Osaamistavoitteet
Opiskelija rakentaa itsenäisen näkemyksen kirjallisuudentutkimuksesta alana sekä Suomen kirjallisuudesta ja kirjallisen instituution keskeisistä piirteistä sen osana. Opiskelija hallitsee kirjallisuudentutkimuksen teoreettisen ja metodisen kentän ja muokkaa valitsemansa teoreettisen ja metodisen suuntauksen tutkimusvälineistöä tarpeisiinsa. Opiskelija suhteuttaa suomalaisen kirjallisuuden ja sen historiallisen kehityksen länsimaisen kirjallisuuden suuntauksiin ja osaa perustella Suomen kirjallisuuden aseman maailmankirjallisuudessa. Opiskelija pystyy arvioimaan kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä sekä kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen tapoja luoda merkityksiä ja tuottaa tietoa. Opiskelija osaa keskustella kirjallisuudesta tieteellisesti sekä tehdä itsenäistä, eettisesti kestävää tutkimustyötä, muotoilla ja ratkaista tutkimusongelmia. Opiskelija pystyy toimimaan vastuullisissa tieteen ja kulttuurin asiantuntijatehtävissä ja kartuttamaan myös muiden tieteellisiä ja kulttuurisia tietoja ja taitoja.
Sisältö
Opinnoissa syvennytään kirjallisuustieteeseen oppialana: kirjallisuudentutkimuksen teorioihin, tekstianalyyttisiin metodeihin, kirjallisuuden ilmiöihin sekä alan merkitykseen muuttuvassa maailmassa. Maisteriopinnoissa syvennytään kirjallisuudentutkimuksen teoreettiseen ja metodiseen kehitykseen ja nykytilanteeseen opiskelijan valitsemien painotusten mukaan. Kirjallisuutta tarkastellaan suhteessa niin esteettiseen, kulttuuriseen kuin yhteiskunnalliseenkin muutokseen. Opinnot tähtäävät omakohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen ja pro gradu -tutkielmaan opiskelijan tutkimuksellisen tai ammatillisen erikoistumisen alalta.
Opinnot sijoittuvat neljälle keskenään lomittuvalle osaamisalueelle: 1) Teoriat ja metodit. Opiskelija erittelee oman tutkimuksellisen kiinnostuksensa kannalta keskeistä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta sekä käsitteitä, arvioi eri näkökulmia ja suhteuttaa niitä toisiinsa. Opiskelija voi valita haluamansa erikoistumissuunnan niin lajien, intertekstuaalisuuden, intermediaalisuuden, kertomuksen tai lyriikan tutkimuksen alalta kuin yhtä hyvin myös kulttuuritutkimuksesta, gendertutkimuksesta, jälkikoloniaalisesta, sosiologisesta tai ekokriittisestä tutkimuksesta. 2) Kirjallisuushistoria. Opiskelija muodostaa itsenäisen kokonaisnäkemyksen jostakin kirjallisesta aikakaudesta ja sitä koskevasta kirjallisuustieteellisestä keskustelusta. Opiskelija ymmärtää kirjallisuuden ja sitä koskevan tutkimuksen välisen suhteen ja hahmottaa uusia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. 3) Käytännölliset valmiudet. Opiskelija pystyy soveltamaan tekstianalyyttisia välineitä luovasti ja eri tekstityypit huomioon ottaen. Opiskelija soveltaa tiedonhankinnan tapoja ja arvioi kriittisesti tietoa ja lähteitä. Opiskelija osaa kirjoittaa teknisesti ja argumentatiivisesti pätevää tieteellistä tekstiä ja käydä tieteellistä keskustelua. Opiskelija tuntee tieteellisen tutkimuksen ja kulttuurityön käytäntöjä ja arvioi ammatillista identiteettiään. 4) Tutkielma. Opiskelija ymmärtää kirjallisuudentutkimuksen tavan tuottaa tietoa, osaa muotoilla uusia tutkimuskysymyksiä ja ratkaista ne perustellusti. Opiskelija pystyy ottamaan vastuun tieteellisten ja kulttuuristen tietojen ja taitojen kartuttamisesta, toimimaan osana kansainvälistä kirjallista instituutiota sekä edistämään Suomen kirjallisuuden tuntemusta ja tutkimusta.
Opinnot koostuvat kuudesta opintojaksosta sekä pro gradu -tutkielmasta. Opintojaksojen suoritustavoista muuten kuin lähiopetuksella sovitaan Suomen kirjallisuuden professorin kanssa. Listat suositellusta tenttikirjallisuudesta löytyvät tutkinto-ohjelman verkkosivuilta. Opintoihin suositellaan sisällytettäväksi harjoittelujakso kotimaassa tai ulkomailla tai opintojakso ulkomailla.
Arviointi
Numerolla 1-5.Kuuluu kokonaisuuksiin
Suomen kirjallisuuden syventävät opinnot
KIRSKIS1
Syventävä kirjallisuuden teoria 10 op KIRSKIS2
Suomen kirjallisuushistoria ja sen tutkimus 10 op KIRSKIS5
Omavalintaisia syventäviä opintoja 5 op