Tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille pakollinen opintojakso.
Opiskelija
- oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksen ja hallitsemaan tutkimusprosessia
- oppii keskustelemaan tieteellisestä tutkimuksesta ja arvioimaan sitä
- oppii syventymään johonkin kasvatustieteelliseen ilmiöön
- oppii rajaamaan tarkasteltavan ilmiön, muodostamaan tutkimuskysymyksen ja laatimaan aiheesta itsenäisen teoreettisen tai empiirisen tutkielman
- oppii osoittamaan tutkielman avulla perehtyneisyytensä tiettyyn tutkimusalaan ja tutkimusmenetelmiin
- oppii osoittamaan tutkielman avulla valmiutensa tutkimusaiheen tieteelliseen käsittelyyn ja raportointiin
Pro gradu-seminaarissa opiskelija laatii ja esittää tutkimussuunnitelmansa, työn edistyessä tiedonhankintamenetelmänsä ja aineistonkeruu- ja analyysisuunnitelmansa sekä lopuksi esittelee tutkimustuloksiaan ja valmistuneen tutkimuksen. Opiskelijat osallistuvat seminaarissa toistensa tutkimussuunnitelmien arviointiin ja keskusteluun tutkimustehtävän ja ongelmanasettamisesta, tutkimuksen tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista, tutkimusmenetelmien valinnoista, tutkimuseettisistä kysymyksistä sekä perehtyvät tieteenalalla käytävään tieteelliseen keskusteluun. Opintokokonaisuuden aikana opiskelija laatii itsenäisen, kasvatustieteelliseen ilmiöön kohdistuvan tutkimuksen.
Opetustapa | Paikalla | Verkossa |
Seminaari | 30 t | 0 t |
Seminaarityöskentelyn kesto on 2 lukukautta sovittavan aikataulun mukaan. Seminaarityöskentelyn voi aloittaa sekä syksyllä että keväällä.
Opiskelija on suorittanut ensimmäisen työskentelyvaiheen, kun hän on osallistunut pro gradu -seminaariin, hahmottanut tutkimusongelmat ja perehtynyt keskeiseen aikaisempaan tutkimukseen ja teoriaan. Opiskelija on esittänyt realistisen etenemissuunnitelman ja työn ohjaaja katsoo, että on mahdollista siirtyä seuraavaan työskentelyvaiheeseen.
Toisen vaiheen suorituksen edellytys on tutkielman kokonaisuuden hahmottuminen, tutkielmakäsikirjoituksen sen hetkisen version esittely ja aktiivinen osallistuminen pro gradu seminaarissa.
Tutkielma on hyväksytty.
Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 29 §:n mukaisesti kypsyysnäyte on joko essee tai opinnäytteen tiivistelmä. Kun kypsyysnäytteen sisältö ja kieliasu arvioidaan, kypsyysnäyte on opiskelijan opinnäytteeseen pohjautuva essee. Essee suoritetaan sähköisenä tenttinä, tieteenalayksikön yleisenä tenttipäivänä tai muuna mahdollisesti erikseen sovittuna ajankohtana. Kun kypsyysnäytteellä tarkastetaan vain sisältö, pääsääntöisesti opinnäytteen tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Tiivistelmä kirjoitetaan tällöin koulusivistyskielellä ja opinnäytteen ollessa muun kielinen opinnäytteen kielellä.
A maturity test based on the thesis is compulsory for all degree students and is taken after the completion of the thesis. Students with Finnish/Swedish as the language of their elementary school education will write the essay in Finnish/Swedish accordingly. If the language of a student’s elementary school education is not Finnish/Swedish, the maturity test is taken in English.
The maturity test is a written examination taken as a general examination or as an electronic exam. The main aim of the maturity test is to demonstrate conversance with the topic of the thesis and, when necessary, language proficiency.
Hyvän tieteellisen käytännön varmistamiseksi opinnäytetyö tarkistetaan ohjaajan toimesta 1.8.2015 jälkeen Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla ennen tutkielman arvostelua.