Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuva sosiaalipsykologian opiskelija on asiantuntija sosiaalisen vuorovaikutuksen, ryhmäilmiöiden sekä yksilön ja yhteiskunnan välisten suhteiden, alueella. Hänellä on erityisosaamista ja ammatillista asiantuntijuutta sellaisilla alueilla kuten minuus ja identiteetti, lapsuus ja perhe, vuorovaikutus työelämässä, psykososiaalinen hyvinvointi, päihdeongelmat sekä sosiaalitieteen teoreettiset ja metodologiset kysymykset.
Valmistuvat maisterit tuntevat näitä aloja koskevan tutkimuksen historiaa, ajankohtaisia kehityssuuntia, käytännön sovellusalueita ja ovat erikoistuneet jollekin valitsemalleen erityisalalle. Heillä on sosiaalipsykologian näkökulmaan perustuvat asiantuntijavalmiudet etsiä, analysoida, jäsentää ja tuottaa sosiaalisiin ilmiöihin liittyvää tutkimustietoa ja soveltaa tutkimuksesta saatua tietoa käytännön työelämässä. Valmistuttuaan heillä on korkeatasoiset ammatilliset kvalifikaatiot työskennellä johto-, asiantuntija- ja ohjaavissa tehtävissä esimerkiksi sosiaali- ja mielenterveystyössä, erilaisissa koulutus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä, henkilöstöhallinnossa sekä tiedotustoiminnassa eri aloilla.
Tutkinto antaa kelpoisuuden hakea jatko-opintoihin. Lisäksi maisterintutkinto sosiaalipsykologiassa hyväksytään Suomen yliopistojen täydennyskoulutuksessa psykoterapeutti -opintojen kelpoisuuskriteerien mukaisena loppututkintona.

Sosiaalipsykologian maisteriopinnot koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus- ja asiantuntijataidot -opinnoista (20 op) sekä valinnaisista opinnoista (40 op).
Tutkielmaopinnoissa opiskelija harjaantuu toteuttamaan itsenäisesti tieteellisen tutkimusprosessin sosiaalipsykologian alalla. Tutkielmaopinnot alkavat sosiaalitieteiden yhteisellä orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemisen vaiheisiin, tutkimussuunnitelman laadintaan ja tutkimusetiikkaan. Orientoivassa seminaarissa opiskelija laatii pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman.
Sen jälkeen siirrytään sosiaalipsykologian tutkielmaseminaariin, jossa opiskelija työstää opinnäytetyötään ja seminaariryhmä käsittelee yhdessä tutkielmaan liittyviä työpapereita.
Pro gradu -tutkielman tulee valmistua tutkielmaseminaarin kuluessa tai viimeistään seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena. Pro gradu -työn tekemistä tutkimusryhmässä, osana meneillään olevaa tutkimusprojektia, kannustetaan. Tutkimus- ja asiantuntijataitojen opinnot syventävät opiskelijan teoreettisia ja metodologisia taitoja. Lisäksi opinnot kehittävät soveltavia taitoja työharjoittelun, vapaaehtoistoiminnan tai kansalaisjärjestötoiminnan kautta.
Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot suositellaan suoritettavaksi maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot opintojen keski- tai loppuvaiheessa.
Valinnaiset opintonsa (40 op) opiskelija voi koota vapaavalintaisesti yhteiskunta- ja kulttuuritietieden teemaopinnoista ja myös muiden kuin sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opintojaksoista. Valinnaisissa opinnoissa suositellaan suoritettavaksi sosiaalipsykologian opettamia kursseja teemaopinnoista.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) laatimisen yhteydessä sovitaan, millaisista kokonaisuuksista opinnot muodostuvat. Parhaiten ne tukevat opintoja silloin, kun ne liittyvät tutkielman aihepiiriin.