Osaamistavoitteet

Opiskelija saa valmiudet muotoilla kriittisiä kysymyksiä median toiminnasta ja esityksistä sekä tuottaa niihin perusteltuja vastauksia kirjallisuuden, omien havaintojensa ja tiedonhankinnan pohjalta. Hän oppii tutkimuksen avulla arvioimaan median tuotteita, työkäytäntöjä ja vastaanottoa sekä yhdistämään mediakriittistä ajatteluaan tiedotusopin tieteelliseen käsitteistöön.

Sisältö

Luennoilla ja tenttikirjallisuudessa perehdytään mediakriittiseen ajatteluun sekä median toiminnan, tuotteiden ja vastaanoton arviointiin.
Pääaineopiskelijoiden esseessä perehdytään journalismin ja mediakulttuurin ajankohtaisiin kysymyksiin sekä harjoitellaan mediailmiöiden ja -sisältöjen tieteellistä tulkintaa ja kirjoittamista.

Toteutustavat

Jakso koostuu kaikille yhteisistä (1) media-analyysin luennoista (20 t, 2 op) ja (2) kirjatentistä (2 op) sekä pääaineopiskelijoiden (3) mediakritiikin esseestä (1 op). Essee kirjoitetaan pienryhmätyöskentelyn yhteydessä.

Arviointi

Numerolla 1-5.

Suositellut suoritusajankohdat

1. vuoden syksy

Kirjallisuus/Oppimateriaali

Pääaineopiskelijat suorittavat tiedotusopin yleisessä tentissä kaksi kirjaa (2 op) ja
sivuaineopiskelijat kolme kirjaa (3 op) seuraavista:

1. Fiske: Merkkien kieli (1992).
2. Kantola, Moring & Väliverronen (toim.): Media-analyysi: tekstistä tulkintaan (1998).
3. Herkman: Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto (2005).
4. Mäkelä, Puustinen & Ruoho (toim.): Sukupuolishow: johdatus feministiseen mediatutkimukseen (2007).
5. Suhonen: Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta (2007).
6. Pietilä, A-P: Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia. Median muodonmuutos (2007). 
7. Torkkola: Sairas juttu. Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta (myös verkkoversiona yliopiston kirjastossa) (2008).
8. Ruoho & Torkkola: Journalismin sukupuoli (2010).

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu