Opetussuunnitelma 2015 – 2017
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee nykysosiologian käsitteitä, ajattelua ja keskustelua. Hän ymmärtää teoreettisia sisältöjä sekä osaa yhdistää niitä aikalaiskeskusteluun.
Sisältö
Opiskelija perehtyy kirjallisuuden ja tieteellisten artikkeleiden kautta sosiologiseen ajatteluun, keskeisiin teoriasisältöihin sekä viimeaikaiseen käsitteelliseen ja teoreettiseen sosiologiseen tutkimukseen.
Toteutustavat
Opetuksen tarjonta vaihtelee vuosittain.
Vaadittavat opintosuoritukset
- Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
- Muut opiskelijat
- Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat
- Tohtoriopiskelijat
- Vaihto-opiskelijat
- luentoseminaarissa jaettava materiaali
- Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
- Muut opiskelijat
- Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat
- Tohtoriopiskelijat
- Vaihto-opiskelijat
Esseen kirjoittamisesta sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Ks. myös yhteiskuntatuktimuksen tutkinto-ohjelman essee-ohje.
- Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
- Muut opiskelijat
- Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat
- Tohtoriopiskelijat
- Vaihto-opiskelijat
ks. sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman lukupiiri-ohje
- Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
- Muut opiskelijat
- Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat
- Tohtoriopiskelijat
- Vaihto-opiskelijat
Arviointi
Numerolla 1-5.Kirjallisuus/Oppimateriaali
Luentoseminaarissa jaettava materiaali
Tenttikirjallisuus
Aro & Jokivuori (2010) Klassinen sosiologia ja moderni maailma. Porvoo: WSOYpro
JA
Alasuutari ( 2007) Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
JA
Kokoelma Sosiologia-lehdessä 2000-luvulla julkaistuja artikkeleita. Valikoima ilmentää sosiologian käsitteellisen ja teoreettisen tutkimuksen kirjoa ja ne edustavat käsitteellisen tarkastelun erilaisia tyyppejä ja muotoja. Artikkelien elektroniset versiot ovat saatavilla Tampereen yliopiston kirjaston e-aineistojen kautta.
A) Arto Noro: Aikalaisdiagnoosi sosiologisen teorian kolmantena lajityyppinä. Sosiologia 4/2000. 321 – 329. Artikkeli sisältää teorioiden luokittelun yhteiskuntateoriaan, tutkimusteoriaan ja aikalaisdiagnoosiin. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/37/4/aikalais.pdf
B) Antti Gronow: Instituutiot taloustieteessä ja sosiologiassa: pragmatistinen kritiikki. Sosiologia 2/2006. 93 – 106. Artikkelissa luonnehditaan yhteiskuntateoreettisessa viitekehyksessä taloustieteellisiä ja sosiologisia tapoja käsitteellistää instituutio. Artikkeli esittelee viime vuosina paljon keskusteltua pragmatistista lähestymistapaa. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/43/2/instituu.pdf
C) Heikki Kerkelä: Yhteiskunnallisten muutosten käsitteellistämisestä. Sosiologia 2/2004. 81 – 93. Artikkelissa tarkastellaan yhteiskunnallisen muutoksen malleja modernisoitumisen viitekehyksessä. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/41/2/yhteisku.pdf
D) Kirsti Lempiäinen: Sukupuolinen toimija: kysymys olemuksesta, roolista ja tavasta. Sosiologia 2/2007. 109 – 120. Feministinen tutkimus ja teoria on yksi sosiologisen teoretisoinnin uudelleenarvioinnin kenttä. Artikkelissa tarkastellaan kolmea historiallisesti eri aikoina kehitettyä sosiologista näkemystä toimijasta ja arvioidaan niiden sukupuolittuneisuutta. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/44/2/sukupuol.pdf
E) Hannu Ruonavaara: Mekanismeilla selittäminen. Sosiologia 1/2008. 37 – 50. Artikkeli tarkastelee selittämisen ongelmaa sosiologiassa. Artikkelissa esitellään myös 2000-luvulla paljon keskusteltua kriittisen realismin teoreettista suuntausta. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/45/1/mekanism.pdf
F) Anssi Peräkylä: Mieli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiologia 4/2009. 251 – 268. Artikkeli käsittelee vuorovaikutuksen tutkimuksen teoreettisia suuntauksia. Se on esimerkki ohjelmallisesta tarkastelusta, jossa avataan uusia käsitteellisiä suuntia. Artikkelissa keskustellaan myös sosiologian ja sen lähitieteiden työnjaosta. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/46/4/mielisos.pdf
G) Suvi Salmenniemi: Kansalaisyhteiskuntateoria ja postsosialismi. Sosiologia 2/2008. 104 – 118. Artikkeli tarkastelee kansalaisyhteiskuntaa koskevaa teoretisointia. Käsittely osoittaa miten tutkimusteorioiden tasolla käsitteet ja teoriat ovat historiallisesti ja paikallisesti määrittyneitä. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/45/2/kansalai.pdf
H) Ville Siivonen: Rakenteellisen sosiaalisen pääoman tasapainomalli. Sosiologia 3/2005. 222 – 233. Artikkelissa käsitellään 2000-luvun alkuvuosina paljon esillä olleita sosiaalisen pääoman teorioita. Niiden keskinäisiä ristiriitaisuuksia jäsennetään sosiaalisen rakenteen mallilla. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/42/3/rakentee.pdf
Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
2018–2019
