sisältyy valinnaisia opintoja perusopintojen jälkeen. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella muitakin opintoihin liittyviä kursseja oman mielenkiintonsa mukaan.

Täydennysopinnot (2 opintopistettä) koostuu kieliopin kertauskurssista. Kurssi on pakollinen niille opiskelijoille, jotka pääsykokeen/tasokokeen kielioppiosion perusteella tarvitsevat harjoitusta ruotsin kielen peruskieliopissa.

Perusopinnot (25 opintopistettä) koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista sekä suuntautumisvaihtoehdon mukaan suoritettavista kursseista. Perusopintoihin ei kuulu valinnaisia opintojaksoja.

Aineopintoihin (35 + 10 opintopistettä) kuuluu pakollisten kurssien lisäksi yksi neljän opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi, jonka opiskelija voi valita suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Tutkielmaopinnot (10 op) on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat eivät suorita tutkielmaopintoja. Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa tai Ahvenanmaalla (tai sopimuksen mukaan Norjassa tai Tanskassa) suoritettava kaikille pakollinen kahden kuukauden mittainen kieliharjoittelu, joka tukee kieli- ja viestintäopintoja. Kieliharjoittelun voi suorittaa myös osallistumalla pohjoismaiselle kieli- ja kirjallisuuskurssille (Nordkurs), jolle haetaan oppiaineen kautta kevättalvella. Oppiaineen kautta on mahdollista hakea myös NORDLIKS-vaihtostipendiä jossakin pohjoismaisessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua varten.

Syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten kurssien lisäksi 25 opintopistettä valinnaisopintoja, joiden avulla opiskelija suuntaa ja syventää opintojaan oman kiinnostuksensa ja tieteellisen suuntautumisensa mukaan. Valinnaisiin opintojaksoihin sisältyy kielitieteellisten opintojen lisäksi muun muassa kirjallisuuden ja käännösviestinnän kursseja. Ennen valinnaiskurssien suorittamista opiskelija laatii suunnitelman suoritettavista valinnaiskursseista ja esittää sen oppiaineen professorille. Syventävät opinnot ovat tutkimussuuntautuneita. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan itsenäisesti työskennellen 35 opintopisteen laajuinen ruotsinkielinen pro gradu -tutkielma, joka liittyy johonkin opiskelijan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tarjoamista tutkimusaloista.

Opintojen suorittaminen pohjoismaiset kielet sivuaineena

Pohjoismaisia kieliä sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään tasokokeeseen (ks. tarkemmat tiedot pohjoismaisten kielten kohdalta opetusohjelmasta). Tasokoe järjestetään vain kerran vuodessa. Myös sivuaineopiskelijat valitsevat kaikille yhteisten opintojen lisäksi haluamansa suuntautumisvaihtoehdon.

Opinto-ohjauksen pääpiirteet

Henkilökunta, erityisesti opintosihteeri, antaa vastaanottoaikana oppiaineeseen liittyvää opintoneuvontaa. Yksittäisten kurssien opintoneuvontaa antavat kurssin vastuuopettajat, jotka selviävät opetusohjelmasta ja Nettiopsusta (tentittävät kurssit). Yleistä opintoneuvontaa antavat yksikön kanslian henkilökunta sekä opinto- ja tutkintohallinnosta vastaava amanuenssi. Myös tuutoreina toimivilta vanhemmilta opiskelijoilta voi kysyä neuvoa.

Opintojen eteneminen

Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava yksikön yhteisiä opintoja seuraavasti: Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (Kielen ja kulttuurin suuntautumisvaihtoehto) / Y03 Käännöstieteen peruskurssi (Käännösviestinnän suuntautumisvaihtoehto). Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista yksikön yhteisiin opintoihin kuuluvista metodikursseista: Y05 Kielentutkimuksen metodit, Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit. (Tässä mainitut opintojaksot löytyvät kohdasta Yksikön yhteiset opinnot.)

Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot, kuten kielioppi, suullinen viestintä, kirjoittaminen ja kääntäminen, on suoritettava tasojärjestyksessä. Kurssien suoritus- ja arviointitavat on merkitty opinto-oppaaseen. Kursseja voidaan suorittaa luento-, harjoitus- tai ohjauskursseina tai lukukurssina itsenäisesti opiskellen. Luentokurssit päättyvät kirjalliseen loppukuulusteluun, jossa tentitään myös kurssin yhteydessä mainittu kirjallisuus. Kurssin jälkeen järjestetään Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa arvioidaan kurssin hallinta sekä luentojen että kurssikirjallisuuden osalta. Sopimuksen mukaan myös suulliset tentit ovat joidenkin kurssien yhteydessä mahdollisia. Harjoituskursseilla on pakollinen läsnäolo. Arviointi perustuu joko kokonaissuoritukseen, jolloin arviointiin vaikuttavat aktiivisuus ja kurssin aikana suoritetut harjoitustyöt, tai erilliseen loppukuulusteluun. Kuulusteluun voi osallistua, kun harjoituskurssi on suoritettu. Itsenäisesti opiskellen voidaan kursseja suorittaa kirjatentteinä, kirjoittamalla pohtiva essee tai muulla vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kirjatentit suoritetaan yksikön yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan vähintään seitsemän päivää aikaisemmin Nettiopsun kautta. Tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava etukäteen kurssista vastaavan opettajan kanssa. Myös esseen kirjoittamisen yhteydessä sovitaan aiheesta ja laajuudesta kurssin vastuuopettajan kanssa.

Opintojen arviointi

Kurssit arvioidaan numeroasteikolla 1-5 tai hyväksytty/hylätty. Myös opintokokonaisuudet arvioidaan numeroarvostelulla kurssien keskiarvona seuraavasti: 1=välttävät tiedot (keskiarvo 1,00-1,49), 2=tyydyttävät tiedot (keskiarvo 1,50-2,49), 3=hyvät tiedot (keskiarvo 2,50-3,49), 4=kiitettävät tiedot (keskiarvo 3,50-4,49) ja 5=erinomaiset tiedot (keskiarvo 4,50-5,00). Opintojaksoja, jotka on arvioitu asteikolla hyväksytty/hylätty, ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Jokaisen opintokokonaisuuden arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon yhden opintojakson kurssiarvosana, joka vaikuttaa kokonaisarvosanaan seuraavasti: Kokonaisarvosanaan 3 vaaditaan kurssiarvosana 3, kokonaisarvosanaan 4 kurssiarvosana 4 ja kokonaisarvosanaan 5 kurssiarvosana 5 seuraavissa opintojaksoissa:

Perusopinnot: Kielioppi I (P3).

Aineopinnot: Suullinen viestintä II (A1).

Syventävät opinnot: Seminaari (S5).

Opintokokonaisuuksien merkinnät

Opintokokonaisuuden loppumerkintä annetaan opintorekisteriotteen perusteella heti sen jälkeen, kun kaikki opintokokonaisuuteen sisältyvät kurssit on suoritettu. Opiskelijan on itse pidettävä huolta, että kaikki vaadittavat kurssit on suoritettu asianmukaisella tavalla ja että näistä näkyy merkintä opintorekisterissä. Loppumerkintää haetaan täyttämällä opintokokonaisuutta koskeva lomake, jonka saa opintosihteeriltä. Lomake palautetaan henkilökohtaisesti opintosihteerille, joka tarkastaa tiedot opintorekisteristä. Merkinnän antaa opintosihteerin esittelystä oppiaineen professori.


Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö