Opintojakson käytyään opiskelija osaa tarkastella viestintää ja mediaa osana yhteiskuntaa ja kulttuuria. Hän hallitsee alan keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista teoreettista keskustelua ja ymmärtää, että samaa viestintäilmiötä voi tarkastella useista eri tutkimuksellisista näkökulmista.
Sisältö
Opintojaksolla käsitellään viestinnän ja median opetuksen ja tutkimuksen oppihistoriaa ja nykytilaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Teoreettisia ja ajankohtaisia teemoja tarkastellaan journalistiikan, puheviestinnän sekä median ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista.
• Ahva, Heikkilä, Siljamäki & Valtonen. ”Onpas fiksuja lukijoita!” – Yleisön ja toimittajien kohtaaminen journalismikritiikin kolmella tasolla. Media & Viestintä 34, 2011.
• Ampuja, Koivisto & Väliverronen. Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma? Media & Viestintä 37, 2014.
• Hokka, Valaskivi, Sumiala, & Laakso. Suomalaiset sanomalehdet uskonnollisen maiseman tuottajina: uskontojournalismi Helsingin Sanomissa, Ilkassa, Kalevassa ja Karjalaisessa vuosina 2007–2011. Media & Viestintä 36, 2013.
• Isotalus. To study speech or communication in speech communication? 30 Years of existence: lectures presented at the festive seminar held 4 November 2004. Tampereen yliopisto, 2005.
• Kunelius. Journalismi nelijalkaisena otuksena: tutkimuksen näkökulmia, ongelmia ja haasteita. Tiedotustutkimus 23, 2000.
• Reunanen. Toimittajan poliittinen identiteetti – aktiivinen aatteenkannattaja, passiivinen puhelinpylväs vai jotain ihan muuta? Journalistin vapaus. Vastapaino, 2014.