Tavoitteet ja sisältö

Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tieteellisiin käsityksiin suomen kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta, antaa pohja suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttaa käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti.

Suomen kieltä pääaineena luettaessa opintoihin kuuluvat perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op, sisältää tutkielmaopinnot 10 op) ja syventävät opinnot (yht. 80 op, sisältää tutkielmaopinnot 40 op). Sivuaineoikeuden saaneet opiskelijat (ks. P0 Lähtötasokoe) voivat suorittaa perusopinnot (25 op), aineopinnot (35 op) ja syventävät opinnot (yht. 60 op, sisältää tutkielmaopinnot 20 op). Suomen kieltä sivuaineena luettaessa aineopintoihin ei kuulu opintojakso A6 Tutkielmaopinnot.

Perusopinnoissa luodaan perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle: pääpaino on kielen rakenteessa ja käytössä. Opiskelija perehtyy lisäksi suomen kirjakielen kehitykseen sekä viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Aineopinnoissa kuvaa suomen kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian tarkastelulla. Kielen tutkimusmenetelmiin tutustutaan menetelmäkurssilla sekä aineopintojen seminaarissa. Aineopintoihin kuuluu myös erikoistumisopintojaksoja, jotka opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan. Syventävissä opinnoissa pääpaino on tieteelliseen työskentelyyn oppimisessa.

Opiskelija voi suorittaa erillisen 25 op:n laajuisen erikoistumiskokonaisuuden (kielikonsulttiopinnot), joka voidaan sijoittaa erillisenä tutkinnon kokonaisuuteen. Opintokokonaisuus pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan (n. joka 2. vuosi).

Suomen kielen pääaineopiskelijat voivat suomen kielen perusopinnot suoritettuaan suorittaa S2-opettajalle tarkoitetut Suomi toisena tai vieraana kielenä -perusopinnot (väh. 25 op).

Suomen kieltä opiskelevat valitsevat sivuaineita kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Sivuainevalintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvovat tiedekunnan sekä kunkin oppiaineen opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi aikovan tulee ottaa huomioon, että aineenopettajakoulutukseen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat usean eri oppiaineen opinnoista. Opintoihin kuuluu suomen kielen sekä Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opintoja.

Kaikilta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyttä tavoittelevilta edellytetään yleisen kielitieteen (3 op) ja fonetiikan (2 op) opinnot, puheopin opintoja (väh. 2 op) sekä luento- ja harjoitusosuus Suomi toisena tai vieraana kielenä -kurssista SUVIP1 Kielentutkimus, kielitaito ja kielitaidon arviointi (3 op). Lisäksi on suoritettava opintojakso SuomY1 Lukiopetus tenttimällä kirja Marjatta Takala & Elina Kontu (toim.), Luki-vaikeudesta luki-taitoon (Yliopistopaino 2006) (3 op). Tentin ottaa vastaan prof. Laalo laitoksen yleisenä tenttipäivänä.

Opiskelijan pääaineena voi olla suomen kieli, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Jos pääaineena on suomen kieli, ensimmäisenä sivuaineena on kirjallisuusaine ja päinvastoin. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja 1. sivuaineesta perusopinnot ja aineopinnot.

Opettajan pätevyys edellyttää opettajan pedagogisia opintoja. Niihin kuuluvat kasvatustieteen perusopinnot (25 op) sekä varsinaiset pedagogiset opinnot (35 op), joihin haetaan erikseen. Opetuksen järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla.

Laitoksen yhteiset opinnot

Suomen kielen opintojen lisäksi on sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden suoritettava kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op). Kyseiset kurssit kannattaa suorittaa jo opintojen varhaisvaiheessa, sillä niitä edellytetään kokonaismerkinnän saamiseksi perus- ja aineopinnoista.

Tenttiminen ja suoritusmerkinnät

Opintojaksot suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Erityisesti harjoituskursseilla ja seminaareissa opiskelijoilta edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Harjoituskursseilla osallistujia voi olla ryhmää kohden korkeintaan 25 ja seminaareissa 15.

Luento- ja harjoituskursseilla järjestetään kirjallinen tentti kurssin kokoontumisaikaan sekä sen uusintamahdollisuus pian kurssin päätyttyä. Mikäli opiskelija ei osallistu luento-tai harjoituskurssin yhteydessä järjestettäviin tentteihin, hän ei voi ilmoittautua kyseisen kurssin uusintakuulusteluun laitoksen yleisenä tenttipäivänä.

Opintojaksot kannattaa pyrkiä suorittamaan esittelyn antamassa järjestyksessä; niistä opintojaksoista, joiden suorittaminen edellyttää tiettyjä aikaisempia opintojaksoja, mainitaan erikseen ao. opintojakson esittelyn yhteydessä.

Suomen kielen opintojen kohdat P6, A7, S4 ja S5 suoritetaan etupäässä kirjatentteinä tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Ne voidaan sopimuksen mukaan korvata luennoilla tai muilla suoritustavoilla. Opiskelijan tulee huomata, että opintojaksojen toteutusmuodot on suunniteltu oppiaineen resurssien mukaan. Rinnakkaisia suoritusvaihtoehtoja ei ole mahdollista toteuttaa kuin tiettyjen opintojaksojen kohdalla.

Opintojakson hyväksyttyjen suoritusten arviointiasteikko on viisiportainen. Arvosanat ovat 1 (= välttävä), 2 (= tyydyttävä), 3 (= hyvä), 4 (= kiitettävä) ja 5 (= erinomainen).

Perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkinnät professoreilta. Kokonaismerkinnän arvosanaksi tulee osasuoritusten arvosanojen painotettu keskiarvo; arvosanaan vaikuttavat vain ne opintojaksot, jotka arvostellaan viisiportaisella arviointiasteikolla. Jatkaakseen perusopinnoista aineopintoihin opiskelijan on saatava perusopinnoista arvosanaksi vähintään 3. Jatkaakseen aineopinnoista syventäviin opintoihin, opiskelijan on saatava aineopinnoista arvosanaksi vähintään 3.

Tutkielmaopintoihin A6 ja S3 kuuluu molempiin seminaari (A6a, S3a), jonka aikana tutkielmaa työstetään. Aineopinnoissa kandidaatintutkielma luovutetaan seminaarin päätteeksi, syventävissä opinnoissa pro gradu -tutkielmasta tai sivuainetutkielmasta tulisi olla seminaarin päättyessä valmiina noin puolet.

Opintojen aloittaminen

Uusille suomen kielen opiskelijoille järjestetään heti syyslukukauden alussa johdantotilaisuus. Opintojen suunnitteluun eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiseen annetaan apuvälineitä eri tilaisuudessa myöhemmin syksyllä. Opinto-ohjauksesta ja HOPSista löytyy lisätietoa oppiaineen opiskelusivuilta. Yliopistomaailmaan orientoivat lisäksi ainejärjestö Kopulan opiskelijatutorit.

---

• Tutkinnot
• Suomen kieli: HuK
• Suomen kieli: FM